Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: joulu

Herra saapuu, näemmekö Hänet?

 

Reilut kaksituhatta vuotta sitten elettiin lupausten täyttymisen aikaa. Kaikki ne ennustukset tulevasta Messiaasta olivat toteutumassa. Pelastaja oli tulossa maailmaan. Kirjoitukset täyttyisivät ja Jeesus olisi syntyvä maailmaan. Kaikki ne odotukset Messiaan tulosta olivat huipentumassa, kansa odotti vapauttajaa joka täyttäisi kaikki heidän odotuksensa ja vapauttaisi heidät roomalaisten hallintavallan alta.

Jeesus syntyi Isän suunnitelmien mukaan, ei Hän tullut sellaisena Kuninkaana ja mahtavana hallitsijana kuin kansa odotti, ei niihin puitteisiin mitkä olisivat Kuninkaalle sopineet. Mutta kuitenkin Jumala näki parhaaksi antaa Hänet pieneen talliin, kokemattomille vanhemmille, alhaisiin oloihin.

Jeesus oli se ennustusten täyttymys, luvattu Messias, Rauhanruhtinas, Väkevä Jumala, niinkuin Jesaja luvussa 9 kirjoittaa näin:

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Sillä lapsi on meille syntynyt, Poika on meille annettu, …

Lisää...

Joulun (t)aikaa

Alla olevassa kuvassa on jotain tuttua liittyen adventin ja joulun aikaan. Katso kuvaa ja mieti hetki, mitä kuvassa näet.

Kortti, toivotus, kuva vai mikä?

Ihmistiede on todennut, että kuva, mitä silmillämme katselemme ei ole objektiivinen kuva siitä mitä näköhermoihin välittyy, vaan lopputulos on merkittävästi ’manipuloitu’. Nimittäin aivot tekevät merkillisen suuren määrän korjaavaa työtä ennen kuin kuvasta välittyy meille se, mitä ajattelemme katselevamme. Paljolti korjaustyö on sitä samaa, mitä kuvankäsittelyohjelmat tekevät, kun ne korjaavat valokuvien epätarkkuutta.

Aivot korjaavat kuvaa kuitenkin paljon kokonaisvaltaisemmin. Kuvaan vaikuttaa paljon aiemmat kokemukset ja myös se, missä tilanteessa kuvaa katsomme. Menneisyys ja nykyhetken tilanne vaikuttaa myös siihen, mitä me käsitämme kuvassa olevan.

Jos nyt palaamme tähän juuri katsottuun kuvaan, mitä siinä näkyy? Jos tuo kuva olisi pudonnut …

Lisää...

Joulun lahja: kala vai onki?

Joulu kuulostaa yhä useamman korvaan kaupalliselta kulutusjuhlalta. Joulu ei toki ole ainoa juhla, joka on jäänyt kaupallisten tiedotteiden ja kulutushysterian jalkoihin. Aggressiivinen mainonta toki vyöryy ylitsemme juhlien välissäkin, mutta toki joulunaika joulumyynteineen ja välipäivien alennusmyynteineen on kyllästetty myymisellä.

Kulutushysteria on kietoutunut käsitteen ’lahja’ ympärille. Kaupathan tahtovat vain tehdä kuluttajan elämästä helpompaa tarjoamalla erilaisia lahjavaihtoehtoja – näinhän asian voi tahtoessaan kauniimmin ilmaista. Tosiasia lienee kuitenkin se, että joulumyynti on monella alalla tärkeimpiä tulonlähteitä. Ja onhan se niinkin, etteivät kauppiaat myisi elleivät kuluttajat ostaisi…

Luulen, että pohjimmainen ongelma on siinä, että käsite ’lahja’ on noussut antamista tärkeämmäksi. Pyyteettömästä lahjan antamisesta on tullut ’pakettien’ vaihtamista, mitä kuvaa sekin, että moni ostaa lahjan itselleenkin. Siinäpä vasta loistava näkymä pyyteettömään antamiseen: annanpa tässä lahjan itselleni!

On toki joulussa vielä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Isänsä näköinen

Minun tehtäväksi jäi tänä jouluna rustata paperille joitakin ajatuksia jouluun liittyen perheemme joulukirjeeseen. Mietin asiaa jo hetken jos toisenkin, mutta ajatus joulusta saa minut aina kovin sanattomaksi ja vähäpuheiseksi.

– Kuka ja mitä minä olen joulusta mitään sanomaan! Luukas on sanonut jouluevankeliumissa jo kaiken tarpeellisen eikä minulla ole siihen mitään lisättävää.

Jos nyt oikein yritän, niin ehkä voin kuitenkin muutaman sanan verran kertoa tuntemuksista, joita joulu ja sen sanoma sydämessäni herättävät. Päällimmäinen tunne on syvä kiitollisuus. Jospa siis siitä yritän jakaa muutaman sanan.

No, mistä minä kiittämätön ihminen olen tänä jouluna kiitollinen? – Asia selvinnee, kun luemme yhdessä vähemmän tunnetun ’jouluevankeliumin’ tekstin ystävämme apostoli Paavalin kirjeen mukaan:

Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , |

Joulupöydässä

Vuosi vuodelta kauppojen joulusesonki alkaa aina vain aikaisemmin syksyllä. Adventin ajan vasta alkaessa joulutouhotusta on tänäkin vuonna jatkunut jo pitkään. Joulurauhan edellä vallitsee nykyään armoton kiireen aika.

Lopullinen päätepiste kiireelle on perheemme joulutraditiossa ollut joulupöytä. Istahtaminen yhteiseen joulupöytään merkitsee minulleviimeistä päätepistettä joulukiireelle ja laskeutumista joulurauhaan. On aika levätä ja hiljentyä.

Mielestäni joulupöytä sopiimyösmoderniksi vertauskuvaksi seurakunnan adventin vietolle – jos adventilla viitataan Herran tulemiseen (lat. adventus Domini) ja sen odottamiseen. Vertauskuvana joulupöytä puhuu siitä, millainen on oman aikamme seurakunta, johon me tänä päivänä toivotamme Kristuksen ja jouluvieraat tervetulleeksi. Seurakunnalla tarkoitan ’kuvaelmassani’ koko kristikansaa yhdessä. Palataanpa joulupöydän ääreen.

Joulupöydän äärellä.

Joulupöydän äärellä.

Joulunpöydän ääreen istuutuu perhe, suku tai joukko ystäviä ja heidän perheitään. Kaikilla on pöydässä levollinen ja iloinen mieli. Pöydän ympäriltä kuuluu innostunut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Joulun ylistykseen

Joulun vietto alkaa Suomessa yleensä jo aattoiltana. Aatosta on ehkä lahjaperinteen myötä tullut sekulaarissa juhlinnassa juhlan suurin päivä. Kristillisessä perinteessä joulukuun 25. päivä on kuitenkin varsinainen joulupäivä.

Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Suomen kielen sana joulu ja juhla ovat skandinaavisia lainasanoja. Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä. Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla (’yule’), Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri.

On totta, ettei jouluaatto tai joulupäivä ole kummatkaan Vapahtajamme ’todellisia’ syntymäpäivä, jos ajattelemme sitä syntymän vuosipäivänä. Yhtä naivia kuin hylätä joulun juhlinta sitä varten, että se ei ole Herramme syntymän vuosipäivä, on ajatella syntymäpäiviä vietetyn aina niin kuin me niitä nykyään vietämme. Nykymuotoisia syntymäpäiviä on Suomessakin …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Marian kiitosvirsi

Neljäs adventti on nimeltään ”adventus sanctificationis” eli ”pyhä adventti”. Tämä sunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen.

Nimi Neitsyt Maria (”Virgin Mary”) yhdistyy varmasti jokaisen kristillisen tai islamilaisen kulttuurin vaikutuspiirissä kasvaneen henkilön mielessä Jeesuksen äitiin, vaikka Raamattu ei käytä Jeesuksen äidistä tätä nimitystä kertaakaan.

Nimenä Neitsyt Maria kuvaa Jeesuksen äidin neitsyyttä synnyttäessään Jeesuksen (Matt. 1:18-20; Luuk. 1:27-35). Katolilaisessa ja ortodoksisessa perinteessä nimellä viitataan myös oppiin Marian ikuisesta neitsyydestä, jonka mukaan Maria pysyi neitsyenä aina kuolemaansa asti. Protestanttisten kirkkojen piirissä sen sijaan uskotaan, että Maria oli neitsyt vain synnyttäessään Jeesuksen. Mielestäni nykypäivän toistuvat epäilyt kirkonmiesten suusta Marian neitsyyden suhteen kertovat vain modernin ihmisen uskon vähyydestä, mitä tulee …

Lisää...