Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Hartaudet

Hartaustekstejä, ihmetystä ja ajatelmia Jumalasta, elämästä.

Suuret juhlat

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään taas 6.12. Itsenäisyyspäivänä palkitaan ansioituneita kansalaisia ja monissa puheissa muistettiin sodissa kaatuneita sankarivainajia. Joskus takavuosina – aikana ennen koronaa – itsenäisyyspäivänä suurimmat kaupungit järjestivät asukkaille ilotulituksia itsenäisyyden kunniaksi, sankarihaudoille laskettiin seppeleitä ja itsenäisyytemme muistomerkkien eteen järjestettiin kunniavartioita.

Suuret juhlat (Brunswick Monogrammist, 1525))

Eniten media-aikaa menneinä aikoina sai presidentin linnassa järjestetty itsenäisyyspäivän vastaanotto, jonne joka vuosi kutsuttiin vaikuttajia ja ansioituneita kansalaisia juhlistamaan itsenäisyytemme juhlaa. Näihin juhliin ei voinut saapua ilman presidenttiparin henkilökohtaista kutsua, koska perinteen mukaan juhlat järjestää istuva presidentti eikä valtio. Pelkkä kutsu ei kuitenkaan varmistanut sisäänpääsyä, vaan kutsuvieraiden oli lisäksi pukeuduttava protokollan mukaan. Tällaista oli Suomessa joskus menneinä aikoina. Nyt vietämme juhlia pääosin virtuaalisesti.

Taivasten valtakunnan juhlat

Mainitut kaksi itsenäisyyspäivän juhlan pääsyvaatimusta havainnollistavat osuvasti myös maailmankaikkeuden …

Lisää...

Kiitosta ja kiitollisuutta

Kiitospäivää (Thanksgiving Day) vietetään Yhdysvalloissa marraskuun neljäntenä torstaina. Suomessa me olemme tästä juhlapyhästä varsin tietämättömät. Tunnemme paljon paremmin paljon juhlaa seuraavan kaupallisen kulutusjuhlan eli Black Fridayn tai siitä edelleen johdetun Cyber Mondayn.

Amerikkalaista kiitospäivän juhlan viettoa (Kuva Gordon Johnson, Pixabay)

En avaa kiitospäivän sisältöä tarkemmin. Aiheeni kannalta riittää, että tiedät juhlan liittyvän Amerikan historiaan. Pohjimmiltaan sen vietto vastaa monissa muissakin kulttuureissa vietettyä sadonkorjuujuhlaa. Vanhastaan Suomessa ja Euroopassa on vietetty kekriä (köyri) syksyisenä sadonkorjuun juhlana. Se on vastineemme kiitospäivälle. Idea sadonkorjuujuhlissa on kiitollisuus sadosta. Kristillisissä sadonkorjuujuhlissa seurakunta kiittää Herraa sadosta satokauden päättyessä.

Kiitollisuutta ja kiitollisuutta

Tämä johdanto kiitospäivästä ja sadonkorjuujuhlista tuo meidät varsinaiseen aiheeseen eli sanaan ”kiitollisuus”. Suomenkielessä kiitollisuudelle on käytössä vain yksi sana, mutta …

Lisää...

Toivottomien suojelupyhimys

Uuden testamentin aikaan Juudas oli suosittu nimi, olihan se kreikannos niinkin keskeisestä hepreankielisestä nimestä kuin Juuda (’ylistetty’). Nimen yleisyyden huomaa siitäkin, että Uuteen testamenttiin mahtuu sinnekin useampia Juudaksia.

Juudas Taddeus (Anthony van Dyck, 1619-1621)

Tunnetuin heistä on tietty Juudas Iskariot (= Karioitin mies, ilmaisee kotikylää), joka Herran kavaltajana antoi kauniille nimelle heikon kaiun. Iskariot mainitaan 12 apostolin luetteloissa aina viimeisenä. Iskariotia aikanaan tunnetumpi oli Juudas Galilealainen (Ap. t. 5:37), joka johti verilöylyyn päätynyttä seloottien kansannousua roomalaisia vastaan 7 jKr.

Jeesuksen perheeseen mahtui myös yksi Juudas – hänen veljensä (Matt. 13:55; Mark. 6:3), jota nykyisin pidetään todennäköisimpänä Juudaksen kirjeen kirjoittajana. Apostolien teoissa mainitaan vielä Juudas Damaskolainen, jonka luona sokeutunut Saulus majaili (Ap. t. 9:11).

Kirjoituksemme ei …

Lisää...

Paimenruokaa?

Johanneksen evankeliumin viimeisessä luvussa Pietari keskustelee Jeesuksen kanssa siitä, mitä Pietarille merkitsi Jeesuksen rakastaminen (Joh. 21:15-19). Muistanet tämän keskustelun.

