Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: läsnäolo

Miksi viattomat kärsivät?

Otsikon kysymys olisi helppo kaataa pienellä saivartelulla. Voi näet aina kysyä, että kuka langenneen ihmiskunnan jäsenistä lopulta on ’viaton’ sanan perimmäisessä merkityksessä.

Epätoivo on yksi kärsimyksen hedelmistä. (Kuva Christoph Schütz, Pixabay)

On kuitenkin totta, että maailmassamme moni kärsimykseen viaton joutuu kärsimään – sitä ei ole kiistäminen. Otan kaksi esimerkkiä vähän kauempaa, jotta asioiden henkilökohtaisuus, ajankohtaisuus tai läheisyys ei vie esimerkeissä huomiota.

Ensimmäinen esimerkki on Ruandan kansanmurha, eikä tarvitse mennä aikaa taaksepäin kuin vuoteen 1994. Tuona vuonna Ruandassa tapahtui joukkomurha, jossa joukko hutujen ääriryhmiä tappoi sadan päivän aikana noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Uhriksi joutuvat kaikki tutsiheimoon kuuluvat ikään tai sukupuoleen katsomatta. Kansanmurhaa ei tehty edes ’siististi’, vaan hyvin raa’asti kärsimystä säästelemättä YK:n puuttumatta asiaan. Jos tahdot …

Lisää...

Läsnä epäilyksessäkin

Lähetyskäsky. Siitä on tiivistetty edustamani kansainvälisen metodistikirkon ’mission statement’ eli näkylauseke. Sana ’näky’ ei arkikielessämme enää tarkoita samaa mitä Raamatun kielessä, kun näkyjä nähtiin ja ne olivat Jumalan puhetta ihmisille. Meidän kielessämme näky on ihmisen muotoilema tavoite, jonka saavuttamiseksi hän työskentelee. Kuulostaa tehokkaalta.

Lähetyskäsky (The Great Commission, lasimaalaus, Saint Patrickin seurakunnan katedraali El Pasossa, Texas, US)

Me tehokkuuskulttuurin palvojat olemme tehneet Jeesuksen lähetyskäskystä tehokkaan toiminnan teesin. Jotain on kuitenkin jäänyt kyydistä. Nimittäin läsnäoleva Jumala. Harvoin kuulee lähetyskäskystä painotettavan sen loppusanoja, vaikka niiden varassa lepää koko lähetyskäskyn mielekkyys. Sehän on lupaus Jumalan läsnäolosta, minne matka ’maan ääriin’ sitten viekään:

” Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20b)

Liittyisikö lupaus läsnäolosta muka pelkkään paljoon tekemiseen? Tuleeko …

Lisää...

Palvonnan ihmeet

Suomenkielessä on kaksi sanaa, jotka muistuttavat toisiaan läheisesti äänneasultaan sekä kristillisessä käytössä ne muistuttavat toisiaan myös sisällöllisesti. Ne ovat ’palvoa’ ja ’palvella’. Niiden käyttö on hyvinkin päällekkäistä. Puheessa käytämme yhteisistä kokoontumisista nimitystä jumalanpalvelus emme ’jumalanpalvonta’. Toisaalta lauluntekijä sanoittaa ”Tahdon sua palvoa…”, mikä monen korvaan tarkoittaa kuitenkin eri asiaa kuin ”Tahdon sua palvella…

Ehtoollinen on Jumalan läsnäolon ja kohtaamisen hetki. Palvontaa sekin., (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Kummallakin sanalla – palvoa ja palvella – on toisistaan poikkeava, mutta myös osittain päällekkäinen merkitys:

  • Palvominen merkitsee toisen persoonan korottamista ja sen edessä nöyrtymistä, kun taas palveleminen on toisen ihmisen huomioimista tai palveltavan tahdon korottamista.

  • Toisaalta termit sisältävät myös jotain samaa. Kristillisessä merkityksessä palvomiseen kuuluu palveleminen, ja vastaavasti palveleminen on erottamaton …

    Lisää...

Yhdessä matkaa tehden

Jokaisella meistä on omat keitaansa, näin ainakin toivon. Keitaalla tarkoitan pysähdyksiä arjen matkalla. Ne ovat välietappeja, joissa matkanteko hetkeksi taukoaa, kun täytämme varastoja.

Nykypäivän keidas. (Kuva StockSnap Pixabaystä)

Nykyään matkakeitaat ovat huoltoasemia tai matkakeskuksia, joiden kautta matkamies kulkee seuraavaan etappiin ja määränpäähän. Ikävä kyllä monesti hänellä on niin kiire, ettei ehdi keitaalle edes kunnolla pysähtyä. Hörpätään vain kahvit nopeasti tai otetaan ne jopa mukaan ajan säästämiseksi. Mihin sitä aikaa sitten säästetään, tiedä häntä.

Samat lainalaisuudet koskevat hengellisiä keitaita. On keidas sitten hiljainen hetki parvekkeella, pistäytyminen kirkossa, luku- ja hartaushetki tai piipahdus luonnon hiljaisuudessa. Haaste on sama. Ehtiikö kunnolla pysähtyä, uskaltaako asettua olemaan niin, että arjen matka voi jäädä hetkeksi odottamaan.

Toisaalta, vaikka pysähtyisin vähän pidemmäksikin aikaa ja laittaisin matkan …

Lisää...

Samassa veneessä

Vene tai sen ’isoveli’ laiva symboloivat ’samassa veneessä’ matkaa tekevää Kristuksen kirkkoa peräsimessä Kristus itse. Symboliikka tulee esiin esimerkiksi goottilaisessa kirkkoarkkitehtuurissa, jossa alttarille johtavaa keskikäytävää kutsutaan laivaksi. Seurakunta on vertauskuvallisesti kokoontunut yhteen ’samaan veneeseen’ katse suunnattuna alttarille kapteeni Kristukseen.

Myrsky Galilean merellä (Rembrandt van Rijn, 1633)

Laiva tunnetaan jo vanhastaan seurakunnan vertauskuvana. Se on kuva kirkosta, jossa Kristus on kapteeni. Jo varhaisiin seurakunnan opettajiin lukeutunut teologi Hippolytos Roomalainen (170 – 235) vertasi seurakuntaa laivaan. Hänen mukaansa:

”Maailma on meri, jolla kirkko purjehtii kuin laiva, mutta aallot eivät voi sitä tuhota.”

Aalloilla keinuvan laivan symboliikan juuret löytyvät jo antiikin ajan latinankielisestä lentävästä lauseesta ”fluctuat nec mergitur”, eli ”vaappuu, vaan ei uppoa”. Se korostaa selviämistä olosuhteista huolimatta. Nykyään …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Jano

Täällä Pohjois-Savossa eletään kesän lämpimintä kautta. Liikkuvan ihmisen näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että juoksulenkille on varattava nestettä ja vähäinenkin varjo matkalla otetaan vastaan taivaan lahjana.

Pienen puron virvoittavaa voimaa.

Kuningas Daavid kirjoitti psalmin 63 vieläkin kuivemmissa olosuhteissa:

”Daavidin psalmi, jonka hän sepitti Juudan autiomaassa.”

Kuivuus innoitti hänet vertaamaan Jumalan läsnäolon kaipuuta janoon kuivassa autiomaassa ilman vettä. Daavidin vertauskuvassa Jumalan läsnäolo on kuin luvattu virvoittava lähde. Se virkistää, sammuttaa janon ja palauttaa voimat jatkaa matkaa eteenpäin.

”Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Pyhäkössä saan nähdä sinut, kokea sinun voimasi ja kirkkautesi. Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua.” (Ps. 63:2-4)

Daavid sanoitti tekstinsä Juudan autiomaassa, …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Herramme arjessa

Taannoin kirjoitin saarnan Efesolaiskirjeen trinitaarisesta doksologiasta (Ef. 1:3-14). Se on syvällinen katsaus pelastushistoriaan. Siinä Paavali kehottaa lukijaa kohottamaan kanssaan ylistyksen Jumalalle, koska olemme niin siunatut Kristuksessa:

Näistä olemme huolissamme – ja kiitollisetkin.

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä!” (Ef. 1:3)

Doksologiassa Paavali selitti perinpohjaisesti Kristuksessa annettujen siunausten suuruuden, mutta silti pelkään, että monen lukijan kohdalla ylistys saattaa jäädä varsin vaisuksi. Näin siksi, ettei pieni ihminen paljoa ymmärrä Jumalan pelastussuunnitelman suuruudesta – etenkin, kun hän puuhastelee arjessaan varsin erilaisten ongelmien kanssa.

Ihminen on luonnoltaan sellainen olento, että konkreettiset lähellä olevat asiat tuppaavat olemaan hänelle merkittävämpiä kuin globaalit pulmat, ikuisuudesta nyt puhumattakaan. On nurinkurista, että hän …

Lisää...