Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: joulu

Vauvauutisesta majatalon tallin hiljaisuuteen

Selailin netistä iltapäivälehtien otsikoita eri maiden kuninkaallisten ja arvovaltaisten perheiden vauvauutisista.

Kaikkivaltiaan syntymän kuvaa… (Kuva Josep Monter Martinez Pixabaystä)

Lehdistö toisti varsin tarkasti kaikki tiedonjyvät, joita silmäätekevät vanhemmat lehdistön pöydälle tarjoilivat. Voi sitä otsikoiden ja kuvien määrää sekä etusivun uutistulvaa, minkä kukin uutinen kuninkaallisten perheenlisäyksestä sai osakseen.

Ja juhliminen on sekin aivan omaa luokkaansa. Samoin oli jo muinaisen Rooman aikaan. Ehkä tavallinen väki ei asioista tiennyt, mutta hoveissa juhlat ja muistamiset olivat aina ylenpalttiset. Kyseessä oli myös selkeä valtapeli.

Vauvauutisia

Entä millainen mediatapahtuma oli Jumalan Pojan syntymä? Se oli tapahtuma, jota juutalainen kansa oli odottanut toteutuvaksi jo yli puoli vuosituhatta. Tästä lapsesta oli sanottu esimerkiksi Jesajan ennustuksessa seuraavaa:

”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla …

Lisää...

Hiljentykäämme rukoukseen

Joulun aikaan puhutaan pysähtymisestä ja hiljentymisestä, mikä tietty tarkoittaa vähän eri asioita riippuen sanojasta ja tilanteesta, missä näitä sanoja viljellään.

HIljennyn rukoukseen. (Kuva Ri Butov Pixabaystä)

Menneinä vuosina joulu on edustanut minullekin pysähtymistä hiljentymiseen. Väliin mahtuu lukuisia vuosia, kun joulu on ollut vuoden kiireisintä aikaa lähinnä papin työn näkökulmasta. Hiljentymisen aika on ollut sitten joulunpyhien jälkeen. Tosin hiljentymistä jumalan eteen on jumalanpalvelus tai messu totta kai, mutta ymmärtänet minkä kaltaiseen hiljentymiseen tässä viittaan.

Nykyään joulu ei ole minulle erityistä hiljentymisen aikaa. Ja miksikö niin? Onko minusta tullut pakana? – Ei, uskon päinvastoin kasvaneeni uskossa sen syvempään merkitykseen päivittäisessä elämässäni. Kun sanon, ettei joulu ole erityistä hiljentymisen aikaa, painotan sanaa ”erityistä”.

Minä olen näet oppinut, että ”joulu voi olla …

Lisää...

Niin täydellistä

Tämän aamun hartaushetkessäni pysähdyin pohtimaan täydellisyyden käsitettä. Se on vain niin, että ihmismieli ihastuu täydelliseen, jos se sellaisen jossain kohtaa. Kuka ihastelee täydellistä piirtoa kuvataiteessa, kuka taas löytää sen musiikista.

Kaunis seesteinen joulun talliasetelma (Kuva Alexa Pixabaystä)

Myös täydellinen hiljaisuus tai tyhjyys kutkuttaa mieltä. Mitä se on, kun ei ole yhtään mitään? No, minun mielestäni se on täydellistä Jumalan läsnäoloa. Näin siksi, että tyhjyyttä ei ole, koska Jumala täyttää tyhjän omalla olemuksellaan. Jumalalla on siellä kaikki tila, kun se jokin muu ei sitä vie. Näin ainakin ajatuksissani. Kun en täytä mieltä joutavalla, on Jumalalla tilaa puhua, No, en jatka tätä pidemmälle…

Asiani ei koske absoluuttisen täydellisyyden ongelmaa, vaan aamussa jäin pohtimaan täydellisyyden käsitettä havainnoijan näkökulmasta. Pohdin sitä, mikä tekee …

Lisää...

Tietäjien viisaus

Yleensä perinteinen jouluevankeliumi luetaan Luukkaan mukaan, mutta onneksi tiernapoika-perinne on säilyttänyt tuoreena muistissa myös Matteuksen tallentamat tapahtumat. Luukas kertoo Jeesuksen syntymästä talliin ja paimenten vierailusta vastasyntyneen luona, kun taas Matteus kertoo vasta viikkoja tai jopa kuukausia myöhemmän tapahtuman tietäjien vierailusta Jeesuksen luona.

Tietäjät matkasivat ’varjoista’ valoon. (Kuva Andrew Martin Pixabaystä)

Tietäjien saapumista me perinteisesti juhlistamme vasta ’reilusti valon puolella’ eli loppiaisena, kun talven lyhin päivä on ehtinyt jo ’huimasti’ pidetä. Emme siis ole lainkaan myöhässä, kun vasta nyt katsomme Matteuksen jouluevankeliumia.

”Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. ”Menkää sinne”, hän sanoi, ”ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta …

Lisää...

Toivon evankeliumi

Toivo on vahvasti läsnä kirkkovuoden alussa, kun matkaamme adventinajan jouluun. Toivo on erityisesti läsnä loppiaisen juhlassa, kun katsomme Herramme syntymän evankeliumia Matteuksen tekstin mukaan. Matteus katsoo Kristuksen syntymää itämaan tietäjien silmin. Loppiaiseen kuljemme tietäjien mukana tähden johtamana. Ja Betlehemin tähti – jos mikä – viestittä meille toivosta.

Tähden matkassa ’toivon evankeliumiin’. (Kuva Jeff Jacobs Pixabaystä)

Erityisesti toivo on sana, jonka merkitystä kannattaa pohtia syvemmin. Se on eräänlainen ’uskon sana’. Toivo on uskonvarainen näkymä parempaan – katse valoon elämän epävarmuudesta huolimatta. Piispa Desmond Tutu sanoitti sen näin:

Toivo on kyky nähdä, että on olemassa myös valoa huolimatta kaikesta pimeydestä.”

Toivo on myös ihmiselämää suojeleva voima. Niin kauan kuin on jäljellä rahtuakaan toivoa, ihminen jaksaa …

Lisää...

Anteeksianto joululahjaksi

Joulu on monikasvoinen juhla. Se on syntymän juhla, valon juhla, rauhan juhla, perheen juhla, jne. Näiden lisäksi joulu on myös antamisen juhla.

Risti on anteeksiannon vahvin symboli. Sopii myös antamisen juhlaan – jouluun. (Kuva Tumisu Pixabaystä)

Jouluajan juhlintaan keskeisesti liittyvällä lahjojen antamisella on perinteet jo ajalta ennen ensimmäistä joulua. Jouluteksteistä lahjojen antaminen liittyy konkreettisimmin ehkäpä Matteuksen kertomukseen itämaan tietäjistä, jotka toivat lahjoja Jeesus-lapselle (Matt. 2:11). Heidän lahjansa olivat moninaiset ja kalliit, joihin harvalla olisi edes varaa.

Itselleni heräsi joulua edeltävänä aikana mieleen kysymys siitä, mikä olisi minun joululahjani tänä vuonna Jeesukselle? Hän tuskin enää tarvinnee kultaa, suitsuketta tai mirhaa, joita minulla ei kyllä olisikaan antaa. Mikä siis olisi jotain, mitä voisin tänä jouluna sydämeni halusta rakkaalle Vapahtajalleni antaa? …

Lisää...

Io saturnalia!

Nykysuomalainen joulujuhla on kaiketi virallisesti mitattuna kolmipäiväinen juhla. Se alkaa jouluaatosta ja loppuu tapaninpäivän viettoon, vaikka palvelualalla puolet jouluaatosta ja tapaninpäivästä ovatkin työpäiviä. Joulun juhlinta Suomessa on sekoitus monen monesta lähteestä tulevia perinteitä, vaikka emme sitä ehkä itse tiedostakaan. Meille se on kotoinen tuttu perhejuhla.

Joulukuusi lienee useimmalle parhaiten tunnettu jouluperinne. (Kuva Theo Crazzolara Pixabaystä)

Vaikka virallinen joulunaika on vain kolmipäiväinen, käytännössä joulun aloittama juhla-aika loppuu vasta loppiaisena (6.1.), koska välissä juhlitaan myös kalenterivuoden vaihtumista. Näin mitattuna voidaan nykyistä joulunaikaa pitää parin viikon mittaisena juhla-aikana.

Tämä joulunaika on etenkin lapsiperheissä perhejuhlan aikaa, koska lapset ovat lomalla koulusta ja monesti vanhemmatkin yrittävät saada mahdollisuuksien mukaan ’välipäivät’ vapaaksi töistä. Ja perhejuhla joulu on aina ollutkin.

Joulu oli perhejuhla jo silloin, kun …

Lisää...