Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2018

Ketuilla on luolansa

Tekstini on ensimmäinen osa raamattuhartaussarjaa, jota kutsun nimellä ”kolme pientä vertausta”. Ajatus tämän toteuttamisesta on odottanut vuosia pöydälläni. Käymme läpi Luukkaan evankeliumista kolme Jeesuksen vertausta (Luuk. 9:57-62), jotka ovat niin lyhyitä, että lukija tuskin edes tunnistaa niitä vertauksiksi tekstistä.

Ketuilla on luolansa…

Matkalla Jerusalemiin

Luukkaan evankeliumin yhdeksäs luku on pitkä. Siinä liikutaan yhä Galilean mailla. Luvun alussa Jeesus lähettää 12 apostolia edellään julistamaan kyliin ja kaupunkeihin (Luuk. 9:1-6). Tapausta seuraa 5000 miehen ruokkimisihme (Luuk. 9:10-18) sekä vakavat keskustelu opetuslasten kanssa Jeesuksen seuraamisen hinnasta (Luuk. 9:18-27). Vielä käydään kirkastusvuorella (Luuk. 9:28-36) ja nähdään lisää ihmeitäkin (Luuk. 9:37-43). Käydäänpä vielä opetuslasten kesken väittelyä siitäkin, kuka on suurin jne.(Luuk. 9:46-50).

Paljon mahtuu yhdeksänteen lukuun, mutta …

Lisää...

Tässä olen – elämän mittainen matka

Lausahdus ”tässä olen” nostaa mieleen Raamatun lehdiltä kertomuksen nuoren poika Samuelin kutsusta, joka yön tunteina vastaa pappi Eelin evästämänä Jumalan kutsuun näillä sanoilla (1. Sam. 3:1-11).

Nuori Samuel: ”Tässä olen”.

Samuelin äiti oli omistanut poikansa Jumalalle jo syntymästä. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän oli puolestaan kasvanut pappi Eelin ohjauksessa. Valmiista tiestä huolimatta Jumala esitti hänelle kutsun; hän oli kasvanut tehtävään, mutta ilman kutsua ja vastausta siihen ei ole omistajuutta.

Samuelin sanat ”tässä olen” olivat paitsi vastaus Jumalan kutsuun, ne olivat alkusoitto tämän Jumalan miehen koko elämän mittaiselle matkalle. Se oli matka, jonka Samuel kulki ja jonka Jumala oli käsikirjoittanut. Mitä nuo sanat Samuelin elämään toivat, se onkin aikamoinen kertomus.

Samuelin vastaus ”tässä olen” …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Sanan tekijät

Jokunen vuosi takaperin suoritin johtamistaidon erikoistutkinnon, jonka yhteydessä tuli luettua perusoppeja markkinoinnista ja myymisestä. Tällöin törmäsin mielenkiintoiseen väitteeseen, jonka olen huomannut myöhemmin käytännössä pitävän jossain määrin paikkansa. Väitteen mukaan ihminen on kaikkein taitavin pettämään itseään. Itsensä pettämisellä viitataan ihmisen kykyyn ’myydä’ itselleen asioita, eli vakuuttaa itsensä esimerkiksi jonkin hankinnan tarpeellisuudesta, jos hän tuntee vetoa sen hankkimiseksi.

Peilin edessä itsepetos kukoistaa.

Esimerkiksi päivittäiset osto- ja hankintapäätökset tehdään paljolti tuntemusten pohjalta. Enemmän kuin todellinen tarve vaikuttavat toissijaiset asiat kuten paketointi, mielikuvat jne.

Olen joutunut tämän näkemyksen toteutuvan jossain määrin kohdallani, vaikka mielestäni lukeudun harkitseviin ostajiin. Se on vain niin, että kun ostohalu kasvaa riittävän suureksi, löytyy aina jokin ’peruste’ lyödä kauppa lukkoon. Huomaan näin olevani itse paras myyjä itselleni.

Ihmisen itsepetolliseen käyttäytymisen …

Lisää...

Kristukseen juurtuneena

Menneenä kesänä ei kenenkään tarvinnut palella. Lämpöä riitti. Välillä jopa niin, että voimat eivät enää riittäneet mihinkään muuhun kuin riittävästä nestetasapainosta huolehtimiseen ja varjossa makailemiseen. Kesä tuntui suorastaan paluulta lapsuuteen, jolloin kesät olivat aina lämpimiä ja talvella oli aina lunta. No, aika tietysti kultaa muistot, varmasti mukaan mahtui myös lumettomia talvia ja viileitä kesiä.

