Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: joulu

Tietäjien viisaus

Yleensä perinteinen jouluevankeliumi luetaan Luukkaan mukaan, mutta onneksi tiernapoika-perinne on säilyttänyt tuoreena muistissa myös Matteuksen tallentamat tapahtumat. Luukas kertoo Jeesuksen syntymästä talliin ja paimenten vierailusta vastasyntyneen luona, kun taas Matteus kertoo vasta viikkoja tai jopa kuukausia myöhemmän tapahtuman tietäjien vierailusta Jeesuksen luona.

Tietäjät matkasivat ’varjoista’ valoon. (Kuva Andrew Martin Pixabaystä)

Tietäjien saapumista me perinteisesti juhlistamme vasta ’reilusti valon puolella’ eli loppiaisena, kun talven lyhin päivä on ehtinyt jo ’huimasti’ pidetä. Emme siis ole lainkaan myöhässä, kun vasta nyt katsomme Matteuksen jouluevankeliumia.

”Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. ”Menkää sinne”, hän sanoi, ”ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta …

Lisää...

Toivon evankeliumi

Toivo on vahvasti läsnä kirkkovuoden alussa, kun matkaamme adventinajan jouluun. Toivo on erityisesti läsnä loppiaisen juhlassa, kun katsomme Herramme syntymän evankeliumia Matteuksen tekstin mukaan. Matteus katsoo Kristuksen syntymää itämaan tietäjien silmin. Loppiaiseen kuljemme tietäjien mukana tähden johtamana. Ja Betlehemin tähti – jos mikä – viestittä meille toivosta.

Tähden matkassa ’toivon evankeliumiin’. (Kuva Jeff Jacobs Pixabaystä)

Erityisesti toivo on sana, jonka merkitystä kannattaa pohtia syvemmin. Se on eräänlainen ’uskon sana’. Toivo on uskonvarainen näkymä parempaan – katse valoon elämän epävarmuudesta huolimatta. Piispa Desmond Tutu sanoitti sen näin:

Toivo on kyky nähdä, että on olemassa myös valoa huolimatta kaikesta pimeydestä.”

Toivo on myös ihmiselämää suojeleva voima. Niin kauan kuin on jäljellä rahtuakaan toivoa, ihminen jaksaa …

Lisää...

Anteeksianto joululahjaksi

Joulu on monikasvoinen juhla. Se on syntymän juhla, valon juhla, rauhan juhla, perheen juhla, jne. Näiden lisäksi joulu on myös antamisen juhla.

Risti on anteeksiannon vahvin symboli. Sopii myös antamisen juhlaan – jouluun. (Kuva Tumisu Pixabaystä)

Jouluajan juhlintaan keskeisesti liittyvällä lahjojen antamisella on perinteet jo ajalta ennen ensimmäistä joulua. Jouluteksteistä lahjojen antaminen liittyy konkreettisimmin ehkäpä Matteuksen kertomukseen itämaan tietäjistä, jotka toivat lahjoja Jeesus-lapselle (Matt. 2:11). Heidän lahjansa olivat moninaiset ja kalliit, joihin harvalla olisi edes varaa.

Itselleni heräsi joulua edeltävänä aikana mieleen kysymys siitä, mikä olisi minun joululahjani tänä vuonna Jeesukselle? Hän tuskin enää tarvinnee kultaa, suitsuketta tai mirhaa, joita minulla ei kyllä olisikaan antaa. Mikä siis olisi jotain, mitä voisin tänä jouluna sydämeni halusta rakkaalle Vapahtajalleni antaa? …

Lisää...

Io saturnalia!

Nykysuomalainen joulujuhla on kaiketi virallisesti mitattuna kolmipäiväinen juhla. Se alkaa jouluaatosta ja loppuu tapaninpäivän viettoon, vaikka palvelualalla puolet jouluaatosta ja tapaninpäivästä ovatkin työpäiviä. Joulun juhlinta Suomessa on sekoitus monen monesta lähteestä tulevia perinteitä, vaikka emme sitä ehkä itse tiedostakaan. Meille se on kotoinen tuttu perhejuhla.

