Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Kategoria: Hartaudet

Hartaustekstejä, ihmetystä ja ajatelmia Jumalasta, elämästä.

Rajallinen tarvitsee rajat

Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen lasketaan kuuluvaksi Jobin kirja. Se on runollinen dialogi Jobin, hänen ystäviensä ja Jumalan välillä. Kirjassa käsitellään ihmiselämää monesta perspektiivistä.

Aidattu raja (Image by Tung Lam from Pixabay)

Neljännen puheensa loppupuolella Job sivuaa ihmiselämän katoavaisuutta (Job 14). Luku on siitä merkillinen, että se kääntyy lukijan mielessä joko toivoksi tai uhkakuvaksi sen mukaan, miltä elämä hänestä tuntuu tällä hetkellä. Toisen toivo voi olla toisen onnettomuus ja päinvastoin. Jobin näkökulma varmasti yllättää monet nykyisen hyvinvoinnin keskellä elävät ja antaa perspektiiviä ymmärtää heitä, ketkä elävät omassa ajassamme kärsimyksessä.

Jumalan asettamat rajat

Job puhuu tekstissä paitsi ihmisen rajallisuudesta myös siitä, miten ’rajaton’ Jumala on kaikessa viisaudessaan nähnyt tarpeelliseksi asettaa rajalliselle luomakunnalle ja ihmiselle sen mukana rajat. Rajaton niitä ei tarvitse, …

Lisää...

Järjestä asiasi…

Jesajan kirjan 38. luvun kertomus kuningas Hiskian tervehtymisestä on useammalle tavalla tai toisella tuttu. Kertomus alkaa pysäyttävästi:

Jotain siivottavaa… järjestä asiasi :-) (Image by Nanne Tiggelman from Pixabay)

”Noihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Silloin profeetta Jesaja, Amosin poika, tuli hänen luokseen ja sanoi: ”Näin sanoo Herra: ’Järjestä asiasi, sillä sinä et parane vaan kuolet!’”” (Jes. 38:1)

Tämä tekstin alkuosa menee meiltä monesti ohi, kun luemme kertomusta. Kiirehdimme eteenpäin tekstiä kohtaan, jossa profeetta saa uuden sanoman Hiskian parantumisesta ja lukuisista ’lisävuosista’, joita Herra kuninkaalle armossaan antoi.

Mitäpä, jos tällä kertaa pysähdymmekin tekstissä jo ensimmäiseen jakeeseen ja jäämme miettimään niitä omakohtaisena profetiana. Onhan näet niin, että tuon saman hetken mekin kohtaamme ennemmin tai myöhemmin. Ei edes …

Lisää...

Ei kiinnitys- vaan kiintopiste

Jaan alkuun sanonnan, joka on kirjailija Thomas Holdcroftin käsialaa. Siinä hän kiteyttää napakasti tämän kertaisen hartauden ydinajatuksen.

Tässä tämä ’hitching post’. (Image by Jim Blake from Pixabay)

”The past is a guidepost, not a hitching post.” (Thomas Holdcroft)

Suomeksi sanonnan voisi kääntää vaikkapa näin: ”menneisyys on opasviitta, ei ankkuri”. Alkuperäisessä sanonnassa ”a hitching post” merkitsee tolppaa, johon hevonen sidotaan tauon ajaksi, jotta se ei pääse karkaamaan.

Suomenkielellä ei tule mieleen suoraa käännösvastinetta ’sidontatolpalle’, joten ankkuri kelvannee, koska se palvelee samaa tarkoitusta veneelle kuin tuo tolppa hevoselle. Itse hevosihmisenä toki pidän enemmän alkuperäisestä kielikuvasta – varsinkin kun englanninkielisessä sanonnassa toistuva sana ’post’ tekee sanonnasta napakan.

Idea silti säilyy ja se on tärkeintä. Ajatushan lienee, että vaikka …

Lisää...

Kulutuskulttuuria kaikille

Luin aika tarkalleen vuosi sitten silloin mielestäni mielenkiintoisen artikkelisarjan, jossa kirjoittajat esittivät ajatuksia siitä, mistä ’sunnuntai show’ -tyyppisten seurakuntien alamäki voisi johtua, kun ne kilpailevat ihmisten vapaasta ajasta ja vapaasta rahasta.

Seurakunta – vaihtoehto kulutuskultturille vai osa sitä? (Image by Gerd Altmann from Pixabay)

Nyt kesälomalla katselin vanhoja muistiinpanojani ja tarkastelin tuorein silmin silloisia pohdintojani. Tämä kirjoitus on aikamatka noihin pohdintoihin edelleen ajankohtaisesta asiasta. Tosin nyt alkuhuuman jälkeen monet ratkaisut vaikuttivat vähän turhankin yksioikoisilta. Tässä kuitenkin on jotain pientä aiheesta, mitä nyt jäi jäljelle kriittisen tarkastelun jälkeen.

Huoli kadonneista seurakuntalaisista (rahasta)

Artikkelit käsittelivät asioita amerikkalaisessa kontekstissa, mutta yhteneväisyyksiä löytyy myös täältä meiltä ainakin mitä ihmisten hengellisyyttä ja uskonnollisuutta mitanneisiin tutkimuksiin on uskominen. Kirjoittajat näkivät syyksi perinteisen lavaviihde tyyppisen seurakuntakulttuurin …

Lisää...

Tuo arvo ja maku esiin

Luin Paavalin kirjeestä kolosalaisille kirjeen päättävää kehottavaa osaa. Tekstistä nousi eteeni tuttu raamatunkohta, josta varmaan minäkin olen saarnannut tai ainakin opettanut.

Miltähän omena maistuu? (Image by congerdesign from Pixabay)

Tekstin – tai ainakin sen periaatteet – kuulee usein myös todistamiseen tai evankeliointiin painottuvassa keskustelussa. Se kuuluu näin:

”Suhtautukaa viisaasti ulkopuolisiin, käyttäkää sopivaa hetkeä hyväksenne. Puhukaa aina ystävällisesti, kuitenkin sananne suolalla höystäen. Teidän on tiedettävä, miten kullekin vastaatte.” (Kol. 4:5-6)

Ikävä kyllä tekstin ohjeista usein unohdetaan kohdat ”suhtautukaa viisaasti”, ”sopivaa hetkeä” ja ”ystävällisesti”. No, mitäpä niillä nyt meidän ajassamme tekeekään, kun jokainen huutaa vain omaa asiaansa kaiken aikaa provosoiden toisia.

Usein tekstistä toki muistetaan ”sopivaa hetkeä”, mutta …

Lisää...

Iisoppi – ai, mikä?

Alkuviikosta, kun pesin muutaman koneellisen pyykkiä edellisen työkomennuksen jäljiltä, tuli mieleen pyykkejä kuivumaan laittaessa yksi vanha paitani. Tuo paita oli minulla usein matkassa, koska se tuntui hyvältä päällä ja oli riittävän siisti monenlaisiin tapaamisiin. Nyt paita ei ollut matkassa.

Tässä yksi iisoppi-lajikkeista. (Image by Sonja Rieck from Pixabay)

Jossain vaiheessa näet kävi niin, että onnistuin ruoanlaiton yhteydessä hankkimaan siihen useita ikäviä rasvatahroja, jotka eivät sitten lähteneet pesussa – eivät edes tahranpoistoaineella.

Lopputulos hyvästä yrityksestä huolimatta oli se, että kyseinen paita on tätä nykyä nk. ’kotipaita’ eli se on varattu ”vain arkista käyttöä varten” ja täten edelleen käytössä. Käyttötarkoitus on vain muuttunut. Ja näin se on; toinen paita on arvokasta ja toinen arkista käyttöä varten (Room. 9:21)… …

Lisää...

Henki elämän keskellä

Onpa ihminen kummallinen otus. Hän muistaa parhaiten alut ja loput, vaikka kuitenkin tärkein ja enin on se, mitä tapahtuu niiden välissä.

Elämäkö on vain alkuja ja loppuja? (Image by Shelley Evans from Pixabay)

Elämämme elämän keskellä – vaellamme alati jonkin alun ja lopun välillä. Silti juhlimme tyypillisesti vain alkuja – syntymä, häät, tupaantuliaiset, jne. Ja tietenkin loppuja – valmistuminen, hautajaiset, kilpailun loppu tai maaliin tulo, jne. Alku tai loppu; se on juhlan arvoinen. Sävy vain vaihtelee.

Aluilla ja lopuilla voi tehdä pienen ajatusleikin. Usein on vain valinta ja näkemys, mikä on alku ja mikä loppu: syntymä, kuolema, häät, valmistuminen… Toisen loppu on toisen alku ja päinvastoin.

Yleisesti alut ovat usein jännittäviä – jopa pelottavia. Olenko hyvä vanhempi vastasyntyneelle? Menestynkö …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |