Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Hartaudet

Hartaustekstejä, ihmetystä ja ajatelmia Jumalasta, elämästä.

Elämä ylösnousemususkossa

Usko ei ole koskaan ollut kristityille pelkkä opillinen kappale tai tiedollinen instrumentti, vaan usko on aina edustanut koko elämää. Näemme sen niin marttyyrien uhrauksissa kuin sydämen palossa pitää kiinni uskosta sekä yksilöinä että Herran nimeä tunnustavana yhteisönä – seurakuntana.

Kynttilä on uskon ja rukouksen symboli. (Kuva S. Hermann & F. Richter, Pixabay)

Seurakuntaa kantaa yhteinen usko, yhteinen leipä ja yhteinen rukous. Näistä kolmesta viimeinen kantaa arjessa kahta ensimmäistä. Ensimmäinen puolestaan on pohja kahdelle jälkimmäiselle.

Uuden testamentin termi ’elävä usko’ kuvaa verrattain hyvin uskon olemusta elämän lähteenä. Se merkitsee uskoa kokonaisvaltaisena koko ihmisen kokoisena elementtinä (Jaak. 2:15-20; Gal. 3:11).

Mitä on elämä ylösnousemususkossa?

Tekstin otsikko on ”elämä ylösnousemususkossa”, mikä on myös rukousviikon teema sen seitsemännelle …

Lisää...

Sela – pysähdy ja kuuntele

Ystäväni, pysähdy ja kuuntele.

Pysähdy ja kuuntele. (Kuva Krahulic, Pixabay)

Koko maa kumartuu eteesi, koko maa laulaa kiitostasi ja ylistää nimeäsi. (sela)” (Ps. 66:4)

”Jumala, Herra Sebaot, kuule rukoukseni, älä ummista korviasi, Jaakobin Jumala! (sela)” (Ps. 84:9)

Luin kaksi psalmin jaetta. Ne olivat psalmeista 66 ja 84. Ne puhuvat Jumalan konkreettisesta läheisyydestä arjessamme. Ensimmäinen puhui siitä, miten luomakunta kiittää ja ylistää Luojaansa. Jälkimmäinen taas liikkui ihmisen arkitematiikassa. Siinä ihminen etsi Jumalaa apuun asioissa, jotka eivät menneet rukoilijan mielen mukaisesti.

Ehkä kysyt, miksi luin kaksi irrallista jaetta? Eiväthän ne edes liittyneet toisiinsa. Vai liittyivätkö sittenkin?

Jos kuuntelit tarkkaan, huomasit jakeiden lopussa kummallisen sanan ’sela’. Jostain syystä osa raamatunkäännöksistä kirjoittaa sen kaarisulkein niin kuin se ei …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Sitoutunut vai taipunut?

Tuntematon – tuo samaan aikaan houkutteleva ja luotaantyöntävä jokin. Toisaalla tuntematon vetää puoleensa, mutta toisaalla se on kauhistus. Mitä tuntematon on? Kukaan ei tiedä. Se on jotain verhon taakse kätkettyä. Verho voi olla maantieteellinen matka tai sitten aina inha aika – tuleva tai mennyt.

Tuntemanton tien päässä. (Kuva Hisham Yahya, Pixabay)

Oletko tullut ajatelleeksi, mitä tuntemattomalle tapahtuu, kun sen edessä olevaa verhoa raotetaan? Kyllä, se lakkaa olemasta. Se katoaa. Tuntemattomasta tulee tunnettu. Tämä on itsestäänselvyys, kun ajattelet verhon takaa paljastuvaa asiaa tai kirjekuoreen kätkettyä viestiä. Kun verhoa raotetaan tai kuori avataan, tuntematon katoaa ja tilalle astuu tunnettu.

Tuntematon ajan verhon takana

Sama periaate kuin verhoon tai kirjekuoreen pätee myös tuntemattomaan, joka odottaa tulevaisuuden kätkössä. Kun tuleva tuntematon vihdoin …

Lisää...

Järven rannalla

Ihmisen elämä kulkee erilaisten vaiheiden kautta. Kussakin vaiheessa hän katsoo elämää tietystä näkökulmasta. Siinä missä jokin arkinen tapahtuma aiheutti ennen yhdenlaisen tuntemuksen tai reaktion, tänään hän saattaa nähdä ja tuntea saman aivan toisin. Elämä ei ole muuttunut, vaan ihminen, joka siis tarkastelee elämää ja ajatuksiaan siitä toisin kuin aikaisemmin. Onko hän sitten viisaampi tänään kuin oli eilen, sen harva tietää.

Jeesus istuu Öljymäellä (Josef August Untersberger 1864–1933)

Sanojen paljoudesta hetken tekoon

Näin on käynyt minullekin. Minun elämäni on täyttynyt sanoista, puheista, kirjoituksista. Kuinka haltioituneena olenkaan käynyt lukemattomia keskusteluja mitä tärkeämmistä aiheista. Voi, kuinka me puhuimme ja puhuimme, koskaan tekemättä mitään puheen tueksi – parantamatta tätä maailmaa.

Arvostan toki keskustelua; pidän sitä yhä tärkeänä. Mutta tyhjiä sanoja olen kyllästy …

Lisää...

Siemeniä kaupan

Markuksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus puhuu Jumalan valtakunnasta useammalla kylvöön ja kasvuun liittyvällä vertauksella. Mitenpä muuten Jeesus Taivasten valtakunnasta puhuisi kuin vertauksin, koska eipä langennut maailma Jumalan maailman lainalaisuuksia tunne. Niin kuin päivä eroaa yöstä, niin eroaa Jumalan valtakunta jumalattomien valtakunnasta.

Maissinjyviä, siemeniä siis… (Kuva Vijaya narasimha, Pixabay)

Jeesuksen tässä esittämät vertaukset, kuten vertaus kylväjästä, ovat monelle entuudestaan tuttuja. Silti näkymä Jumalan valtakuntaan yllättää lukijan kerta toisensa jälkeen. Valitsin luvun vertauksista tähän yhden – ehkä vähemmän tunnetun. Se kuuluu näin:

”Jeesus sanoi: ”Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, …

Lisää...

Pyhät miehet pyhine toimituksineen

Kerron tarinan. Tapailen sitä vapaasti ja vääntelen kieleeni ja tarkoitukseeni sopivaan muotoon. Tämä on mukaelma kertomuksesta, josta luin yhden version englanniksi Frank Violan kirjasta ”Jesus Now”, mutta kertomus ei ollut tosin hänenkään. Hänkin kertoi vain kuulleensa kertomuksen.

Tulvivat joet (Kuva Vicki Nunn, Pixabay)

Johdanto

Kertomus on tuskin tosielämästä, mutta toivon sen opettavan jotain sellaista, minkä voimme puolestamme tuoda tosielämään. Mitäpä virkaa olisi kertomuksella, joka ei mitenkään vaikuttaisi kuulijoihinsa.

Tämä on sukupolvien rajat ylittävä kertomus pyhistä miehistä, jotka asuivat pienen kylän ulkopuolella suuren joen alajuoksulla. Joki voisi olla Suomessa, missä suuret joet nekin aika ajoin tulvivat, mutta sovitaan niin, että kylä sijaitsi maassa nimeltä ”kaukana täältä”.

Asuipa pyhä mies eristyksissä pienestä kylästä. …

Lisää...

On vain välitöntä kuuliaisuutta

Kristillisessä kielenkäytössä sana ”kuuliainen” kantaa mitä myönteisintä kaikua. Kuuliaisuuteen yhdistetään myös sellaiset positiivisella arvolla ladatut sanat kuin ”nöyrä” ja ”tottelevainen”. Jos sana liitetään ihmisen asemaan Jumalaan nähden, niin myös sana ”alamainen” sopii kuuliaisuuden sisään.

Abrahamin matka Urista Kanaaniin (József Molnár, 1850)

Kuuliaisuus tuo monelle mieleen Raamatun kertomuksista uskonisä Abrahamin, josta Heprealaiskirjeessä kirjoitetaan uskonsankarien luettelossa näin:

”Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.” (Hepr. 11:8)

Jos luet tekstiä eteenpäin, huomaat jokaisen luettelon uskonsankarin vaalineen elämässään samaa kuuliaisuutta, vaikka sitä ei heidän kohdallaan eksplisiittisesti mainita. Mitä kuuliaisuus käytännössä tarkoittaa?

Se tarkoittaa tietenkin sitä, mitä tekstissä edellä …

Lisää...