Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Hartaudet

Hartaustekstejä, ihmetystä ja ajatelmia Jumalasta, elämästä.

Kenen valtakuntaa rakennat?

Paastonajan kynnyksellä mieleeni palautui Jeesuksen 40 päivän paasto erämaassa. Se on kertomus Jeesuksen kiusauksista (Matt. 4:1-11). Siinä vihollinen yritti houkutella Jeesuksen toteuttamaan Isän tahdon maallisin keinoin. Vihollinen tarjosi Jeesukselle ’helppoa’ tietä. Kiusaajan tarjoukset voi pukea referoidusti sanoiksi vaikka näin:

Maisema ylösalaisin. Tältä näyttää maailma Taivasten valtakunnan arvoista käsin.

”Tarjoa ihmisille ilmaista ruokaa ja runsas seuraajien joukko on taattu. Tee ihmeistä suurta näyttämötaidetta ja ihmiset tulevat katsomaan sinua. Palvo minua ja voitat ihmiset hallintavaltaasi ilman ristiä.”

Jeesus tunnisti Saatanan järkeilyn Jumalan sanan kirjoitusten vastaiseksi. Mutta ei tämä ollut ainoa kerta, kun Jeesus valitsi Taivasten valtakunnan toimintatavan maallisen vaihtoehdon sijaan. Hän teki niin säännönmukaisesti.

Maailma kehottaa tähtäämään kaikessa ensimmäiselle sijalle, Jeesuksen mukaan viimeiset tulevat ensimmäiseksi. Ihmiset jumaloivat voimaa ja mahtia, …

Lisää...

Kun Jumala katoaa

On merkillistä, mitä meille tapahtuu, kun Jumala katoaa arkielämän selityksistä jonnekin nurkan taakse? Tarkoitan tilannetta, kun kohtaamme sen kokoluokan onnettomuuden, ettemme kykene käsittelemään sitä tuosta vain. Tällöin aletaan etsiä syytä ja usein myös syyllistä.

Job (Leon Bonnat)

Onnettomuuden edessä jumalaan uskovat katsovat jumalaa tai jumaliaan; kuka etsii apua, kuka lohtua, kuka syyllistä. Tämä on tuttua myös Raamatun Jumalaan uskovalle. Jobin kirja puhuu tästä. Siinä Job etsii kärsimykseen syytä ja syyllistä. Hän sanailee tuntemuksiaan esimerkiksi näin:

”Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi? Pelotteletko sinä tuulen ajelemaa lehteä, vainoatko kuivunutta kortta? Sinähän määräät osakseni katkerat kärsimykset ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot. Jalkani sinä panet jalkapuuhun, kaikkia minun polkujani sinä vartioit. Sinä piirrät rajan jalkapohjieni kohdalle. Ihminen hajoaa kuin laho …

Lisää...

Ei itsekkyydestä, ei kunnian vuoksi

Filippiläiskirjeen toisessa luvussa on tuttuKristuksen nöyryyden ylistys (Fil. 2:6-11). Se on kirjoitettu kauniin kristologisen hymnin muotoon. Tarkoitan tekstiä, joka alkaa näin:

”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon…”

Väkijoukossa: ”Älkää katsoko vain omaa parastanne vaan myös toisten.”

Hymni saattaa olla Paavalin riimittelemä, kuten Korinttolaiskirjeessä on vastaava ”Rakkauden ylistys(1. Kor. 13), mutta on mahdollista, että Paavali lainaa tarkoituksella tuttua varhaista kristillistä hymniä.

Mutta oletko ajatellut, että kaunis hymni ei ole kirjeessä ’täyteohjelma’, vaan sen on tarkoitus puhutella lukijaa? Hymni näet liittyy edeltäviin kehotuksiin, joihin Paavali liittää sen sanoen:

”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella …

Lisää...

Missiosta matkaan

Evankeliumit päättyvät tavalla tai toisella opetuslasten lähettämiseen. Matteus ja Markus päättävät teoksensa lähetyskäskyyn. Luukas valitsi kirjoittaa evankeliumin jatkoksi Apostolien teot, kun taas Johannes päätti evankeliumin Pyhän Hengen antamiseen ja Pietarin lähettämiseen.

Tätä taustaa vasten ei ole väärin puhua ’Jeesus-liikkeestä’. Se välittää kuvan dynaamisuudesta ’seurakunta’ –sanaa paremmin. Ainakin jos mietimme sitä ensivaikutelmaa, minkä sana ’seurakunta’ välittää nykypäivän ihmiselle.

Whitefield oli osa oman aikansa Jeesus-liikettä.

Jeesus-liike tai kristityistä käytetty varhainen ilmaus ”tien seuraajat” kuvaavat osuvasti tehtävää, jonka Jeesus antoi ulospäin suuntautuvaksi missioksi seuraajilleen:

”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne …

Lisää...

Minun aikaani?

Aikataulut, kalenteri, tehtävälistat, tekemättömät työt, tapaamiset, puhelut, viestit, jne. täyttävät päivät. Ensisilmäyksellä ehkä yhdistät luettelon työelämään, mutta kyllä luettelon asiat kuuluvat yhtäläisesti niin perheen arkeen kuin vapaa-aikaankin. Kalenterit ja tehtävälistat eivät luo kiirettä – viisaasti käytettynä ne päinvastoin poistavat kiirettä.

Aika kuluu, mutta kenelle aika kuuluu?

Kiireen tunne estää olemasta läsnä. Tietänet tunteen, kun juna tai lento on myöhässä ja sinulla on kiire. Kiire varastaa sinulta vapautuneen hetken, jonka kulkuvälineen myöhästyminen sinulle lahjoitti. Sama koskee yllättäviä kohtaamisia. Kiire tekee olosta tuskallisen, kun kuuntelet puheliaan tuttavan ’joutavia’ kuulumisia. Mitäpä jos olisit vain läsnä?

Miksi viivästykset tai odottamattomat- ja ’tarpeettomat’ menot saavat ihmisen tuntemaan, että nyt hänen aikaansa varastetaan?

Käsitykseni ajasta

Luulen, että tuntemus ’aikavarkaudesta’ nousee …

Lisää...

Herramme arjessa

Taannoin kirjoitin saarnan Efesolaiskirjeen trinitaarisesta doksologiasta (Ef. 1:3-14). Se on syvällinen katsaus pelastushistoriaan. Siinä Paavali kehottaa lukijaa kohottamaan kanssaan ylistyksen Jumalalle, koska olemme niin siunatut Kristuksessa:

Näistä olemme huolissamme – ja kiitollisetkin.

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä!” (Ef. 1:3)

Doksologiassa Paavali selitti perinpohjaisesti Kristuksessa annettujen siunausten suuruuden, mutta silti pelkään, että monen lukijan kohdalla ylistys saattaa jäädä varsin vaisuksi. Näin siksi, ettei pieni ihminen paljoa ymmärrä Jumalan pelastussuunnitelman suuruudesta – etenkin, kun hän puuhastelee arjessaan varsin erilaisten ongelmien kanssa.

Ihminen on luonnoltaan sellainen olento, että konkreettiset lähellä olevat asiat tuppaavat olemaan hänelle merkittävämpiä kuin globaalit pulmat, ikuisuudesta nyt puhumattakaan. On nurinkurista, että hän …

Lisää...

Sydämen värinää – kutsu luottamaan

Hartaustekstini ’pihvi’ on tekstin loppupuolella. Lähestyn asiaa aavistuksen kaukaa. Näin siksi, että ’pihvi’ on tällä kertaa varsin omakohtainen sovellus enkä ole tarkoittanut sitä yleispäteväksi kaikille. Kyseessä on ’palvelukutsu’ ja se, miten sen olen ymmärtänyt. Selitän ensin hieman, mitä sillä tarkoitan.

Poika ja varis (Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1884). Koen teoksen pojan ajattomaksi ’omakuvaksi’.

Aloitetaan kaukaa. Karismaattinen herätyskristillisyys käyttää termiä ”toinen siunaus” (”second blessing”). Termin varhaiset juuret on jäljitettävissä metodistiliikkeen perustajan John Wesleyn teksteihin, missä hän käyttää siitä muotoa ”second work of grace”. Termin merkitys on vuosisatojen saatossa muuttunut melkoisesti. Modernin äärikarismaattisen liikkeen sille antama merkitys ’synnittömästä täydellisyydestä’ on metodistiliikkeen perustajan tulkinnalle vieras.

Toinen siunaus

Wesleyn käsitys ”toisesta siunauksesta” …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta