Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Jori

Jori Branderin blogikirjoituksia ja tekstejä.

Palvonnan syvyys

Sanaan palvonta liitetään varsin monenlaisia merkityksiä. Mielenkiintoista on myös se, että monesti oma käsityksemme palvonnasta on omasta näkökulmasta katsottuna oikeampi kuin muut. Näin silti, että palvontaa ei voi mitata sen ulkoisen ilmentymän perusteella, koska kyse on syvyydeltään sydämen tasolla koskettavasta asiasta. Luetaanpa lyhyt ote Ilmestyskirjasta.

Palvonnan monet värit

Loput ihmiset, ne jotka eivät kuolleet näihin vitsauksiin, eivät kuitenkaan lakanneet palvomasta kättensä töitä. He kumarsivat yhä pahoja henkiä ja kullasta, hopeasta, pronssista, kivestä ja puusta tekemiään jumalankuvia, jotka eivät voi nähdä, eivät kuulla eivätkä kävellä. He eivät kääntyneet, he eivät luopuneet murhatöistään eivätkä taioistaan, eivät siveettömästä elämästä eivätkä varastamisesta.(Ilm. 9:20-21)

Ihmettelet varmaan, miten palvonta ja siteerattu tekstin liittyvät toisiinsa. Toki sekä otsikko että teksti sisältävät sanan …

Lisää...

Yksimieliset Herrassa?

Tekstini Filippiläiskirjeessä on Paavalin ohje kahdelle Filippin seurakuntalaiselle. Ohje on silti yhä ajankohtainen. Tämän päivän seurakunnissa tarvitaan Paavalin neuvoja vähintään yhtä kipeästi kuin tarvitsevat ne kaksi naista, joille Paavali kirjeessä sanansa osoitti. Paavali kirjoittaa suoraan uskovien arkeen ja evästää meitä juurikin siellä, missä kovin helposti sokeudumme itsellemme.

Euodia ja Syntyke

Mitä Paavali kirjoittaa Filippin seurakunnalle ja sen vastuunkantajille, sopii siis ohjeeksi varsin hyvin meillekin. Teksti on Filippiläiskirjeen viimeisen luvun alusta. Se aloittaa kirjeen kehottavan osan. Ja jos oikein olen kirjettä lukenut, ymmärrän Paavalin aloittaneen kehotukset tärkeimmistä asioista. Luetaan teksti.

”Euodiaa ja Syntykeä kehotan olemaan yksimielisiä Herrassa. Pyydän myös sinua, sinä todellinen työtoveri, auttamaan näitä naisia, sillä he ovat taistelleet evankeliumin hyväksi yhdessä minun sekä Klemensin ja muiden työtoverieni kanssa, joiden …

Lisää...

Mikä saastuttaa ihmisen?

Elämme pahoja aikoja, Nooan päivät ovat tulleet, jne.” ovat kovin yleisiä fraaseja uskovien puheissa tänäkin päivänä. Tietystä kulmasta katsottuna tämä on tietty tottakin. Toki pahuus lisääntyy maanpäällä (1. Moos. 6:5), mikä lienee merkki siitä, että vapautus ja Herran Jeesuksen tulemisen päivä on lähellä. Se on ollut merkki ja herättäjä monelle sukupolvelle. Kiitos Herralle!

Mikä saastuttaa? Likaiset kädet vai likainen sydän?

Toisaalta herää kysymys, että miksi kiinnitämme huomion aikamme yleiseen pahuuteen, mutta silti emme ole valmiit lääkitsemään sitä. Olemme kärkkäät syyttämään toisia ihmisiä vallitsevasta pahasta, mutta miksi emme puutu mieluummin siihen, mikä sen aiheuttaa?

Oleellisinta ei liene retostella ihmisten pahuuden suuruudella, vaan katsoa sinne mistä tuo pahuus on lähtöisin – eli katsoa ihmisen sisimpään ja etsiä apua mieluummin …

Lisää...

Kuin kädestä taluttaen

Yksi sunnuntain teksteistä on Apostolien tekojen yhdeksännen luvun aloittava puolikas (Ap. t. 9:1-20). Se esittelee Luukkaan teoksen toisen osan päähenkilön ja kertoo hänen kääntymiskokemuksestaan – ja tässä vaiheessa tekstiä tunnemme tuon miehen nimellä Saul.

Paavalin kääntyminen ja näön palauttaminen.

Luukas mainitsee Saulin kerran tekstissään toki jo kerran aiemmin – Jerusalemin alkuseurakuntaa kohdanneiden vainojen yhteydessä. Tämä tapahtui ensimmäisen kristityn marttyyrin Stefanoksen kivittämisen yhteydessä:

Saul oli samaa mieltä kuin muut ja hyväksyi sen, että Stefanos surmattiin. Sinä päivänä puhkesi ankara vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan, ja kaikki muut paitsi apostolit hajaantuivat eri puolille Juudeaa ja Samariaa. Muutamat hurskaat miehet hautasivat Stefanoksen ja pitivät hänelle suuret valittajaiset. Mutta Saul tahtoi tuhota seurakunnan. Hän kulki talosta taloon, raastoi miehet ja naiset ulos …

Lisää...

Minun Herrani ja Jumalani!

Oli sunnuntain, ensimmäisen pääsiäispäivän, ilta. Apostolit olivat yhä Jerusalemissa, koska oli pääsiäisjuhlan aika. Heitä piti Jerusalemissa myös läheisen kuolemaan yhteydessä vietettävä seitsemänpäiväinen suruaika, jota he siis viettivät Jeesuksen kuoleman tähden. Opetuslapset olivat kokoontuneet lukittujen ovien taakse. Suruaika sopi syyksi siihen, miksi he pysyttelivät sisätiloissa, mutta ovien lukitseminen johtui pelosta.

Jeesus kohtaa Tuomaksen; Reunion (Ernst Barlach, 1870-1938)

Ensimmäisen päivän iltaan tullessa oli tapahtunut paljon odottamatonta. Ensin paljastui, että Herran ruumis oli kadonnut. Oliko se varastettu vai todellako Jeesus oli noussut kuolleista? Päivän aikana useat olivat puheidensa mukaan kohdanneet ylösnousseen Jeesuksen. Ja olihan Herrakin tästä puhunut, mutta miten uskoa sellaiseen, mitä ei järki kykene selittämään?

Opetuslasten sydämiin oli iltaan mennessä alkanut itää arka toivo siitä, että puheet Jeesuksen ylösnousemuksesta olisivat totta. Mutta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Sydämen riemua, nyt!

Pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain kirkkopyhien juhlan merkitys kristillisessä perinteessä on kirkkokansalle tuttuakin tutumpaa. Maanantaina vietettävän toisen pääsiäispäivän merkitys ei välttämättä olekaan niin selkeä. Joku voi alkaa laskea, että onko se ylösnousemuksen kolmas päivä sittenkin maanantai vai mistä on kysymys? Siitä ei ole kysymys. Sunnuntai – eli ensimmäinen pääsiäispäivä – on ylösnousemuksen päivä. Siksihän kristillisessä perinteessä sunnuntai valittiin viikoittaiseksi lepopäiväksi lauantain sijaan.

Emmauksen tien ateria (Jacopo da Pontormo, 1525)

Toisena pääsiäispäivänä kristillisen kirkon perinteessä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat opetuslapset ja naiset siitä, että Jeesus on noussut kuolleista. Tradition mukaan toisena pääsiäispäivänä muistellaan Luukkaan evankeliumista tuttua Emmauksen tiellä -kertomusta. Siinä kerrotaan, kuinka kaksi opetuslasta oli menossa Emmaus-nimiseen kylään ja yllättäen kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen.

Matka Emmauksen tielle

Palautetaanpa …

Lisää...

Kuninkaasi tulee

Palmusunnuntaina muistellaan Kristuksen näyttävää saapumista Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Kaikki neljä evankelistaa kirjoittavat tapahtumasta.

Jeesus ratsastaa aasin selässä Jerusalemiin.

Matteus, joka kirjoitti evankeliumin erityisesti juutalaisia lukijoita varten, siteeraa evankeliumissa laajalti Vanhan testamentin kirjoituksia todisteeksi siitä, että Jeesus oli hän, ketä juutalaiset kirjoitusten perusteella odottivat saapuvaksi. Evankeliumin pääteema onkin, että Jeesus on juutalaiskansan odottama messias.

Matteuksen evankeliumissa täten viitataan Jeesuksen tunnustekojen kohdalla Vanhan testamentin profetioihin osoitukseksi siitä, että Jeesus täytti profeettojen ennustukset niin tunnustekojen tekijänä, kärsivänä messiaana kuin ylösnousseena kuninkaana. Ja näin Matteus teki myös palmusunnuntain tekstissä.

Päivän tekstini on Matteuksen evankeliumissa lainattu katkelma profeetta Sakarjan tekstistä (Matt. 21:4-5). Matteus siteeraa sitä näin:

”Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun kuninkaasi tulee luoksesi nöyränä ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.” (Matt. 21:5)

Matteus viittaa Sakarjan …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta