Back to Top


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Category: Kynästäni

Elisan tekstejä.

Sinussa

Kannan sisälläni syvyyttä.
Kutsua, jonka Sinulta sain.
Haurasta ja niin haavoittuvaa.
Kuitenkin.

Niin täyttä totta.

Niin.
En epäile, ettetkö juuri Sinä olisi asettanut kutsua sisimpääni.
Muutenhan olisin jo luovuttanut,
antanut periksi:
antaa olla.
En voi muuttaa maailmaa.

Niin. En voikaan, en pysty enkä kykene,
en edes halua.

Jos minä muuttaisin maailmaa, niin olisiko se yhtään parempi paikka kuin tänä päivänä?
Tuskin.

Ehkäpä vielä hitusen raadollisempi.
Julmempi.
Kylmempi.

Kiitos, että minun ei tarvitsekaan muuttaa mitään.
Kiitos, että saan asettua olemaan Sinussa.

Vahvana. Täynnä voimaa.
Sinussa vahvana ja Sinun voimallasi varustettuna.
Sinun armostasi.
Ja Sinä asetat minut olemaan.
Katsomaan. Ihmettelemään.
Sinä teet. Sinä vaikutat. Sinä muutat. Sinä rakastat.

Istun kuin junassa, jonka päämäärää en vielä tiedä.
Minä vain olen ja asetun lepoon ja rauhaan.
Ja katselen.

Maisemia, …

Lisää...

Hiljaisuudesta

Luen tähään alkuun Hilja Aaltosen syysrukouksen, joka julkaistiin hänen viimeisenä syksynään ennen kuolemaansa eräässä lehdessä. Käydään rukoukseen.

”Taivaallinen Isä, anna meidän pian nähdä uusi herätys.

Vanhanaikainen, voimakas herätys, kun ihminen särkyy Jumalan Sanan edessä.

Anna papeillemme elävä herätyksen aika, jolloin pappi ei voi tulla saarnatuoliin,

ennen kuin on päässyt selville: tämä on se Sanoma, jonka kanssa minun pitää

tänä päivänä palvella Jumalaani!

Anna vastuuntunto työntekijöillemme joka kirkossa, että kyyneleet ja nöyrä ylistys

täyttäisivät kirkkomme, turha halleluja-huutelu vaikenisi ja

tilalle tulisi hiljaisuus, jossa taivas pääsee antamaan äänensä.

Siunaa myös Raamattuopiston työtä. Anna jokaisen etsiä oman lähteensä rannalle juottopaikka,

missä ensin saisi itse juoda ja sitten Jumalan ravitsemana lähteä ihmisten keskelle.”

Hiljaisuus..Tässä maailmassa ei äänestä ole pulaa, mitä pitemmälle tekniikka on kehittynyt, sen enemmän myös äänitaso on …

Lisää...

Herra saapuu, näemmekö Hänet?

 

Reilut kaksituhatta vuotta sitten elettiin lupausten täyttymisen aikaa. Kaikki ne ennustukset tulevasta Messiaasta olivat toteutumassa. Pelastaja oli tulossa maailmaan. Kirjoitukset täyttyisivät ja Jeesus olisi syntyvä maailmaan. Kaikki ne odotukset Messiaan tulosta olivat huipentumassa, kansa odotti vapauttajaa joka täyttäisi kaikki heidän odotuksensa ja vapauttaisi heidät roomalaisten hallintavallan alta.

Jeesus syntyi Isän suunnitelmien mukaan, ei Hän tullut sellaisena Kuninkaana ja mahtavana hallitsijana kuin kansa odotti, ei niihin puitteisiin mitkä olisivat Kuninkaalle sopineet. Mutta kuitenkin Jumala näki parhaaksi antaa Hänet pieneen talliin, kokemattomille vanhemmille, alhaisiin oloihin.

Jeesus oli se ennustusten täyttymys, luvattu Messias, Rauhanruhtinas, Väkevä Jumala, niinkuin Jesaja luvussa 9 kirjoittaa näin:

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Sillä lapsi on meille syntynyt, Poika on meille annettu, …

Lisää...

Pieni sana rukouksesta

”Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta., kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.

Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän Vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä.”

1.Tim.2:1-6

Meitä kehotetaan Jumalan Sanassa rukoilemaan muiden ihmisten puolesta. Niidenkin puolesta, jotka syystä tai toisesta eivät edes usko että Jeesus on maailman Pelastaja. Rukous on ikäänkuin heidän sydämensä valmistamista, että tuo maaperä voisi olla otollinen ottamaan Jeesuksen vastaan, kun etsikkoaika tulee heidän kohdallensa.

Ilman rukousta tuo kova maaperä ei ehkä koskaan tulisi muokattua Herralle otolliseksi. Herra …

Lisää...

Posted in Elisa, Kynästäni | Tagged , |

Armo, ansaitsematon rakkaus minun osakseni.

”Niin Hän (Jeesus) puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:

Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani. Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: Jumala, minä kiitän Sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään ole niinkuin tuo publikaani.

Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.

Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: Jumala, ole minulle syntiselle armollinen. Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään.”

Luuk.18:9-14

Tuo sana armo, on niin tuttu sana hengellisissä keskusteluista, mutta moniko meistä on tullut ajatelleeksi, mitä se merkitsee meille …

Lisää...

Tie antamiseen

Raamatussa puhutaan paljon antamisesta ja rahojen käytöstä. Usein vain sivuutamme ne kohdat, ikäänkuin antaminen kuuluisi vain joillekin ja olisi joidenkin harvojen ja valittujen juttu. Emme ajattele varojemme antamista Jumalalle etuoikeutena, vaan ikävänä velvollisuutena. Näin antamisesta tulee meille taakka ja se aiheuttaa sisällemme syyllistävän tunteen, kun emme näe antamista niin kuin Jumala on sen tarkoittanut nähtäväksi ja elettäväksi.

Meidän tulisi muistaa, että olemme omaisuuden haltijoita emmekä omistajia. Kaikki, mitä meillä täällä maanpäällä on, on lahjaa meidän Jumalaltamme. Hän on sen meille armossaan suonut. Meillä ei ole omia ansioita myöskään maanpäällisiin aarteisiin, vaikka usein niin luulemmekin, että omilla valinnoillamme ja teoillamme olemme niitä keränneet. Mutta eikö meidän mieleemme ole koskaan tullut, että omistammepa paljon tai vähän maallista omaisuutta, niin ehkäpä silläkin olisi joku tarkoitus? Ehkäpä Herra haluaisi …

Lisää...

Jeesus, elämän leipä

Sana leipä kertoo meille jotain jokapäiväisestä elämästä. Se kertoo meille jotain arkipäivästä ja juhlasta, siitä kuinka leipä vain kuuluu aterian yhteyteen, oli kyseessä sitten arkinen ateria tai juhlavampi ateria. Leipä on erottamaton osa meidän elämäämme. Leipä onkin yksi vanhimmista ruuista ja se on ikäänkuin vertauskuva jokapäiväisestä ravinnostamme. Isä meidän rukouksessakin rukoilemme: anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Leipä oli israelilaisillekin jo varhaisimpina aikoina tärkein ruoka-aine. Leipä tarkoitti ruokaa myös laajemmassa mittakaavassa, ei vain sitä mitä me ymmärrämme leivällä. Leipä oli todellakin perusruoka-aine jokaiseen ruuanlaittoon, että sen valmistamisesta lähdettiin liikkeelle aterian valmistuksessa. Uusi leipä leivottiin joka aamu. Jos leipää ei ollut, se tarkoitti äärimmäistä köyhyyttä.

Jeesus kertoo raamatussa olevansa elämän leipä. Mutta mitä se voisi tarkoittaa meidän elämässämme?

Samoin kuin leipä on jokapäiväistä, Jeesuskin haluaa …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta