Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Hartaudet

Hartaustekstejä, ihmetystä ja ajatelmia Jumalasta, elämästä.

Näetkö? Kuuletko?

Ihmisen ikääntyessä häneltä riisutaan pois paljon sellaista, mitä hän aiemmin piti itsestäänselvänä eikä ehkä osannut sitä arvostaakaan.

Menemättä nyt mihinkään dramaattiseen, otetaan esimerkiksi ikänäkö – eli näköaistin heikkeneminen, mikä tosin kompensoi armollisesti samanaikaista ulkonäön muutosta. Ehkä monelle suurempi yllätys onkin sama kehitys kuuloaistin kohdalla – ’ikäkuulosta’ ei juuri puhuta.

Tämä aistien heikentyminen ei kuitenkaan ole ainoa syy siihen, miksi me ihmiset emme aina näe emmekä kuule. Joskus on vain niin, että tiedämme mielestämme niin paljon paremmin, että näkemämme tai kuulemamme ei tartu meihin. Tästä on kyse myös kylväjävertauksen selityksessä, kun Jeesus sen loppupuheessa sanoo näin:

”Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat. Sillä totisesti minä sanon teille: …

Lisää...

Ku(u)lumme yhteen

Viikko ennen pääsiäistä olin työmatkalla Kööpenhaminan Frederiksbergissä. Matkustan sinne palavereihin noin 2-3 kertaa vuodessa aina muutamaksi päiväksi kerrallaan.

Kello kuuden juoksijoita nämäkin? (Kuva SorcerySoap HocusPocus Pixabaystä)

Tiukkojen palaveripäivien aamuina nousen varhain, että ehdin viettää päivän kohokohdan vastapainona istumiselle. Lähden yleensä siinä kello kuuden aikaan lenkille vielä melko hiljaiseen suurkaupunkiin. Aikaa on rajallisesti, koska palaverit alkavat yleensä kahdeksalta, joten en voi lähteä ’seikkailemaan’ ympäri kaupunkia, vaan hakeudun hotellin lähellä sijaitseville järville juoksemaan.

Oikeastaan nuo järvet ovat vain yksi suorakaiteen muotoinen allas, joka on jaettu silloilla viiteen osaan. Sen ympäri kulkee jalankulkijoille erotettu ulkoilureitti. Koko kierrokselle tulee ympärysmittaa reilut seitsemän kilometriä, mutta koska se on jaettu silloilla viiteen osaan, voi jokainen mitoittaa lenkkinsä niiden avulla mieleisekseen. Esimerkiksi minun tyypillinen ’reilu kymppini’ …

Lisää...

Isän kanssa yhdessä

Ulkoisesti sama lopputulos voidaan saavuttaa monella tavalla, mutta jos työtä arvioidaan kokonaisuutena, toteutustapojen erot tulevat selkeästi esiin. Otetaan esimerkiksi vaikkapa kivistä koottujen rappusten rakentaminen.

Kiviportaat (Kuva Peter H Pixabaystä)

Lopputuloksena syntyneet rappuset voivat kaikissa tapauksissa olla yhtä hyvät, mutta kokemus, joka syntyy rakentamisesta voi olla aivan erilainen.

Ajattelepa tilannetta, jossa raput rakennetaan orjatyövoimalla. Entä jos rappuja rakentavat palkkatyöläiset, joilla on huono palkka ja heitä painostetaan tekemään työ kiireellä.

Entä miten tilanne muuttuu, jos kivirapputyömaalla onkin yrittäjä, joka tekee työn alihankintana kustannustehokkaasti? Jospa tuo rakentaja onkin kivitöiden taitaja, joka rakastaa työtään? Entä miten tilanne muuttuu, kun rappuja rakentaa talon omistaja itse iltapuhteena ja harrastuksena omaksi ilokseen?

Vaikka rappuset syntyvät varmasti kaikilla näillä tavoilla, on lopputulos kokonaisuutena aina parempi, jos ” …

Lisää...

Voitto kuolemasta!

Johanneksen evankeliumin viidennessä luvussa ”pestään jälkipyykkiä” siitä, kun Jeesus Betesdan altaalla paransi 38 kahdeksan vuotta sairastaneen miehen.

Fresko nimeltä ”Anastasis” eli ylösnousemus 1300-luvulta Konstantinopolista.

Tapahtumaa seurannut keskustelu seuraa meidänkin ajalle tuttua rakennetta. Ensin kukaan ei tee mitään. Sitten joku uskaltautuu tekemään jotain, mutta tekee asian eri tavalla kuin oli odotettu. Tästä seuraa tyypillisesti se, että tapahtunut hyvä unohtuu ja keskustelu käydään siitä, miksi hyvä teko oli joko väärin tehty tai se ei täyttänyt jotain lainkirjaimen kohtaa.

Näin kävi Jeesuksellekin, kun häntä syytettiin sapattisäädöksen rikkomisesta ja Jumalan nimen väärinkäytöstä. Nämä olivat jopa niin painavia asioita, että syyttäjät olivat valmiit tilaisuuden tullen jopa tappamaan Jeesuksen.

Kertomus on jotenkin niin intensiivinen, että minultakin on aiemmin mennyt ohi seuraavat Jeesuksen sanat, jotka hän sanoi, …

Lisää...

En ikinä sinua kiellä

Jopa hartaushetken muuttaminen voi olla ihmisvoimin melkoinen ponnistus… (Image by Gerd Altmann from Pixabay)

Minulla on ollut tapana herätä aamuisin istumaan Herran edessä, kirjoittamaan ja lukemaan Raamattua ja hartauskirjallisuutta ennen päivän työtä.

Taannoin lupasin itselleni ja Herralle varata joka aamu lisäksi hetken siihen, että venyttelen ikääntyvää kehoani myös hetken hiljaisen rukouksen muodossa. Kehoni näet alkaa jo tarvita tuota hetkeä, mutta jostain syystä asia ei vain ole löytänyt luontaista paikkaansa arjen rytmissä.

Päätöksen tarkoitus oli vilpitön ja uskon, että ainakin periaatetasolla päätökseni oli Jumalan tahdon mukainen – ainakaan se ei ollut ristiriidassa hänen sanansa kanssa, vaan päinvastoin.

Lupaukseni pitikin yllättävän monta kuukautta, kunnes elämänrytmiini tuli muutos matkojen ja lisääntyneiden töiden tähden. En yksinkertaisesti enää jaksanut pysyä rytmissä, joten ylimääräinen kehollinen …

Lisää...

Oman elämän Nehustan

Tämä teksti nousi viime sunnuntain Vanhan testamentin tekstistä, jossa puhuttiin vaskikäärmeestä.

Vaskikäärme (Kuva OpenClipart-Vectors Pixabaystä)

Olen tästä samasta aiheesta kirjoittanut aiemminkin, mutta aavistuksen eri näkökulmasta. Siltä varalta, ettet muista tai tunne kyseistä kohtaa, niin liitän sen tähän alkuun.

”Kiertääkseen Edomin maan israelilaiset lähtivät Horinvuoren luota Kaislamerelle vievää reittiä. Matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi puhua Jumalaa ja Moosesta vastaan: ”Miksi te toitte meidät pois Egyptistä tänne autiomaahan kuolemaan? Täällä ei ole leipää eikä vettä. Aina vain tätä samaa kurjaa ruokaa!” Silloin Herra lähetti kansan kimppuun myrkkykäärmeitä, ja niiden puremiin kuoli suuri joukko israelilaisia. Kansa tuli Mooseksen luo sanomaan: ”Me teimme synnin, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän ottaisi nämä käärmeet pois meitä ahdistamasta.” Mooses rukoili …

Lisää...

Vihastukaa mutta…

Luen aluksi Paavalin kirjeestä jakeen, joka on muodostunut jopa hokemaksi tästä aiheesta puhuttaessa. Paavali kirjoittaa efesolaisille näin.

Vihastusta ilmassa? (Image by Lubos Houska from Pixabay)

”Vihastukaa mutta älkää tehkö syntiä. Älköön aurinko laskeko vihanne yli.” (Ef. 4:26)

Nämä Paavalin sanat ovat vapaamuotoinen sitaatti Daavidin psalmista (Ps. 4:5). Perimätiedon mukaan Daavid on kirjoittanut tämän iltarukoukseksi sopivan psalmin, kun hän joutui pakenemaan poikaansa Absalomia tämän käännyttyä isäänsä vastaan vallankaappausyrityksessään.

Daavid ei halunnut käydä nukkumaan, ennen kuin oli päässyt voitolle vihansa tuottamista ajatuksista tässä asiassa. Tätäkin taustaa vasten ymmärrän hyvin, että tässä kehotus olla tekemättä syntiä liitetään usein vihastumiseen. Tuossa mielentilassa ihminen näet herkästi tekee, sanoo tai ajattelee jotain sellaista, mitä hän myöhemmin tunnereaktion laskettua katuu.

Silti en malta olla mainitsematta, …

Lisää...