Tämän kesän hellelukemilla oli kuitenkin toinenkin puolensa: maa kaipasi kipeästi vettä. Satoiko viime kesänä tämänkin kesän sadekiintiö jo täyteen..Edellisvuoden kesään nähden tämä oli aivan päinvastainen kesä; viime kesänä kaivattiin aurinkoa ja lämpöä, nyt taas vedelle olisi ollut tilausta.

Ikkunastamme näkyvät korkeat männyt ja kuuset eivät juurikaan helteestä kärsineet. Niiden juuret ulottuvat syvälle maanpinnan alapuolelle, joten ne eivät ole niin alttiita säiden vaihtelulle kuin muut kasvit. Juuret eivät vain auta puuta saamaan …

Lisää...

Kategoria Elisa | Avainsanat , , , , , , |

Entä jos he loukkaantuvat?

Muistanet evankeliumitekstin, missä Jeesus haastaa ulkokultaisia kuulijoita tarkastelemaan mieluummin oman sydämensä tilaa kuin vahtimaan sitä, mitä toiset laittavat suuhunsa.

Kristus kiroaa fariseukset. (F.A. Ludy)

Tapaus on dokumentoitu Matteuksen (Matt. 15:10-20) lisäksi myös Markuksen evankeliumiin (Mark. 7:14-23). Markuksen versiosta puuttuu kohtaus, jonka juutalaisille lukijoille kirjoittanut Matteus on ottanut mukaan (Matt. 15:12-14). Kiinnitän huomion tässä tuohon Matteuksen taltioimaan vuoropuheluun.

”Jeesus kutsui väkijoukon luokseen ja sanoi: ”Kuulkaa ja ymmärtäkää. Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään, vaan mikä tulee suusta ulos, se saastuttaa ihmisen.” Silloin opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: ”Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat, kun he kuulivat puheesi?” Mutta hän vastasi: ’Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois. Älkää heistä välittäkö, he ovat sokeita …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Ken palaa, se uskaltaa

Taannoin käsittelin saarnassani Juudan kuningas Amasjan hallintokautta. Kuninkaiden kirjan kirjoittaja, joka on juutalaisen perimätiedon mukaan profeetta Jeremia, suomi Amasjan hallintoa tähän tapaan:

”Amasja teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, olematta siinä kuitenkaan esi-isänsä Daavidin vertainen. Hän teki kaikessa isänsä Joasin tavoin. Uhrikukkuloista ei luovuttu, yhä edelleen kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla.” (2. Kun. 14:3-4)

Jeremian mukaan Amasja teki ulkoisesti oikeita asioita, koska hänen mukaansa: ”hän teki oikein Herran silmissä”. Ja olipa näillä käytännöillä jo sukupolvien perinteetkin tukena. Toteaahan Jeremia, että Amasja seurasi tekemissään isänsä viitoittamaa tietä. Ja näin mekin seurakunnassa monesti teemme; jatkamme perinnettä niin kuin edelliset sukupolvet ovat sen meille opettaneet.

Vaskikäärme, Nehustan.

Amasjan kohdalla jotain kuitenkin jäi puuttumaan hyvän kuninkuuden tavoitteesta. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Herra, auta minua!

Joskus elämä täyttyy menemisestä ja haluamisesta jopa niin, että tarve elämänjanon tyydyttämiseksi saa ihmisen aivan hengästymään. On niin paljon kaikkea, mitä olisi ehdottaman tärkeää saada alulle, eteenpäin ja vielä valmiiksikin. Enkä sano, että elämän täyttäneet asiat olisivat tarpeettomia tai edes vähemmän tärkeitä – ne vain ottavat aikansa ja vievät mennessään.

Kanaanilainen nainen lähestyy Jeesusta.

Jumalan maailmassa pätee kuitenkin merkillinen lainalaisuus, joka kiireessä tuntuu järjenvastaiselta. Se on samantapainen hieno totuus, mikä kätkeytyy sanontaan ”hyvin suunniteltu on puolisiksi tehty”. Hyväksymme sananlaskun ajatuksen, mutta sen hyväksyminen käytännössä on vaikeaa silloin, kun sormissa polttelee ryhtyä jo kiireellä tekemään, vaikka muka ensin pitäisi kaikessa rauhassa pysähtyä suunnittelemaan. Vastaava Jumalan maailman totuus liittyy rukouksen ja luottamuksen maailmaan ja se kuuluu näin:

”Tuo kaikki hankkeesi …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |