Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Hartaudet

Hartaustekstejä, ihmetystä ja ajatelmia Jumalasta, elämästä.

Mies, joka valmisti illallisen

Pääsiäinen on suuri seurakunnallinen juhla. Näin voisin aloittaa kristologisen puheen, saarnan tai vaikka kokonaisen kirjan, jossa käsitellään pääsiäisen merkitystä Kristuksen seuraajille.

Kukahan kattauksen on tehnyt… (Image by Dorothée QUENNESSON from Pixabay)

Tällainen aloitus toki tuntuisi melko lattealta itsestäänselvyydeltä ainakin näin vuosikymmenet hengistä työtä tehneen toteamuksena. Tällä kertaa en kuitenkaan viittaa suuruudella pääsiäisen merkittävyyteen enkä keskeisyyteen evankeliumeissa. Niitäkin tekstejä olen kirjoittanut ja suuri ja mahtava internet muistaa ne kyllä, joten löydät nekin sieltä kyllä.

Pääsiäinen on suuri juhla jo pituudeltaan. Vaikka et aloittaisi sen viettoa vielä laskiaisesta paastonaikaan hiljentymisellä, niin jo palmusunnuntaista toiseen pääsiäispäiväänkin tulee jo viikon juhla-aika. Vaikka aloittaisit pääsiäisen vasta kiirastorstaina, tulee siitäkin jo viiden päivän mittainen juhla-aika.

Pääsiäinen on siis suuri merkitykseltään ja pituudeltaan. Edellisistä suuruuksista johtuen …

Lisää...

Mitä sinulle kuuluu?

Istut kahvilassa ja odotat häntä. Hän on tovin myöhässä, mutta kohta hän sieltä tuleekin. Onkin kulunut jonkin aikaa siitä, kun edellisen kerran tapasitte. Tilaatte kahvit ja kohta keskustelu käynnistyy.

Siinä minä istuin ja kuuntelin. (Image by 👀 Mabel Amber, who will one day from Pixabay)

Hän kertoo sinulle juurta jaksain elämänsä haasteista. Kuuntelet. Sitten hän kysyy sinun kuulumisiasi. Aloitat kertomaan tuntojasi. Kohta hän keskeyttää sinut ja sanoo, että hänkin on kohdannut jotain samaa. Ja kuin taikaiskusta hän kääntää keskustelun sinun asiastasi omiin asioihinsa. Ja niin keskustelu polveilee seuraavat kaksi tuntia pelkästään hänen asioissaan.

Kun sitten tienne erkanevat, huomaat, ettet saanut purettua mitään omasta kuormastasi yhteiseen pöytään. Sen sijaan sinun säkkisi on täytetty hänen asioillaan, joihin hän vielä vähän tarvitsi …

Lisää...

Suuret hetket – suurin Hetki

Puhekielessä käytämme paljon sanaa ’hetki’. Saatan sanoa ”Odota hetki!”. Se on jonkin aikaa, mutta ei kovin pitkä.

Carpe Diem! (Kuva Faby Green Pixabaystä)

Hetken pituus riippuu siitä, mitä tehdään. Hetki on eri pituinen, jos lääkäri pyytää olemaan hetken hengittämättä tai vastaanottovirkailija kehottaa odottamaan hetken ennen kuin lääkäri kutsuu vastaanotolle.

Toisinaan puhumme hetkistä laatusanoin. On unohtumattomia hetkiä, hyviä ja huonoja hetkiä. Toisaalta asian tapahtuminen voi olla hetkestä kiinni. Ja vielä joku sanoo ”Carpe Diem – tartu hetkeen”.

Jos olemme kirjaimellisia, niin sanakirjan mukaan ’hetki’ tarkoittaa ”lyhyttä aikaa, tuokiota, tovia”. Hetki voi ilmaista myös tiettyä ajankohtaa, kuten aamuhetki, syntymähetki, nykyhetki. Näistä tämä viimeinen – nykyhetki – on filosofisesti hankala käsite. Mikä on nykyhetki? Mikä on tuo hetki, johon ”Carpe …

Lisää...

Jumalan karikatyyri

Tänään ikkunata näkyvä talvinen maisema kaikessa kauneudessaan aiheutti mielessäni pienen ajatusmatkan reilun vuosikymmenen taakse, kun Italian matkalla poikkesimme nopeasti Milanossa. Turistikaupungin keskusaukio täyttyi monenlaisesta osaajasta, jotka kaikki tarjosivat vastinetta rahoilleni.

Yhdenlainen karikatyyri. (Kuva 愚木混株 Cdd20 Pixabaystä)

Siellä oli taiteilijoita, jotka piirsivät odottaessa karikatyyreja ihmisistä. Karikatyyri on sellainen tarkoituksellisesti liioiteltu kuva, jolla kiinnitetään huomio henkilön johonkin ominaisuuteen tai toimintaan. Tällainen katutaiteilijan luoma kuva keskittyy yleensä joihinkin ilmeisiin piirteisiin henkilön olemuksessa ja ulkoasussa.

Heidän piirroksensa huvittavat meitä, koska ne liioittelevat yhtä tai useampaa fyysistä piirrettämme tavalla, joka on tunnistettava mutta hauska. Ne ovat sellaisia kepeitä kuvauksia, sillä kuka nyt itsestään haluaisi maalattavan jotain sellaista, että siitä mielensä pahoittaisi.

Jos taiteilija tuntee kohteensa paremmin – esimerkiksi henkilökohtaisesti tai henkilön historiasta – hän …

Lisää...

Älköön teidän sydämenne…

Olemme ohittaneet laskiaistiistain ja tuhkakeskiviikkona astuimme mukaan jokavuotiseen paastoon, missä laskeudumme yhteiseen matkaan Kristuksen kanssa kohti Jerusalemia.

”Älöön teidän sydämenne olko levoton.” (Kuva 15299 Pixabaystä)

Paaston matkan kuljemme oman aikamme haasteissa peilaten niitä Kristuksen matkaan kohti Jerusalemia, kärsimystä ja voittoa. Saatesanoiksi tämän vuoden paastonaikaan siteeraan Jeesuksen sanoja opetuslapsille kiirastorstain illanvietossa. Hän sanoi:

”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.” (Joh. 14:1)

Uskon Jeesuksen sanoneen nämä sanat tavallaan myös itselleen. Jos hän olisi sanonut ne astumatta itse niiden merkitykseen, opetuslapset olisivat nähneet hänestä, ettei kaikki ollut kohdallaan.

Kun ajattelen näitä itse kutakin usein lohduttavia sanoja Jeesuksen tositarkoituksella lausumiksi, näen oman uskon vaellukseni punnitun varsin keveäksi siinä, että odotan sen olevan lupaus siitä, että taivas selkenee. Siitähän ei ollut …

Lisää...

Päiviä ja valtakuntia

Raamatusta löytyy monen hämmästykseksi sellainenkin kuin Obadjan kirja. Se kuuluu Vanhan testamentin pieniin profeettoihin ja on varsin lyhyt teos, vaikka ’pieni’ ei siihen viittaakaan.

Obadja Bergenin Pyhän Marian kirkon freskoissa, 1100-luku. (Kuva Wikipedia)

Obadjasta henkilönä emme tiedä varmuudella muuta kuin hänen nimensä, joka tarkoittaa ”Herran palvelija”, joka oli varsin yleinen nimi tuohon aikaan.

Kirjan ajoittaminen on hankalaa sekin. Itse ajattelen, että hän kirjoitti lyhyen kirjansa ennen Babylonian hyökkäystä Jerusalemiin 586 eKr. – todennäköisesti sen läheisyydessä.

Talmudin mukaan Obadja oli edomilainen käännynnäinen, joka kirjoitti profetian varoitukseksi etelässä asuvalle veljeskansalle. Edomilaiset olivat Jaakobin veljen, Esaun, jälkeläisiä. Samalla tavoin kuin veljesten kesken vallitsi ainainen riita, olivat heidän jälkeläisetkin ainaisia vihamiehiä.

Herran päivä

Nostan Obadjan esiin tässä siksi, että hän oli ensimmäinen …

Lisää...

Luottamus tekee vapaaksi

Epiktetos oli stoalainen filosofi, joka vaikutti ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan vaihteessa.

Epiktetoksen elämään mahtui käänteitä. (Kuva Wikipedia)

Wikipedia tiivistää hänen elämänkaaren osuvasti riittävällä tasolla, että ymmärrämme paremmin hänen ajatteluaan. Seuraava on epäsuora lainaus Wikipedian tekstiä aavistus tiivistäen:

”Nuorena Epiktetos oli orjana Roomassa Neron vapauttamalle varakkaalle miehelle nimeltä Epafroditos. Myöhemmin hänet vapautettiin, ja hän perusti oman filosofikoulun. Orjanakin hän opiskeli stoalaista filosofiaa Musonius Rufuksen oppilaana. Vapautumisensa jälkeen hän eli kovaa elämää sairaalloisena Roomassa. Hänestä tuli rampa pahan reumatismin vuoksi. Keisari Domitianus hääti Epiktetoksen yhdessä muiden filosofien kanssa maanpakoon vuosien 89 ja 95 välillä. Maanpaosta alkoi hänen elämänsä paras ajanjakso. Hän muutti Nikopolikseen Kreikkaan, minne hän perusti oman mainetta saaneen filosofikoulunsa. Epiktetos eli elämänsä yksinkertaisesti noudattaen stoalaista ajattelua. Hänen elämänsä oli opetuksen ja …

Lisää...