Joulukuusi lienee useimmalle parhaiten tunnettu jouluperinne. (Kuva Theo Crazzolara Pixabaystä)

Vaikka virallinen joulunaika on vain kolmipäiväinen, käytännössä joulun aloittama juhla-aika loppuu vasta loppiaisena (6.1.), koska välissä juhlitaan myös kalenterivuoden vaihtumista. Näin mitattuna voidaan nykyistä joulunaikaa pitää parin viikon mittaisena juhla-aikana.

Tämä joulunaika on etenkin lapsiperheissä perhejuhlan aikaa, koska lapset ovat lomalla koulusta ja monesti vanhemmatkin yrittävät saada mahdollisuuksien mukaan ’välipäivät’ vapaaksi töistä. Ja perhejuhla joulu on aina ollutkin.

Joulu oli perhejuhla jo silloin, kun …

Lisää...

Lahja, ai keneltä?

Sanotaan, että joulu on sydämen juhlaa, mutta kyllä sen viettoon kuuluvat lahjatkin. Raamatullisena perustana lahjojen antamiselle on esitetty kertomusta itämaan tietäjistä, jotka antoivat parhaat lahjansa vastasyntyneelle Kristukselle. Onhan tämä hyvä esimerkki meillekin.

Lahjoja. (Kuva Pexels, Pixabay)

Ehkä parempi peruste lahjaperinteelle on kuitenkin se, että antamalla lahjoja toisillemme, muistamme ja muistutamme joulun sanomasta. Nimittäin Jeesuksen syntymä oli käännekohta Jumalan ja ihmisen välisissä suhteessa. Kristuksen syntymä on suurin lahja, jonka ihmiskunta on koskaan saanut. Kirjeessään efesolaisille Paavali kirjoittaa tästä lahjasta näin:

”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.” (Ef. 2:8)

Joulun kertomuksessa tuo lahja on mitä konkreettisemmin edessämme. Jatkan ajatusta lahjasta vähän eteenpäin.

Lahjan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Siunattua joulunaikaa 2020 ja valoisaa uuttavuotta 2021

Kulunut vuosi 2020 on ollut yllättävä ja ainutlaatuinen. Tuo ainutlaatuisuus vaikuttaa myös joulunaikaan. Tämä joulu on monin tavoin poikkeus ainakin aiempiin jouluihin verrattuna.Vaikka ulkoiset puitteet tänä jouluna poikkeavat perinteistä, joulun sisältö ei ole muuttunut. Se on ollut sama jo tuhannet vuodet.

Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel”
– se merkitsee: Jumala meidän kanssamme.

Kaiken tämän epävarmuuden keskellä sinusta voi tuntua siltä, että elämä on sotkuista ja hallitsematonta. Ehkä sinusta tuntuu siltä, että mitä ikinä teet, se ei onnistu tai mitä ikinä tapahtuu, et voi siihen juuri vaikuttaa. Hyvä niin. Silloin Jumalalla on tilaa sinun elämässäsi. Missä omat mahdollisuudet loppuvat, sieltä Jumalan mahdollisuudet alkavat.

Maailma oli sotkuinen ja epäjärjestyksessä silloinkin, kun Jeesus syntyi maailmaan. Ei …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Vähäisen palvelijan juhla

Elämäni tielle mahtuu kirjava joukko erilaisia jouluja. On ollut lapsen joulu, perheen joulu, joulu kotona, joulu matkalla, joulu hengellisen työntekijänä, jne.

Monenkirjavan joulunvieton jälkeen joulusta on tullut minulle sydämen hiljaisuuden juhlaa. Siinä on tilaa olla vähäinen Herransa kirkkauden edessä. Jumalan synnyttäjän Marian kiitosvirren sanoin

”Minun sieluni ylistää Herraa, ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, pelastajastani, sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen {KR92: luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa}.” (Luuk. 1:46-48a)

Jumalan armo tulee esiin vähäisissä. Rukoilen voimaa pysyä vähäisenä ja olla jouluna mitä vähäisin Herran edessä.

Siinä ei ole tilaa omavanhurskaudelle – eikä sille farisealaiselle hurskaudelle, jolla istua pönötämme joulukirkossa kuin kutsuvieraat.

Siinä ei ole tilaa edes sille hurskastelulle, kun vähäinen katsoo vieressään toista vähäistä ja kuvittelee olevansa itse sydämessään ’hurskaampi’ kuin tuo toinen. Vähäinen on …

Lisää...

Kategoria Jori, Muut, Muuta sanottua | Avainsanat , , |