Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2023

Läsnäolossasi – valossasi

Päivän epistolateksti on Paavalin kirjeestä Efesoksen seurakunnalle ja sen viidennestä luvusta. Siinä Paavali käsittelee monia käytännön kysymyksiä tässä maailmanajassa eläville.

Majakan valossa (Image by Kev from Pixabay)

Luku alkaa kehotuksilla elää tätä elämää arjessa sen arvon mukaisesti, mitä meiltä Jumalan valtakunnan kansalaisina voisi odottaa. Luvun puolivälissä on vuorossa tämänkertainen tekstimme, joka sekin on edelleen Paavalin kehotusta. Nyt hän kehottaa lukijaa vaeltamaan valossa. Tekstin jälkeen Paavali jatkaa taas arjen käytännöllisillä kehotuksilla.

Kuvaan tätä tekstin lähikontekstia sen tähden, ettet erehdy ajattelemaan Paavalin puhuvan tekstissä jotain korkealentoista hengellistä oppia, jolla ei olisi mitään kosketuspintaa elämäsi arkeen. Tästä nimittäin ei ole kyse. Teksti on osoitettu sinne samaan arkeen, missä sinäkin tänään elät. Se ei ole taivaskuvaus tulevasta eikä ajallisen elämän ahdingosta, vaan Taivasten …

Lisää...

Suuret hetket – suurin Hetki

Puhekielessä käytämme paljon sanaa ’hetki’. Saatan sanoa ”Odota hetki!”. Se on jonkin aikaa, mutta ei kovin pitkä.

Carpe Diem! (Kuva Faby Green Pixabaystä)

Hetken pituus riippuu siitä, mitä tehdään. Hetki on eri pituinen, jos lääkäri pyytää olemaan hetken hengittämättä tai vastaanottovirkailija kehottaa odottamaan hetken ennen kuin lääkäri kutsuu vastaanotolle.

Toisinaan puhumme hetkistä laatusanoin. On unohtumattomia hetkiä, hyviä ja huonoja hetkiä. Toisaalta asian tapahtuminen voi olla hetkestä kiinni. Ja vielä joku sanoo ”Carpe Diem – tartu hetkeen”.

Jos olemme kirjaimellisia, niin sanakirjan mukaan ’hetki’ tarkoittaa ”lyhyttä aikaa, tuokiota, tovia”. Hetki voi ilmaista myös tiettyä ajankohtaa, kuten aamuhetki, syntymähetki, nykyhetki. Näistä tämä viimeinen – nykyhetki – on filosofisesti hankala käsite. Mikä on nykyhetki? Mikä on tuo hetki, johon ”Carpe …

Lisää...

Kenen merkkiä kannat?

Ennen kuin jatkan edemmäksi, tahdon kysyä sinulta jotain. Miksi pelätä pahaa, kun hyvä on sitä suurempi ja mahtavampi (1. Piet. 3:22)?

Lohikäärme? (Image by Silvia from Pixabay)

Jos kerran Jeesus Kristus on voittanut kuoleman ja Saatanan vallan, miksi meidän pitäisi vapista ja pelätä kummankaan niiden edessä? Mitä merkitystä meille on pahan aikeilla tai teoilla, kun pahalla ei kuitenkaan ole valtaa meidän ylitsemme, koska kuulumme Kaikkivaltiaalle (Room. 8:38-39)? Tahdon sinun muistavan nämä sanat, kun seuraavaksi siirrymme puhumaan muutamista käsitteistä, jotka liittyvät nk. lopunajan tapahtumiin.

Olen kymmenien vuosien ajan nähnyt ja kuullut, kuinka väärään sävyyn pedoista ja pedon merkistä puhumalla, ihmiset ovat sitoneet pelolla toisiaan. Sekö on kasvua Kristuksen rakkaudessa ja tuntemisessa, että vapisemme pahan edessä sen sijaan, että …

Lisää...

Autuaita olette te köyhät

Termi ’hengessä köyhä’ alkoi taannoin puhuttelemaan minua, kun luin Raamattua ihan omaksi ilokseni enkä vain varustaakseni muita.

Yhdenlaista köyhyyttä. (Kuva Vinson Tan ( 楊 祖 武 ) Pixabaystä)

Olen toki aina mielestäni tiennyt, mitä sillä tarkoitetaan, mutta minusta alkoi tuntua siltä, että en kuitenkaan ole ymmärtänyt puoliakaan ’hengessä köyhän’ koko merkityksestä. Asia jäi kiusaamaan minua jopa niin, että vielä pitkän työrupeaman jälkeen aloin kaivamaan Raamatusta tekstejä, jotka liittyvät tähän hengelliseen köyhyyteen.

Kulkekaamme nyt yhdessä sama tie, jonka sain kulkea Raamattuni äärellä, kun etsin lisävaloa ymmärrykseni köyhyyteen ’hengessä köyhyyden’ merkityksen selvittämiseksi.

Autuaita olette te köyhät

Lähdin liikkeelle evankelista Luukkaan tekstistä, jota kutsutaan ’Saarnaksi Tasangolla’ (Luuk. 6:20-49), joka on rinnakkainen mutta todennäköisesti erillinen tapahtuma Matteuksen tunnetummalle Vuorisaarnalle.

Teksti …

Lisää...

Jumalan karikatyyri

Tänään ikkunata näkyvä talvinen maisema kaikessa kauneudessaan aiheutti mielessäni pienen ajatusmatkan reilun vuosikymmenen taakse, kun Italian matkalla poikkesimme nopeasti Milanossa. Turistikaupungin keskusaukio täyttyi monenlaisesta osaajasta, jotka kaikki tarjosivat vastinetta rahoilleni.

Yhdenlainen karikatyyri. (Kuva 愚木混株 Cdd20 Pixabaystä)

Siellä oli taiteilijoita, jotka piirsivät odottaessa karikatyyreja ihmisistä. Karikatyyri on sellainen tarkoituksellisesti liioiteltu kuva, jolla kiinnitetään huomio henkilön johonkin ominaisuuteen tai toimintaan. Tällainen katutaiteilijan luoma kuva keskittyy yleensä joihinkin ilmeisiin piirteisiin henkilön olemuksessa ja ulkoasussa.

Heidän piirroksensa huvittavat meitä, koska ne liioittelevat yhtä tai useampaa fyysistä piirrettämme tavalla, joka on tunnistettava mutta hauska. Ne ovat sellaisia kepeitä kuvauksia, sillä kuka nyt itsestään haluaisi maalattavan jotain sellaista, että siitä mielensä pahoittaisi.

Jos taiteilija tuntee kohteensa paremmin – esimerkiksi henkilökohtaisesti tai henkilön historiasta – hän …

Lisää...