Katsopas, paimen, miten ja mitä lampaat syövät! (Kuva Suanpa, Pixabay)

Siinä Jeesus kysyy kolmasti Pietarin rakkautta. Jeesus korostaa, että tosi rakkaus on enemmän kuin kauniita sanoja tai lupaus. Rakkaus elää rakkauden kohteelle ja hänen parhaakseen. Sen tähden Jeesus antaa ’tehtävän’ Pietarin jokaiseen rakkauden tunnustukseen.

En siis usko Jeesuksen epäilleen Pietarin vilpitöntä halua rakastaa, vaikka hän kysyi sitä kolmasti. Joku onsanonut, että koska Pietari kielsi Herran kolmasti, hänen tuli samoin tunnustaa rakkautensa kolmasti. Tämä saattoi ollavahvistus Pietarille itselleen, mutta muutoin llainen sana sanasta matematiikka ei kuulosta Jumalan tapaiselta.

Itse tulkitsen Jeesuksen dialogissa antaneen Pietarille mission. Lisäksi hän muistutti …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Yhdessä matkaa tehden

Jokaisella meistä on omat keitaansa, näin ainakin toivon. Keitaalla tarkoitan pysähdyksiä arjen matkalla. Ne ovat välietappeja, joissa matkanteko hetkeksi taukoaa, kun täytämme varastoja.

Nykypäivän keidas. (Kuva StockSnap Pixabaystä)

Nykyään matkakeitaat ovat huoltoasemia tai matkakeskuksia, joiden kautta matkamies kulkee seuraavaan etappiin ja määränpäähän. Ikävä kyllä monesti hänellä on niin kiire, ettei ehdi keitaalle edes kunnolla pysähtyä. Hörpätään vain kahvit nopeasti tai otetaan ne jopa mukaan ajan säästämiseksi. Mihin sitä aikaa sitten säästetään, tiedä häntä.

Samat lainalaisuudet koskevat hengellisiä keitaita. On keidas sitten hiljainen hetki parvekkeella, pistäytyminen kirkossa, luku- ja hartaushetki tai piipahdus luonnon hiljaisuudessa. Haaste on sama. Ehtiikö kunnolla pysähtyä, uskaltaako asettua olemaan niin, että arjen matka voi jäädä hetkeksi odottamaan.

Toisaalta, vaikka pysähtyisin vähän pidemmäksikin aikaa ja laittaisin matkan …

Lisää...

Jumalaa kuvaamassa

Valokuvaaminen jos mikä on muuttunut valtavasti digitalisaation myötä. Vaikka valokuvaaminen on ollut minun elinaikani joka kodin puuhaa, oli kuvaaminen ennen digikameroiden tulemista harkitumpaa, juhlavampaa ja työläämpää.

Jumalaa kuvaamassa :-) (Kuva Bessi, Pixabay)

Digikameroiden yleistyminen muutti kuvauskäytäntöjä siinä, että kuvia otettiin enemmän kerralla ja vain parhaat säästettiin. Silti edelleen kuvaaminen oli tietoista, koska kamera piti ottaa mukaan. Usein luontoretkellä harmittelin, kun ei tullut ottaneeksi kameraa mukaan. Jälkikäteen ymmärrän, että se oli parempi niin. Usein kuvaamisesta tulee itsetarkoitus, jolloin alkuperäinen tallennettava tunnelma katoaa kohta kameran esiin ottamisen myötä.

Vieläkin suurempi kuvauskulttuurin muutos tapahtui, kun kännykästä tuli osa vaatetusta (ts. pakollinen kanniskeltava) ja kamera istui kännykkään. Enää kuvaamiseen ei tarvinnut varautua mitenkään, vaan sen kuin otit kännykän taskusta …

Lisää...

Mitä Jeesus ei tekisi?

Vuosituhannen taitteessa 1990-luvulla lanseerattiin uskovien populaarikulttuurissa uudelleen vanha akronyymi WWJD. Niitä oli ja on vieläkin sellaisia paitoja, joissa lukee ”WWJD” eli ”What would Jesus do”? Suomenkielelle saman voisi sanailla: ”Mitä Jeesus tekisi?

WWJD-ranneke. Muistatko ehkä nämä?

WWJD historian tosi lyhyt oppimäärä

Uskovien parissa on ollut varmaan aina trendikästä ajatella ainakin hypoteettisesti, mitä Jeesus tekisi. Ajatuksena tämä WWJD voidaan melko suoraan jäljittää 1800-luvun loppupuolelle. Tällöin Charles Sheldonin kirjoittama kirja ”In His Steps: What Would Jesus Do?” oli varsin suosittua lukemistoa.

Toki ajatukselle löytyy juuret jo paljon kauempaa. Sama ajatus oli Jeesuksen kaltaisuudesta ja hänen jäljittelystään löytyy John Wesleyn 1766 esittämässä oppirakennelmassa kristillisestä täydellisyydestä (Christian perfection).

Ei ajatusta voi pitää silti edes Wesleyn löytönä, koska …

Lisää...