Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Hartaudet

Hartaustekstejä, ihmetystä ja ajatelmia Jumalasta, elämästä.

Onneni on olla

Filosofi Aristoteles (384–322 eKr.) kysyi: ”Mikä kaikkein parasta mitä ihminen voi saada toiminnallaan aikaan?” Tähän hän edelleen itse vastasi:

Tavallisen ihmisen ja sivistyneen ihmisen mielestä se on onnellisuus.

Onnen hetkiä tämäkin. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Aristoteles käsitti olevan kolmenlaista onnea: 1) mielihyvän synnyttämää onnellisuutta, 2) hyvän suoriutumisen tuottamaa onnellisuutta ja 3) mietiskelevän ja pohtivan elämäntyylin synnyttämää onnellisuutta. Luonnollisesti Aristoteles nimesi näistä viimeksi mainitun korkeimmaksi onnellisuuden tasoksi.

Näinkö tosiaan? Luulen, että Aristoteles on perusoletuksessaan oikeassa tai ainakin hyvin lähellä totuutta, mitä tulee ihmisen tekemisiä ohjaaviin motiiveihin. Sen sijaan siitä en ole lainkaan vakuuttunut, mikä ihmisestä tekee onnellisen ja että pystyykö hän kestävää onnea tekemällä koskaan saavuttamaan.

Pari tuhatta vuotta myöhemmin matemaatikko, fyysikko, keksijä ja filosofi Blaise …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , | Kommentoi

Vakavasti sinun

Laskiainen aloittaa paaston matkan kohti pääsiäistä. Muistan lapsuudesta laskiaisen hyvällä. Paikallinen seurakunta järjesti leirikeskuksessa vuotuisen laskiaisriehan, missä laskettiin mäkeä ja syötiin hernekeittoa ja pannukakkuja. Paasto tai mikään sellainen ’aikuisten naama kurtussa’ -asia ei lapsen laskiaisiloa päässyt sammuttamaan.

Pulkkamäessä; ken on kyydissä? (Kuva hmschl, Pixabay)

Sittemmin opin tuntemaan laskiaisen merkityksen laskeutumisena paastonaikaan. Pitkä paasto ennen pääsiäistä kuulosti korvaani juurikin ’aikuisten naama kurtussa’ -asialta. Se kuulosti siltä niin kauan, kun paasto oli minulle ulkoinen asia. Merkitys muuttui, kun löysin paastolle syvemmän merkityksen. Ulkoinen toteutus pysyi samana, mutta tarkoitus muuttui. Uuden syvemmän merkityksen tiivistän kahteen sanaan: ”vakavasti sinun”.

Paaston merkitys

Paasto ei ole minulle ’naama kurtussa’ -asia, vaan päinvastoin se on tervetullut vaihtelu elämän rytmiin. Tapani p …

Lisää...

Jumalan katseen alla

Jokainen täällä maanpäällä kulkee elämänsä polun alati Jumalan katseen alla. Ei ole hetkeä, etteikö Luoja olisi läsnä. Toiselle ajatus Jumalan katseen alla elämisestä tuntuu kiusalliselta, kun taas toinen tuntee olonsa turvalliseksi.

Jumalan katseen alla (Kuva Jody Davis, Pixabay)

Toki on myös niin, että ajatus Jumalan katseen alla elämisestä vaihtelee tilanteittain. On hetkiä, kun tietoisuus hänen läsnäolostaan voimauttaa ja lohduttaa, kun taas toisinaan se jää vaivaamaan. Jälkimmäisen tapauksen piiriin kuulunee seuraava raamatunkohta.

”Ahas ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran, hänen Jumalansa, silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.” (2. Kun. 16:2)

Vastaavia mainintoja jumalattomista kuninkaista on Kuninkaiden kirjassa lukuisia. Lukijan on helppo ohittaa nämä kohdat päänpuristuksella kauhistella kyseisen kuninkaan jumalattomuutta. Teemme sen tahattomasti.

Päivittelemme vaikkapa juuri Ahasin …

Lisää...

Lepoa kunhan…

Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt. 11:28)

Tässä nyt lepäilen… (Kuva pikabum, Pixabay)

Kerta toisensa jälkeen teen tästä Jeesuksen kutsusta tyhjän lupauksen. Ja miksi teen niin? Ihan vain siksi, että luen sen itselleni väärin.

Kehotus on varsin yksinkertainen: ”tulkaa minun luokseni”. Menemättä edes yksityiskohtiin, mitä kaikkea Jeesuksen lupaama lepo pitää sisällään, onnistun vesittämään lupauksen levosta toistamiseen. Ja miten siinä onnistun? Irrottamalla kehotuksen kuluvasta hetkestä joko siirtämällä sen tulevaisuuteen tai asettamalla siihen ehtoja.

Huomenna lepään…

Jeesus ei puhu levosta kaukana tulevaisuudessa. Hän puhuu levosta tässä ja nyt. Minä vesitän lupauksen kieltäytymällä tulemasta hänen luokseen tässä ja nyt. Hän ei kehota minua tulemaan luokseen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Veljet heittivät hänet kaivoon

Uskon, että Raamatun kertomus Joosefista on sinulle entuudestaan tuttu. Joosefin seikkailu vieraalla maalla – ts. Jumalan suunnitelmassa – alkaa traagisesti:

Yhdenlainen kaivo. (Kuva Momentmal,Pixabay)

”Kun Joosef tuli veljiensä luo, he kävivät häneen käsiksi, riisuivat häneltä hänen pitkän värikkään pukunsa ja heittivät hänet kaivoon, joka silloin oli kuivillaan. Veljekset istuutuivat syömään…” (1. Moos. 37:23-25a)

Tämä välikohtaus oli välttämätön, että Joosef tuli reväistyksi irti mukavasta paimentolaisen perhearjesta isä Jaakobin suosikkipoikana. Ilman välikohtausta Joosef olisi tuskin koskaan Egyptin maaperälle astunut.

Joosef ei saanut mukaan matkaan muuta kuin luottamuksen Jumalaan. Matkalle lähtiessä luottamus oli kiiltokuvamaista koettelematonta luottamusta, mutta matkalla se koeteltiin kestäväksi.

Joosefin kanssa kaivoon

En jatka Joosefin matkakumppanina matkaa ismaelilaisten karavaanissa Egyptiin. Pysähdyn tähän, missä hän odottaa kaivossa veljiensä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Kun vai jos?

Liitän otsikon kysymykseen kaksi versiota samasta raamatuntekstistä. Ne saivat minut pohtimaan elämän suurien kysymysten edessä uskon näkökulmasta luottamukseni perustaa. Onko elämäni kun vai jos?

”Kun kuljet vesien halki…” (Kuva, Jori Brander)

Jesajan vääntelyä

Katsotaan Jesajan kirjaan taltioitua Jumalan lupausta. Omistat tuon lupauksen itsellesi tai tulkitset sen annetun vain Israelille, se ei muuta tekstin ajatusta. Kyse on yleisemmin siitä, miten ylipäätään luet Jumalan lupaukset elämäsi ylle.

Tämän hahmottamista auttaa, kun luet alla olevan tekstin kahdesta suomenkielisestä käännöksestä. Tämä ei ole se iänikuinen kysymys siitä, kumpi käännös on oikea ja väärä. Kyse on siitä, miten sinä luet oheisen tekstin elämäsi ylle. Kumpi on sinun tapasi katsoa elämää? Ja tässä teksti, ole hyvä.

Jos …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Matkalaulu alkavaan vuoteen

Matkalaulun sanoittaja kysyy laulun alussa: ”Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun?(Ps. 121:1). Samaa kysyy moni alkavan vuoden edessä. Ajatukset ovat yhtenevät, kun tiedät, mitä vuoret tälle ehkä pakkosiirtolaisuudessa asuneelle kirjoittajalle merkitsi. Vuoret tarkoittivat tuntemattomia vaaroja, uuvuttavaa matkaa ja haasteita, joita vuorten ylittävät matkaajat kohtasivat.

Vuorelleko matka? (Kuva Keith Johnston, Pixabay)

Minä puolestani katson alkavaa vuotta samoin tuntemuksin kuin psalmin kirjoittaja katsoi vuoria edessään. Siinä minunkin vuoden vuoreni siintää majesteettisesti horisonttia vasten. Se on kutsuva ja haastava näkymä. Ehkä kuvittelen itseni jo vuoren laelle ihailemaan maisemaa, mutta tosiasiassa en tiedä päämäärästä mitään varmaa; odottaako minua vuorella kaunis auringonlasku, kylmä hyytävä tuuli vai kostea harmaa sumu. En tiedä, aika näyttää.

Jos nyt vuoren lakea …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |