Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Jori

Jori Branderin blogikirjoituksia ja tekstejä.

Vain korvakuulolta

Olen viettänyt varhaisen lapsuuteni Akaan Viialassa Harakkamäessä Heinäsuon ja Kolikkoinmäen kylien kupeessa. Ei siellä montaa taloa ollut ja kauppojakin oli vain yksi – Paan

Elämä ja kuolema käyvät käsi kädessä. Toisen elämä on toisen kuolema, toisen kuolema toisen elämä. (Kuva Jori Brander, Puijo, Kuopio)

asen kauppa, kunnes sekin lopetti. Niin teki myös Heinäsuon ala-aste, joka lakkautettiin heti ensimmäisen luokan siellä käytyäni. Siirryin Viialan keskustan ala-asteelle. Siitä alkoi tieni kohti kaupunkilaisuutta.

Tämän lapsuuteni muistelon mainitsen, jotta ymmärrät, että luonto on ollut aina iso osa minun elämääni. Näin se on ollut siitä huolimatta, että lapsuusvuosien jälkeen olen suurimman osan elämästäni asunut kaupunkimiljöössä.

Ja vähän kerrassaan ’sivistyksen’ sylissä minustakin kasvoi enemmän ja vähemmän ihminen, joka sopii omavoimaisten elämänrakenteiden rattaisiin. Minusta tuli yhden sortin …

Lisää...

Taivaallisia näkymiä

Kirkkovuosi päättyy tuomiosunnuntaihin. Sana ”tuomio” kuulostaa useimpien korvissa jokseenkin kielteiseltä. Tuomio tuo mieleen ajatuksen toki oikeudenmukaisuudesta, mutta myös rangaistuksesta. Harvemmin tulee mieleen, ettei tuomiosta aina seuraa rangaistus, vaan että tuomio voi olla myös vapauttava.

Taivaallisia näkymiä (Kuva Michaela Pixabaystä)

Tuomiosunnuntain sanoma liittyy Kristuksen toiseen tulemukseen, nyt kuninkaana ja vanhurskaana tuomarina. Tästä kirkkovuoden pyhästä käytetäänkin myös sen luonnetta kuvaavaa nimitystä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai.

Ajatus Jumalan tuomion päivästä ymmärrettävästi kauhistuttaa monia – ehkä siksi, että harvapa meistä tahtoo kohdata elämänsä Jumalan täydellisen vanhurskauden vaatimuksin mitattuna. Jumalan tuomion yhteydessä moni unohtaa Jumalan rakkauden ja Kristuksen armotyön, jonka perusteella tuomio todellakin on Jeesukseen toivonsa panneella vapauttava.

Kristuksen omien kannalta tuomiosunnuntai on ilon juhla. Se tuomio, jonka Jeesukseen uskova saa, ei ole …

Lisää...

Niin kuin oli, on ja on aina

Olen aiemminkin siteerannut ajatelmissani stoalaisen elämänfilosofian oppi-isää Marcus Aureliusta. Hän oli filosofi ja Rooman keisari, joka vaikutti toisella vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen.

Gloria Patri (Kuva. Wikipedia, public domain)

Oheinen lainaus on hänen mietekokoelmastaan. Se ei ole Jumalan sanaa, mutta inhimillistä viisautta siinä kuin kaikki muukin kirjallisuus.

”Jos olet nähnyt nykyhetken, olet nähnyt kaiken, muinaisista ajoista koko ikuisuuteen. Sillä kaikki, mitä tapahtuu, liittyy toisiinsa ja on samaa.” (Marcus Aurelius, Τὰ εἰς ἑαυτόν (Meditations), 6.37)

Aureliuksen ja minun elämänfilosofiaa yhdistää ajatus nykyhetken erityisyydestä ainoana katoamattomana ajanhetkenä ja keskeisimpänä sellaisena tällä ajassa elävälle ihmiselle. Yhteneväisyys ei kuitenkaan ulotu perimmäisiin totuuksiin asti.

Stoalainen ajattelu tulkitsee, että tapahtumat, jotka tapahtuvat tänään, ovat samoja kuin ne, jotka ovat aina …

Lisää...

Vahvistus sanalle

Uutisoinnissa puhutaan usein vahvistamisesta. Esimerkiksi viranomaiset vahvistavat tiedot onnettomuuksien uhrien lukumäärästä vaikkapa liikenneministeriö vahvistaa tilastotiedot kuolonkolarien määrän vuotuisesta kasvusta.

Sinetti on yksi vahvistus sekin. (Kuva Wolfgang Claussen Pixabaystä)

On myös toisenlaista vahvistamista. Esimerkiksi presidentin tehtävä on vahvistaa lain voimaan tulo allekirjoituksellaan. Vastaavasti me vahvistamme vaikkapa luottokorttiostoksen omalla allekirjoituksellamme, kun taas henkilöllisyystodistus vahvistaa henkilöllisyytemme kassahenkilölle. Samoin paperi, johon on koottu joukko arvosanoja, muuttuu todistukseksi tai viralliseksi opintorekisteriotteeksi, kun se on vahvistettu allekirjoituksella ja oppilaitoksen leimalla.

Jos meillä ihmisillä on tällainen tarve vahvistaa keskinäisiä sopimuksia ja tietojen sekä dokumenttien alkuperää, on myös Jumala huomioinut tämän tarpeemme vahvistamalla oman sanansa ja hänen nimessään tehdyn julistustyön. Markuksen evankeliumin loppuun on tallennettu Jeesuksen lähetyskäsky (Matt. 28:18-20), johon on liitetty lupaus julistetun sanoman vahvistamisesta. …

Lisää...

Havahdu unestasi!

Syksyn mittaan seurakunnissa on nähty ja koettu monen monta hetkeä valtakunnallisen ”Se löytyi!” -mediamission parissa. Mission yhteydessä – teillä, toreilla kuin rukoushuoneissa ja urheiluhalleilla – olemme tavoittaneet monen monta kulkijaa. Näiden tapaamisten ohessa olemme kokoontuneet yhteiseen rukoukseen ja kahvitteluunkin. Ja aika usein näissä kokoontumisissa puheen aiheeksi valikoituu herätys.

Herätys! (Kuva Kat Pixabaystä)

Kuka haikailee menneiden herätysten perään, kuka odottaa uutta. Joku puhuu uskosta osattomien heräämisestä, toinen yhteiskunnallisesta katumuksesta ja transformaatiosta ja vieläpä yksi muistuttaa, että uskossa jo sisällä olevien tässä tulisi herätä. Yleensä tämä viimeinen tulkinta sanan ’herätys’ sisällöstä viittaa tunnettuun tosiasiaan, minkä Jeesuskin puheissaan jo tunnusti: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän(Matt. 9:37). Ja kyllähän tämä on näkynyt monin tavoin myös mission …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , | Kommentoi

Pääsiäisen jälkeinen evankeliumi

Jouluisin luetaan jouluevankeliumia (Luuk. 2:1-20), joka keskittyy Jeesuksen syntymän aikaisiin tapahtumiin. Vastaavasti pääsiäisajan teksteissä keskitytään kärsimysviikon tapahtumiin ja ennen kaikkea Kristuksen ylösnousemukseen.

Kirjoitukset; aina ajankohtaiset, kuten kirje saapuessaan. (Kuva Petra Pixabaystä)

Pääsiäisen evankeliumi voidaan tiivistää vaikkapa Apostolisen uskontunnustuksen sanoin tällä tavoin:

{Kristus} kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista”.

Ehkä olet jo tähän mennessä vuotta huomannut, että elämä on jatkunut myös pääsiäisen jälkeen. Kesälomat ovat takana ja moni jo suunnittelee talven lomia. Eikä kaukana ole kirkkovuoden toinen suuri juhla eli joulu. Vertauskuvallisesti moni putoaa pääsiäisen jälkeen hengelliseen tyhjiöön, koska kirkkovuoden suuret juhlapyhät ovat yhtäkkiä ohi.

Itseäni alkoi tässä syksyn mittaan askarruttamaan, että mikä olisi jouluevankeliumin ja pääsiäisen …

Lisää...

Pyyteetöntä hyvää vai…

On mukavaa keskustella asioista periaatteessa ja teoriassa etenkin silloin, kun ne eivät kosketa henkilökohtaisesti. Usein me kristityt – etenkin meidän pappien ammattikunta – koemme olevamme pelastuksen ja synnin asiantuntijoita, mikä on minusta varsin erikoista.

Tässä maailmassa autettavia ja auttamista riittää meille jokaiselle. (Kuva Q K Pixabaystä)

Erikoista tässä asiantuntijuudessa on ensinnäkin se, että emmehän me käytännössä tiedä pelastuksesta oikeastaan muuta kuin sen, että olemme Kristuksen sovitustyön perusteella pelastetut yksin armosta. Olemme siis enemmänkin pelastuksen ’käyttäjiä’ kuin asiantuntijoita. Se on vähän niin kuin autolla ajaminen tekisi meistä autotekniikan asiantuntijoita. Toki olemme kokemusasiantuntijoita pelastuksesta, mutta siihen asiantuntijuus sitten loppuukin.

Synnistä me tiedämme sen sijaan huomattavasti enemmän. Meillä jokaisella on synnissä rypemisestä omakohtaista kokemusta vaikka muille jakaa – vieläpä ihan tuoretta sellaista …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |