Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Jori

Jori Branderin blogikirjoituksia ja tekstejä.

Pisara virrassa

Vietin lapsuuteni Viialassa. Kylän keskustan vierestä virtaa Tarpianjoki. Sen rannoilla Haihunkosken tuntumassa olen leikkinyt monet leikit ja olenpa kerran pudonnut jäihinkin kosken yläjuoksulla.

Joki virtaa kuin aika, vaikka ei olekaan Tarpianjoki. (Image by Andreas Riedelmeier from Pixabay)

Vasta aikuisiässä ymmärsin ensimmäisen kerran pelästyä, kun tajusin, että kyse oli vain sekunneista, ettei vuolas virta olisi vetänyt minua jään alle. Jos näin olisi käynyt, olisi maailma ehkä hitusen erilainen paikka – ehkä parempikin.

Mutta ajan virrassa ei virta miestä vienyt, joten se siitä. Me ihmiset vain pidämme jossittelusta. Se on helppoa, koska se ei todellisuudessa muuta mitään. Mitä on tapahtunut, on tapahtunut ja mitä ei tapahtunut, ei tapahtunut. Turha sitä on vatvoa enempää.

Tähän taipumukseen vatvoa viittaa myös Nalle Puh -kirjailija …

Lisää...

Hylkyhopeaa

Kansainvälisen kirkkomme teema puhuu toisena adventtina Jumalan rakkauden intohimosta ja olen sen kääntänyt suomeksi muotoon ”Intohimon lämpimässä”.

Sulaa metallia. Tämä on pronssia – ei hopeaa, mutta selaa sulaa silti. (Image by Sonja from Pixabay)

Otsikko on vähän monitulkintainen, mutta ainakin tuo lämpö tulee erityisesti esiin päivän tekstissä, joka tulee Raamatun kirjajärjestyksessä Vanhan testamentin viimeisestä kirjasta, eli Malakian kirjasta ja sen kolmannesta luvusta. Kirja on todennäköisesti myös kirjoittamisen ajankohdaltaan viimeinen Vanhan testamentin kirja. Luetaan teksti tähän alkuun.

”Minä lähetän sanansaattajani raivaamaan edelläni tietä. Ja aivan äkkiä tulee temppeliinsä Valtias, jota te odotatte, ja Liiton enkeli, jota te kaipaatte. Hän saapuu, sanoo Herra Sebaot. Kuka voi kestää sen päivän, jolloin hän tulee, kuka voi seistä horjumatta, kun hän ilmestyy? …

Lisää...

Kiitollisuutta rukouksessa

Itsenäisyyspäivän kynnyksellä luin muutamia artikkeleita itsenäisyyden merkityksestä suomalaisille. Oli merkillistä havaita, että kovin moni peilasi jopa kansamme itsenäisyyttä jonkin oman elämän riittämättömyyden ja puutteen kautta, vaikka varmasti jokaisella meistä olisi aihetta kiitokseen. Jotenkin vain kuvittelin, että itsenäisyyden kaltainen yhteinen asia saisi jokaisen hetkeksi unohtamaan hetkeksi oman itsen ja katsomaan asioita laajemmasta perspektiivistä. Ilmeisesti isänmaallisuus ei olekaan universaali ilmiö.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Toki tarkoittaahan itsenäisyys toki lupaa arvostella nykyisen yhteiskunnan epäkohtia oman elämän näkökulmasta, mutta jotenkin olisi odottanut itsenäisen Suomen juhlan katkaisevan hetkeksi jatkuvan valittamisen kierteen hetken kiitollisuuteen siunauksesta, mikä meillä on itsenäisenä kansakuntana. On totta, ettei maamme yhteiskuntana ole mikään ’onnela’ tai paratiisi ja että epäkohdat ovat kärjistyneet ja vaikeudet vain syventyneet viimeisinä vuosina, mutta globaalisti katsottuna kiitollisuuden aihetta olisi edelleen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , | Kommentoi

Ihmisyyden koko Hoosianna

Hyvää alkanutta kirkkovuotta. Kirkkovuoden alussa perinteisesti lauletaan hoosiannaa. Se voi tuntua erikoiselta, kun evankeliumiteksteissä tämä termi liitetään palmusunnuntaihin, kun Jeesus ratsastaa Jerusalemiin pääsäisviikon alussa. Ehkä asiaa selventyy, kun ajattelet asiaa ’saapumisen’ näkökulmasta.

Ensimmäinen adventtikynttilä. (Image by Jeyaratnam Caniceus from Pixabay)

Pääsiäisenä kansanjoukot huusivat tätä tervehdystä Jerusalemiin saapuvalle messiaalle, kun taas adventin alussa me tervehdimme samalla tervehdyksessä maailmaamme saapunutta messiasta.

Adventin juhlassa me elämämme uudelleen Jeesuksen syntymän odotusta, vaikka hän onkin keskuudessamme. Onhan niin, että Jeesuksen Sydän oli elävä ja lyövä sydän jo silloin, kun hänen ihmissydämensä alkoi lyödä Neitsyt Marian kohdussa yli 2000 vuotta sitten.

Tätä me hämmästelemme adventtina ehkä siksi, että Jeesuksen sydän lyö yhä eikä sille loppua ole. Toisaalta tämä on hyvä muistaa myös joulua edeltävinä viikkoina; …

Lisää...

Jättiläisten sukua

Tänään puhutaan jättiläisistä ja siitä, mitä tarkoittaa heprealaiskirjeen kehotus ”Älkää unohtako tehdä hyvää ja jakaa omastanne”.

Jättiläispunapuu (Sequoia sempervirens) (kuva: wikipedia)

On varsin aiheellista kysyä, miten nämä aiheet liittyvät toisiinsa, etenkin kun jättiläisistä mieleen tulee joko sadut ja kansantarinat tai sitten tämä yksittäinen raamatunjae:

”Siihen aikaan ja myöhemminkin oli maan päällä jättiläisiä, kun jumalien pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia. Juuri näitä olivat muinaisajan kuuluisat sankarit.” (1. Moos. 6:4)

Jättiläisten ei tarvitse olla mitään tällaista. Jättiläiset eivät kuulu vain menneeseen maailmaan, vaan niitä elää meidänkin ajassamme. Tarkoitan ’jättiläispunapuita’ eli sequoia-puita. Tästä puusuvusta on jäljellä vain yksi nykyisin elävä laji, jättiläispunapuu (Sequoia sempervirens), mutta sukuun on luokiteltu myös fossiilisista jäänteistä kuvattuja lajeja. Näillä punapuilla …

Lisää...

Katse suunnattuna Jeesukseen

Kilpaurheilussa (ja oikeastaan missä vai huippusuorituksessa) usko omiin mahdollisuuksiin on lähtökohta menestykselle.

Kilpajuoksua (Image by Jonas Hasselqvist from Pixabay)

Jos usko ei yllä asetettuihin tavoitteisiin, astuu esiin dopingin kaltaiset likaiset keinot. Usko urheilijaa kantavana voimavarana ei tarkoittanut vain urheilijan uskoa itseensä, vaan yhtä tärkeää on taustajoukkojen usko urheilijan tekemiseen, samoin median ja suuren yleisön. On vaikea uskoa tekemiseensä, jos jää uskonsa kanssa yksin ilman minkäänlaista tukea toisilta. Tämä on helppo uskoa, eikö vain?

Sama analogia pätee myös hengelliseen elämään. Uskossa kilvoittelu on vaikeaa, jos uskonsa kanssa jää yksin. Ensisijaisesti usko on jokaisen ’oma juttu’, mutta olemme kukin vastuussa myös lähimmäistemme uskon tukemisesta – vähintään siitä, ettemme teoin tai sanoin tee lähimmäistemme uskosta entisestä vaikeampaa.

Tämänkertainen Heprealaiskirjeen tekstikatkelma on vetoomus …

Lisää...

Hengellinen varustus

Maailmamme on kuohunut jo pidemmän aikaa. Ensin oli pandemian vuodet, joita on nyt seurannut sotilaallisten konfliktien, sodan ja hävityksen aika. Se on saanut ehkä aikaan sen, että enää en niin hanakasti muistele meidän maamme sodanhetkiä, kun sota on tullut lähelle tänne Eurooppaan ja ajallisesti tähän hetkeen.

Roomalaisia sotilaita sota-asussa. Kilpi toki puuttuu. (Image by Norbert Kreidt from Pixabay)

Kuitenkin sota on yhä osa meidänkin lähihistoriaamme, joten näin itsenäisyyspäivän lähestyessä muistelen hieman, mitä on jäänyt mieleen koulun historiantunneilta. Uskon, että sinäkin muistat koulun historian tunneilta talvisodan? Se oli sota, jossa Suomen nuori itsenäisyys oli uhattuna. Silloin mitattiin, kuinka paljon suomalaiset olivat valmiit antamaan säilyttääkseen itsenäisyytensä. Vaikka poliittisella taivaalla oli näkynyt uhkakuvia jo hyvän aikaa, Neuvostoliiton sodan julistus Suomelle tuli yllättäen. …

Lisää...