Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: juoksu

Kaikki, mikä painaa

Heprealaiskirjeen 11. luku on tutkielma uskosta. Luku alkaa ’teoreettisella viitekehyksellä’ siitä, mitä usko tarkoittaa.

”Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, varmuus siitä, mikä ei näy. Sen kautta saivat isät todistuksen. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailmat on tehty Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyvästä.” (Hepr. 11:1-3)

Pyssymäki Extreme Polkujuoksu (PEP) 2015 matkavarustusta.

Uskon periaatteen jälkeen kirjoittaja jatkaa luettelemalla esimerkkejä uskosta. Hän luettelee nk. uskonsankareita alkaen Aabelista aina Vanhan testamentin profeettoihin saakka (Hepr. 11:4-40). Hän kertoo heistä uskon esikuvina. He ovat meille kokonaisen elämän kokoisia esimerkkejä. Mielikuvamme heistä uskonesikuvina liittyvät tilanteisiin, joissa heidän uskonsa on erityisen selkeästi tullut esiin, mutta esikuvia he ovat vain siksi, että heidän uskonsa kesti läpi koko elämän. Uskonvaellukseen kuuluivat …

Lisää...

Katsokoon, ettei kaadu

Ihminen elää oppiakseen tai oppii elääkseen. Oppiminen vaatii kärsivällisyyttä ja toistoa – joskus yrityksen ja erehdyksen tiellä, mutta toki elämä väliin säästää meitä ja saamme armon oppia toisiltamme tai muuten helpomman kautta.

Ihminen, joka elää oppiakseen, löytää aina uutta opittavaa. Joku vääräleuka on tainnut sanoa, että kun sitten elämä on vihdoin kaiken ihmiselle opettanut, elämä onkin jo ohi.

Ehkä merkillisintä elämän tiellä oppimisessa on se, että monesti kaikkein vaikeammin opittavat asiat ovatkin niitä, jotka luulemme jo oppineemme ja taitavamme, minkä vuoksi niiden edessä olemme liian itsevarmoja ja siksi valvomattomia ja jopa ylimielisiä.

Kun sitten ’opit unohtaneinta’ kompastelemme elämän poluilla, on lohdullista tietää, että emme ole siellä koskaan yksin,

”Sillä Jumalan silmät valvovat ihmisen teitä, hän näkee kaikki ihmisen askeleet. ” (Job. 34:21)

Lankeemuksen polulla …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Endomondosta Stravaan

Olen käyttänyt Endomondo palvelua vuosia juoksujeni tallentamiseen ja analysointiin sekä harjoitusohjelmien ja reittien suunnitteluun. Sivussa olen tietty käyttänyt palveluun rakennettuja sosiaalisen median ominaisuuksia sekä osallistunut erilaisiin haasteisiin ja kilpailuihin. Nyttemmin olen siirtynyt käyttämään Garmin Connectia ja Stravaa. Tässä kerron, miksi näin kävi.

Tie Endomondon käyttäjäksi

Valitsin alkujaan Endomondon, koska siinä oli hyvä tuki Garminin laitteille. Taisin silloin käyttää vielä Garmin Forerunner 301 -laitetta, josta siirryin vesitiiviysongelmien vuoksi Forerunner 310XT:n käyttäjäksi.

Garmin panosti noihin aikoihin vain Windows-ohjelmaansa, mutta minua se ei tietty Linux käyttäjänä palvellut. Garminin oma palvelu Garmin Connect oli silloin varsin vaatimaton ja monin paikoin huonokäyttöinen.

Endomondo oli täten oiva vaihtoehto. Yhtä kaikki Endomondo palveli minua ja uusia hyödyllisiä ominaisuuksia tuli niitäkin, joten 20-30 euron vuosimaksu oli varsin kohtuullinen.

Tiemme erkanivat

Minkä tähden …

Lisää...

Kategoria Jori, Lenkillä | Avainsanat , , , , |

Kokemuksia ja kissan häntiä

Tässä on ollut pitkä tauko kirjoittamisessa juoksuasioista. Syynä on ollut radikaali työmäärän lisääntyminen ja elämäntilanteen muutos kesän jälkeen. Eipä ole tullut kirjotettua PEP2016 tai Wiha2016 kisaraporttia eikä Garmin Virb kokeiluista… No, näihin palataan.

Nyt tarkoitus on parantaa oman elämän laatua ja antaa tilaa elämälle. Juoksemiselle aika pitää sekin ottaa, koska muutoin kyllä muut ihmiset mieluusti käyttävät kaiken minunkin aikani omien asioidensa parissa. Se kuuluu asiaan, mutta jotta sitä jaksaa, on pidettävä huolta myös itsestä.

Kissan hännistä oppimassa…

Niin kuin suomalainen sanonta asian sanoo: ”Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.” Eli niin se vain otetaan vastedes aika myös niille rakkaille asioille, joista kukaan ei tule muistuttamaan. Tämä olkoon alkua sille.

Mutta asiaan. Kokoan tähän vähän ajatuksia vuodestani …

Lisää...

Ohi on 12h

Valmistautuminen meni mukavasti loppuun saakka. Majoitus toimi eikä aiheuttanut lisää stressiä. Lopulta ainoa kysymysmerkki oli kengät. Lähtisinkö liikkeelle tutulla, mutta jo yli 900 km juostulla parilla? Vai juoksenko tuoreilla vajaat 100 km juostuilla ja vähän vieraammalla mallilla? Vanha kenkä tuntui turvallisemmalta ja viime metreillä päädyin siihen. GPS:n mahdollisen akkuongelman ratkaisin ottamalla mukaan varavirtalähteen, että laitteen voi jättää lataukseen, jos on tarvis. Tämä oli turha huoli – kisan lopussa oli 34 % akkua jäljellä.

Mutta mitä sitten tapahtui kisassa? Ehkä ensi kerralle pitää laatia etukäteen taktiikka, ettei taas tarvitse sitä kisan aikana keksiä. Nyt suunnitelma oli pitää 10 km/h vauhti 6 tunnin kohdalle, minkä jälkeen höllennetään. Toinen kiintopiste oli 100 km täyteen tuleminen. Tarkoitus olisi alittaa viimevuotinen 100 km tulos, vaikka tämä ei virallinen olekaan. …

Lisää...

Kategoria Jori, Lenkillä | Avainsanat , , , , |

Kevät ja Kokkola lähestyy

Tätä kirjoittaessa kellot on siirretty kesäaikaan ja kevättä on ilmassa – baanat ovat sulaneet. Treenin osalta on menossa jo viikko 16/23. Viikkokilometrit alkavat olla huipussaan. Kovempaa treeniä jatkuu vielä vajaan kuukauden verran, minkä jälkeen aletaan keventämään. Treeniohjelman olen pystynyt jokseenkin pitämään, vaikka lenkkien sovittaminen kalenteriin on ollut melkoista taidetta.  Motivaatio on sentään säilynyt – tosin vauhtiharjoittelussa en saa itsestäni irti kaikkea. Ehkä sitä on tullut mukavuudenhaluiseksi, kun tietää etten näillä matkoilla vauhtia tarvitse siinä missä kestävyyttä. Silti mikään ei ole mukavampaa kuin intrevalli- ja mäkitreeni – siis harjoituksen jälkeen :-)

Syksyllä oli toiveissa vielä, että sitä alkaisi treenaamaan talvella porukassa, mutta papin tehtävät eivät siihen anna mahdollisuutta, koska treenien aikaan olen yleensä kirkolla tms. Ehkä se on kuitenkin hyvä näin – erakoituminen ja henkinen …

Lisää...

Kategoria Lenkillä, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Juoksijan taivas… ja hifistelyä

Olen viimeisen vuoden ajan syventynyt elämään hiljaisuuden ja yksinkertaisen elämän perspektiivistä. Olen havainnut, ettei onnellisuus tarvitse fiiliksiä, kokemuksia eikä jonkin saavuttamista. Onnellisuus on yksinkertaisesti olemista läsnä tässä hetkessä sekä tietoisuutta siitä, että Jumala on läsnä samoin. Kaikki muu, mitä hetkeen lisätään, vaarantaa onnen. En tarkoita sillä (välttämättä) teitä muita ihmisiä, vaan lähinnä juurikin niitä asioita, jotka yrittävät viedä minut pois hetkestä menneeseen tai tulevaan.

Jotenkin olen huomannut, että juoksijana kohtaan näin maanpäällisen taivaan yksinäisyydessä – tyhjillä teillä, poluilla ja kaduilla. On onnea kokea kehonsa ja kuulla hengityksen ääni. Tosin yleensä tämä euforinen onnellisuus vaatii alle joko kovan intervallitreenin, haastavan maastoprofiilin tai sitten tasaista nylkyttämistä  30-40 km. Sen jälkeen onnea riittää… On onnea kokea syvä väsymys ja jatkaa silti. Suurta kiitollisuutta.

No, palatakseni maanpinnalle eksistentialisista …

Lisää...

Kategoria Jori, Lenkillä | Avainsanat , , , , , |