Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2021

Jumalaa kuvaamassa

Valokuvaaminen jos mikä on muuttunut valtavasti digitalisaation myötä. Vaikka valokuvaaminen on ollut minun elinaikani joka kodin puuhaa, oli kuvaaminen ennen digikameroiden tulemista harkitumpaa, juhlavampaa ja työläämpää.

Jumalaa kuvaamassa :-) (Kuva Bessi, Pixabay)

Digikameroiden yleistyminen muutti kuvauskäytäntöjä siinä, että kuvia otettiin enemmän kerralla ja vain parhaat säästettiin. Silti edelleen kuvaaminen oli tietoista, koska kamera piti ottaa mukaan. Usein luontoretkellä harmittelin, kun ei tullut ottaneeksi kameraa mukaan. Jälkikäteen ymmärrän, että se oli parempi niin. Usein kuvaamisesta tulee itsetarkoitus, jolloin alkuperäinen tallennettava tunnelma katoaa kohta kameran esiin ottamisen myötä.

Vieläkin suurempi kuvauskulttuurin muutos tapahtui, kun kännykästä tuli osa vaatetusta (ts. pakollinen kanniskeltava) ja kamera istui kännykkään. Enää kuvaamiseen ei tarvinnut varautua mitenkään, vaan sen kuin otit kännykän taskusta …

Lisää...

Salattu ja ihmeellinen

Oletko koskaan rukoillut tai edes mielessäsi leikitellyt ajatuksella, että Jumala ilmestyisi sinulle kaikessa kirkkaudessaan? Vai oletko kenties päätynyt pohdinnoissasi sellaiseen tulokseen, ettei Jumala ylipäätään voi ilmestyä täydessä valtasuuruudessaan vajavaiselle ihmiselle?

Manoahin uhri (Eustache Le Sueur, 1640–1650)

Itse olen ajatuksella ’leikitellyt’, vaikka teologina olen taipuvainen ajattelemaan, etteipä Jumala voi koko kirkkaudessaan ihmiselle ilmestyä, koska ihmisen käsityskyky ei riitä Jumalaa käsittämään. Onneksi silti voin ajatella, että Herra voi ilmestyä ihmiselle ’kirkkaudessaan’ huomioiden ihmisen käsityskyvyn rajat? Vaikka siis Jumalan koko kirkkaus ei minulle koskaan valkenisi, voi Herra ilmestyä minulle niissä rajoissa, jotka inhimillinen luontoni minulle asettaa. Minun näkökulmastani Herra tällöin ilmestyisi minulle kaikessa kirkkaudessaan.

Mietipä siis hetki, millainen tapaamisesi Jumalan kanssa voisi olla. Ajattele miltä hän näyttäisi, tuoksuisi, kuulostaisi tai entä miltä sinusta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Mitä Jeesus ei tekisi?

Vuosituhannen taitteessa 1990-luvulla lanseerattiin uskovien populaarikulttuurissa uudelleen vanha akronyymi WWJD. Niitä oli ja on vieläkin sellaisia paitoja, joissa lukee ”WWJD” eli ”What would Jesus do”? Suomenkielelle saman voisi sanailla: ”Mitä Jeesus tekisi?

WWJD-ranneke. Muistatko ehkä nämä?

WWJD historian tosi lyhyt oppimäärä

Uskovien parissa on ollut varmaan aina trendikästä ajatella ainakin hypoteettisesti, mitä Jeesus tekisi. Ajatuksena tämä WWJD voidaan melko suoraan jäljittää 1800-luvun loppupuolelle. Tällöin Charles Sheldonin kirjoittama kirja ”In His Steps: What Would Jesus Do?” oli varsin suosittua lukemistoa.

Toki ajatukselle löytyy juuret jo paljon kauempaa. Sama ajatus oli Jeesuksen kaltaisuudesta ja hänen jäljittelystään löytyy John Wesleyn 1766 esittämässä oppirakennelmassa kristillisestä täydellisyydestä (Christian perfection).

Ei ajatusta voi pitää silti edes Wesleyn löytönä, koska …

Lisää...

Ihmisiä me vain olemme

Normaaliin elämään kuuluu läheiset ihmissuhteet, yhteenkuuluvuuden tunteen ja läheisyyden kokeminen sekä toisista ihmisistä välittäminen. Joskus ihminen voi olla pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä. Tällöin puhutaan ilmiöstä nimeltä läheisriippuvuus. Läheisriippuvuus voidaan määritellä esimerkiksi näin:

Apostolit Paavali ja Barnabas Lystrassa.(Willem de Poorterin maalaus, 1630)15

Läheisriippuvuus on ilmiö, jossa ihminen on pakonomaisen riippuvainen toisesta ihmisestä, esimerkiksi puolisostaan, lapsestaan, aikuinen ihminen esim. äidistään, jostain muusta lähimmäisestään, asiakkaastaan tai jostain ’mahdottomasta’ rakkaudestaan. Läheisriippuvaiseksi luonnehditaan myös henkilöä, jolla on pakonomainen tarve kantaa vastuuta muista.

Läheisriippuvuuden taustalla ovat usein heikko käsitys omasta itsestä ja huono itsetunto. Käytännössä on vaikea vetää selkeää rajaa, milloin ihminen on läheisriippuvainen ja milloin hänen riippuvuus on normaalia kiintymystä toiseen ihmiseen.

Joka tapauksessa puhutaan sitten läheisriippuvuudesta tai kiintymyksestä toiseen ihmiseen, liikutaan vaarallisilla …

Lisää...

Ihmeet – eivät minua varten?

Muistan saarnanneeni jokusen kerran Johanneksen evankeliumin tekstistä, jossa Jeesus parantaa sairaan miehen Betesdan lammikon pylväskäytävän alueella (Joh. 5:1-15). Sen alkupuolella on muutama jae, joiden merkitystä olen useamman kerran avannut kyselijöille. Jakeet kuuluvat näin:

Betesdan lammikko (Robert Bateman, 1877)

” Siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentäkahdeksan vuotta. Jeesus näki hänet siellä makaamassa vuodematolla ja tiesi, että hän oli jo pitkään ollut sairas. Jeesus kysyi: ”Tahdotko tulla terveeksi?”” (Joh. 5:5, 6)

Monet ovat ihmetelleet minulle Jeesuksen kysymystä. Kysymys ”Tahdotko tulla terveeksi?” tuntuu käsittämättömältä, kun tiedetään että mies oli sairastanut 38 vuotta. Kaiken lisäksi kysymyksen esittänyt Jeesuksen kerrotaan tienneen tämän. Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että mies oli sairastanut pidempään kuin Jeesus oli elänyt …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Sitä varten minä vaivaa näenkin

Ihmiseltä odotetaan ’venymistä’ niin koulussa kuin työelämässä aina vain parempiin suorituksiin. Ponnistukset, joilla pärjäsi vielä vuosi sitten mainiosti eivät välttämättä riitä enää tänään tavoitteiden saavuttamiseen.

Treenaamisen iloa… (Kuva Steve Buissinne, Pixabay)

Vaikka suurin osa meistä joutuu ponnistelemaan pelkästään elantonsa saamiseksi, uskallan väittää, että siitä huolimatta jaksamme edelleen tarpeen tullen ponnistella tärkeiden päämäärien tai harrastusten hyväksi. Mietitäänpä tovi. Tunnen esimerkiksi henkilön, joka on innostunut lemmikkieläimistään jopa niin, että käyttää vapaa-aikansa ja tarmonsa eläinharrastukseen liittyvän yhdistyksen asioiden hoitamiseen. Toinen tuttavani taas innostui tyttärensä jalkapalloharrastuksesta niin paljon, että hän puolestaan käyttää vapaansa tyttöjoukkueen joukkueenjohtajana ja valmentajana. Tunnenpa vielä monta sellaistakin itseni mukaan lukien, jotka ovat kokeneet kestävyysjuoksun hyödylliseksi ja ponnistelleet omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Edelleen voin kuvitella, että sinä voit olla vilpittömän …

Lisää...

Hengellinen katarakta

Osana ikääntyneen ihmisen näöntutkimusta lääkäri saattaa suunnata kirkkaan pistemäisen valon potilaan laajentuneisiin pupilleihin ja kysyä tunteeko potilas terävää kipua silmässä. Nopeasti ajateltuna saattaisi tuntua huojentavalta, jos kipua ei tunnu. Olemmehan jotenkin tottuneet siihen ajatukseen, että kipu kertoo jostain mikä ei ole kunnossa.

Kuva silmästä, jossa on kaihi. Normaalisti mustana näkyvä mustuainen on kaihin takia harmaa. (Wikipedia)

Tässä tapauksessa on toisin. Terve silmä tuntee kivun, koska se erottaa tuon kirkkaan valon. Jos taas kipua ei tunnu, on aihetta epäillä, että kyseessä on ’katarakta’ eli harmaakaihi. Se on silmäsairaus, joka tarkoittaa silmän mykiön samenemista. Mykiö on silmän kirkas linssi, joka siis reagoi juurikin kirkkaaseen valoon. Hoitamaton harmaakaihi heikentää näköä pysyvästi ja voi aiheuttaa sokeuden.

Kehossamme kipu kertoo yleensä siitä, että jokin ei …

Lisää...