Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: pelko

Ketä sinä pelkäät?

Araknofobia, antropofobia, aerofobia, agorafobia, klaustrofobia, akrofobia, jne. Sama luettelo suomenkielellä kuulostaa tältä: hämähäkkikammo, ihmispelko, lentopelko, avointen tilojen pelko, suljettujen tilojen pelko ja korkeiden paikkojen pelko.

Yksi pelon kohteista. (Kuva Peggy Choucair, Pixabay)

Luetellut pelot ovat tutkimusten mukaan yleisimmät ihmisiä vaivaavista luonnottoman voimakkaista peloista eli fobioista. Huomaa erityisesti, kuinka meillä ihmisillä on voimakas taipumus pelätä nimenomaan toinen toisiamme – onhan antropofobia (ihmispelko) yksi yleisimmistä peloista.

Pelko sinänsä on ihmisen nykytilalle normaali asia, jolla on samalla sekä myönteinen että kielteinen vaikutus hänen elämäänsä. Pohjimmiltaan terve pelko on itsesuojelua, josta ihmiselle on hyötyä, koska ennaltaehkäisevä pelko suojelee häntä etukäteen joutumasta turhaan vaaratilanteeseen. Esimerkiksi kunnioitus tulta kohtaan suojelee ihmistä tahattomasti polttamasta itseään ja normaali pelko korkeita paikkoja kohtaan puolestaan estää häntä suotta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |

Veljet heittivät hänet kaivoon

Uskon, että Raamatun kertomus Joosefista on sinulle entuudestaan tuttu. Joosefin seikkailu vieraalla maalla – ts. Jumalan suunnitelmassa – alkaa traagisesti:

Yhdenlainen kaivo. (Kuva Momentmal,Pixabay)

”Kun Joosef tuli veljiensä luo, he kävivät häneen käsiksi, riisuivat häneltä hänen pitkän värikkään pukunsa ja heittivät hänet kaivoon, joka silloin oli kuivillaan. Veljekset istuutuivat syömään…” (1. Moos. 37:23-25a)

Tämä välikohtaus oli välttämätön, että Joosef tuli reväistyksi irti mukavasta paimentolaisen perhearjesta isä Jaakobin suosikkipoikana. Ilman välikohtausta Joosef olisi tuskin koskaan Egyptin maaperälle astunut.

Joosef ei saanut mukaan matkaan muuta kuin luottamuksen Jumalaan. Matkalle lähtiessä luottamus oli kiiltokuvamaista koettelematonta luottamusta, mutta matkalla se koeteltiin kestäväksi.

Joosefin kanssa kaivoon

En jatka Joosefin matkakumppanina matkaa ismaelilaisten karavaanissa Egyptiin. Pysähdyn tähän, missä hän odottaa kaivossa veljiensä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Happy Halloween – varjojen maasta kirkkauden maahan

Pyhäinpäivän teemoissa valkeus ja pimeys kietoutuvat toinen toisiinsa. En viittaa valkeudella ja pimeydellä nyt Jumalan ja sielunvihollisen hallintavaltojen vastakkaisuuteen, kuten apostoli Johannes tyypillisesti tätä vertauskuvaa käsittelee.

Halloween – ”kaikkien pyhien ilta”

Pimeän ei tarvitse merkitä pahuutta. Esimerkiksi Itä-Suomessa monet pienet lammet ja järvet on nimetty ’valkeisiksi’ ja ’mustiksi’, kuten täällä Kuopiossa ’Iso-Valkeinen’ tai ’Mustinlampi’. Nimi kuvaa järven pinnan (ts. pohjan) heijastamaa väriä – onko se kirkas vai tumma.

Minä puolestani viihdyn paremmin pimeässä kuin valoisassa – päinvastoin kuin puolisoni, mutta ei se sitä tarkoita, että sisälläni asuisi pimeyttä tai että pimeässä tekisin jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Minä vain viihdyn ’varjojen mailla’.

Tässä tekstissä kirkkaus ja pimeys kertovat, miten ihminen havainnoi Jumalan …

Lisää...

Hyttysten yö

Päivän teksti on profeetta Jeremian kirjasta. Se on lyhyt sitaatti Jeremian pidemmästä profetiasta (Jer. 17:5-8), jossa hän valittaa Herran edessä Israelin rikkomaa liittoa ja ennustaa Jerusalemin kohta lähitulevaisuudessa kohtaaman piirityksen ja hävityksen.

Tervakon leirikeskuksen aitta, hyttysten yön tapahtumapaikka. (Kuva, Timo Virtanen)

En tarkastele profeetan tekstiä tässä tekstin historiallisesta perspektiivistä. Tekstin ymmärtämiseksi riittää, että tiedät kirjoittaja Jeremian tilanne olleen hänelle epäsuotuisa. Ulkonaisesti yhteiskunnassa elettiin kukoistuksen ja rauhan aikaa. Sydämen tasolta katsottuna kukoistus oli pinnallista. Menemättä yksityiskohtiin voisi summata, että kansa ei kuunnellut Jumalaa eivätkä toinen toisiaan. Kukin huusi omaa asiaan ja kunkin omat tarpeet olivat etusijalla.

Jeremia puolestaan oli varsin vihattu mies omiensa keskellä, koska hän puhui mädännäisyyttä vastaan eikä profetoinut iloisia asioita, joita kuulijat mieluusti näkivät keskellään.

En paneudu …

Lisää...

Yhden talentin mies?

Vuosi vaihtuu. Puntaroin mennyttä ja suunnittelen tulevaa. On se merkillinen tuo numeroiden mahti. Kun kalenterissa vuosiluku vaihtuu, se pysäyttää arvioimaan elämää.

Tänään pysähdyin miettimään uskallusta. Uskallanko tavoitella jotain merkittävää vai saako pelko otteen ja jään kiinni tuttuun ja turvalliseen? Tartunko unelmiin vai luovutanko olosuhteille vallan päättää mitä kohtaan ja mitä en?

Yhden talentin mies…

Kysymys uskalluksesta löysi ajatuksissani tarinan muodon. Tarina kysyy: olenko yhden talentin mies? Tuo talentti on varsin hyvä sana, koska puhekielessä se on muutakin kuin muinainen rahamitta.

Talentin tarina on tietty Jeesuksen vertaus palvelijoille uskotuista rahoista – talenteista. Evankeliumeissa on siitä kaksikin versiota. Ne puhuvat uskollisuudesta Herran paluun edellä, mutta minua niissä nyttemmin puhuttelee vain tietty yksityiskohta. Se on ’yhden talentin mies’.

Tarinassa talon isäntä lähti matkalle. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Kasvu yhteyteen

Paljon kuulemme puhuttuvan siitä, että meidän tulisi olla yhtä ja yhdessä rakentua seurakuntana kohti Kristusta. Joskus tuo yhteys voi olla hankalaa ja sivuun jääminen tuntuu helpommalta vaihtoehdolta kuin yhdessäoleminen muiden uskovien kanssa. Totta on, että yhteys Kristukseen on meidän elämämme kaikista tärkein asia, mutta myös yhteys on toinen toisiimme sisarina ja veljinä Kristuksessa, on sekin kasvumme kannalta erittäin tärkeää.

Nimittäin ilman rakentavaa yhteyttä toinen toisiimme, saatamme alkaa kasvamaan vinoon tai kasvumme saattaa pysähtyä täysin. Kutsumuksestamme tuleekin omaa itseä varten täytetty tehtävä, tai emme löydä ollenkaan omaa paikkaamme Jumalan valtakunnan työssä. Alkaa vertailu, kateus, huonommuuden tunne, masennus, ylpeys nostaa päätään ja vihollinen alkaa iskemään näitä kaikkia apuna käyttäen. Ja mikä surullisinta, olemme otollisia kohteita, koska yhteyttä toisiin uskoviin ei ole. Yksinäinen sotilas on helposti saarrettavissa verrattuna …

Lisää...

Anteeksi!

Päivän evankeliumin tekstissä (Matt. 18:21-35) Pietari kysyy Jeesuksesta kysymyksen, joka kuuluu taas joukkoon ’tiedollisesti helppo, mutta käytännön toteutus horjuu. Pietari kysyi:

”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?” (Matt. 18:21)

Epistolateksti Roomalaiskirjeestä (Room. 14:1-12) jatkaa samasta aiheesta toisesta tulokulmasta katsottuna tekstissä, jossa pohditaan vastuullisuutta Jumalan edessä, mutta myös vastuullisuutta ’kielen tuomiovallan’ käyttäjinä.

”Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen.
. . .
Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään.” (Room. 14:10,12)

Anteeksiantoon ajatus tuomiosta sekin kulminoituu – ainakin meidän syyllisten näkökulmasta. Anteeksi antamisen äärelle johtaa myös tämän sunnuntain Vanhan testamentin teksti (1. Moos. 50:15-21), joka on kertomus anteeksiantamisesta …

Lisää...