Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Hartaudet

Hartaustekstejä, ihmetystä ja ajatelmia Jumalasta, elämästä.

Liimoja ja liitoksia

Miten liittää kaksi kappaletta toisiinsa? Peruskoulun puukäsitöiden tunneilla opeteltiin tekemään erilaisia puuliitoksia, tappiliitoksia, liimaliitoksia ja tietenkin liittämään kappaleita toisiinsa myös nauloin ja ruuvein.

Miten liittää kaksi kappaletta yhdeksi? (KuvaPIRO4D, Pixabay)

Perimmäinen idea liitoksessa on saattaa kappaleet toisiinsa nähden lähekkäin siten, ettei niiden väliin jäisi tyhjää rakoa tai liikkumatilaa. Jotkin pinnat oikein ’imaisevat’ kiinni toinen toisiinsa jopa niin, ettei niitä liitoksen jälkeen tahdo saada ehjänä irti toisistaan.

Ihmisten liittäminen

Entä mikä liittää kaksi tai useamman ihmisen toisiinsa? Nyt en tietenkään puhu fyysisestä liittämisestä, vaan liittämisestä yhdeksi jonkin syyn tai asian vuoksi.

Ensimmäisenä tulee tietenkin mieleen parisuhde. Länsimaisessa ajattelussa parisuhteen liima on rakkaus. Toki parisuhteeseen liittyy muitakin liimoja, kuten sukujen sosiaalinen liima, …

Lisää...

Tila sinulle – minun ehdoillani?

On tarinan aika. Tarina kertoo merikapteenista, joka teki matkaa yön yli pimeällä merellä päästäkseen perille määräsatamaan aamunkoitteessa. Yön pimeässä hän näki kaukana horisontissa suoraan edessä valon. Hän tulkitsi sen toiseksi laivaksi ja lähetti sille viestin pyytäen sitä kääntymään 15 astetta pohjoiseen, jotta vältetään törmäys.

Avoin kirja tai tyhjä paperi? Miten koen ja miten Jumala kokee? (Kuva Darkmoon_Art, Pixabay)

Pian hän sai viestin takaisin, jossa heitä kehotettiin kääntymään 15 astetta etelään. Kapteeni oli kiusaantunut ajatuksesta, koska hän oli suuren aluksen – vieläpä sota-aluksen – kapteeni ja oli aivan varma, ettei näillä vesillä liikkunut toista tämän kokoluokan alusta. Hän toisti pyyntönsä ja kertoi viestissä aluksensa koosta. Kohta hän sai viestin takaisin, jossa uudelleen häntä kehotettiin suuntaamaan sen 15 astetta etelään. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Hyvä päivä kuolla

Oletko kuullut sanontaa ”Tänään on hyvä päivä kuolla”? Alun perin se on sanottu intiaanikielellä, mutta useimmiten sen kuulee englanniksi siteerattuna ”Today is a good day to die”.

Sanonnan lähteeksi mainitaan Lakota-heimon, eli englanniksi Sioux-heimon, pyhän miehen nimeltä Tasunka Witko lausuma viisaus. Tasunka Witko tunnetaan meillä kotoisemmin nimellä Hullu Hevonen (1849-1877).

Hullu Hevonen ei pitänyt itsensä kuvaamisesta. Tämä vuonna 1877 otettu valokuva saattaa esittää häntä. (Wikipedia)

Sanonta kuvaa urhoollisen taistelijan halua kuolla kunniakkaasti taistelussa oman kansansa vapauden edestä. On sitten kyseessä Hullun Hevosen hengen tuote tai yleinen sanonta, se sopii varsin hyvin hänen sanomakseen. Hänet näet tunnettiin pelottamasta taisteluasenteesta suurten intiaanisotien aikaan, kun hän taisteli heimonsa vapauden puolesta valkoisia valloittajia vastaan.

Modernille …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Arvon hinnoittelua

Puhutaan hetki arvoista. Pysähdytään hetkeksi miettimään, mitä arvoja sinulla ja minulla on? Arvo on siis jotain, mitä pidetään toivottuna tai tavoiteltuna.

Hintoja, hintoja (Kuva Gerhard G., Pixabay)

Kun kohta mielikuva itselle tärkeistä arvoista on muodostunut, mietitään hetki, mikä näistä seikoista tekee arvoja? Eli miksi koen tärkeäksi, että juuri nämä asiat ohjaavat toimintaani?

Hyvä. Seuraavaksi pohtikaamme, mitä oikeastaan arvoilla tarkoitetaan? Mikä tekee mielipiteestä tai asiasta arvon? Ei tarvitse jatkaa pohdintaa niin pitkälle, että erotellaan toistaan itseisarvo ja välinearvo tms.

Monissa suomen sukulaiskielissä ’arvo’ on aikanaan viitannut hintaan. Toisaalta arvolla viitataan ymmärrykseen, arvioon ja arviointiin, mikä oli Agricolan kielessä ’arvo’ -sanan merkityksen perusta.

Arvoon liittyy varsin läheisesti ajatus hinnasta. Maksammehan kuluttajinakin hintaa verona nimenomaan arvon lisästä, mitä palvelu tai hyödyke …

Lisää...

Niin vaikeaa? Vai onko?

Olen miettinyt, että milloin uskosta ja Jumalasta on tullut näin kovin vaikea ja monimutkainen asia, mitä se tuntuu välillä olevan… Kun nuorena miehenä löysin elämääni turvan Kristuksesta, kaikki oli selkeää. Se oli pelastetun riemua ja käsittämätön rauha, joka kumpusi siitä yksinkertaisesta totuudesta, että yhteys minun ja Jumalan välille oli palautettu.

Kriketti on yksi niistä peleistä, mitä en ole koskaan sisäistänyt…

Luulisi, että kääntymystä seuraavat vuosikymmenet – etenkin ne, jotka olen pappina palvellut, olisivat selkeyttäneet kallisarvoisen aarteeni olemusta minulle. Olen lukenut ja luen joukoittain teologisia artikkeleita ja teoksia. Osa niistä on kirjoitettu tieteen muotoa kunnioittaen lähdeviittein ja neutraaliin kieliasuun. Paljon olen lukenut myös keveämpiä julkaisuja ja alustuksia mitä erilaisimpien teologisten asioiden tiimoilta. Ja mitä olisikaan ollut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Tehkäämme nimi – kenelle?

Egyptissä välimeren rannalla on 5,2 miljoonan asukkaan kaupunki nimeltä Aleksandria. Se on perustettu 331 eKr. Kaupunki oli perustamisestaan miltei tuhat vuotta Afrikan pohjoisen rannikon helleenisen sivistyksen keskus.

Aleksanteri Suuren kuolema. Karl von Pilotyn kaiverrus vuodelta 1886.

Aleksandrian Suuri kirjasto oli yksi seitsemästä maailman ihmeestä. Kaupungilla oli suuri merkitys myös helleenisen filosofian kehityksessä. Siellä syntyi myös alkuseurakunnan laajalti käyttämä Vanhan testamentin käännös Septuaginta (LXX).

Mutta mistä kaupunki sai nimensä? No, tietenkin se nimettiin valloittajakuningas Aleksanteri Suuren mukaan, joka kaupungin perusti. Aleksanterin strategia oli hellenisoida valloitetut alueet siten, että helleenikulttuuri ja kreikankieli korvaisivat alkuperäiskulttuurin. Ja tässä Aleksanteri onnistuikin siinä, että Uuden testamentin aikana kreikka oli Välimeren alueella yleiskieli nykyisen englannin tavoin. Tässä Aleksanteri Suuren strategia onnistui täydellisesti.

Sen sijaan helleenien valtakunta hajosi …

Lisää...

Älä turhaan lausu…

Mooseksen lain kymmenen käskyä ovat tutut monille koulun uskontunneilta tai rippikoulusta. Niistä toinen käsky kuuluu näin:

”Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.” (2. Moos. 20:7; 5. Moos. 5:11)

10 käskyä (Kuva Jondolar Schnurr, Pixabay)

Lainasin käskyä vanhan kirkkoraamatun mukaan, koska sen sanoittaman version ainakin minä olen katekismuksesta aikanaan opetellut ja siksi tuo kuulostaa tutulta minun korvaani.

Jotenkin tuo toinen käsky tuli lapsena ja nuorena ymmärrettyä niin, ettei sovi sadatella eikä puhua rumia. Toki tuota tulkintaa tuli jo silloin ihmeteltyä, kun jo minun nuoruudessani suurin osa ’voimasanoista’ liittyi pääasiassa ihmiskehon alapäähän eivätkä mitenkään Jumalan nimeen. Olihan niitä toki muutama sellainenkin sana, mutta aika vähällä käytöllä kuitenkin.

Jeesuksen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |