Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: usko

Evankeliumi siellä, toinen täällä

Teksti on Galatalaiskirjeen alusta sen kymmenen ensimmäistä jaetta. Käyn suoraan asiaan samalla tavoin kuin Paavali tekee kirjeessään. Se, että Paavali ei tuhlaa ylisanoja antiikin kirjeenvaihdolle tyypilliseen kaunopuheeseen, ei johdu siitä, etteikö Paavali tuntenut etikettiä, vaan siitä, että hänellä oli melkoinen hätä saada tuiki tärkeä asiansa julki.

Galatalaiskirje alkaa toki tutulla tervehdyksellä, jossa Paavali esittelee itsensä Herran Jeesuksen Kristuksen apostolina (Gal. 1:1) ja tervehtii kirjeen vastaanottajia (Gal. 1:2). Mutta jo alkutervehdyksen esittelyssä Paavali kiirehtii mainitsemaan tuiki tärkeän asiansa eli kirjeen pääteeman:

”joka en ole saanut virkaani ihmisiltä enkä kenenkään ihmisen välityksellä vaan jonka ovat apostoliksi asettaneet Jeesus Kristus ja Isä Jumala, joka herätti hänet kuolleista(Gal. 1:1)

Paavali ei voinut …

Lisää...

Tie vai tiet?

Ihminen tahtoo pitää elämänsä ohjat omissa käsissä mieluummin kuin luottaa sen toiselle. Tätä taipumusta kuvaavat esimerkiksi monet pelot, kuten lentopelko, sairaalapelko tai pelot lääketieteellisiä operaatioita kohtaan, kuten leikkausta tai nukuttamista. En tiedä onko vaikeampaa luottaa elämä toisen käsiin vai päästää itse ote elämän ohjauspyörästä.

Paljon on teitä ja polkuja. Osa vie samaan paikkaan, osa jonnekin muualle, Kuva Pyhä-Häkkin kansallispuistosta.

Kristittyinä uimme vastavirtaan siinä, että olemme luottaneet elämän ja ikuisuuden parempiin käsiin kuin omiimme. Olemme kohdanneet oman yrittämisen tien vievän umpikujaan ja uskaltautuneet päästämään irti, luottamaan pelastuksen Jumalan käsiin. Luotamme, että Jeesus Kristus on valmistanut pelastuksen puolestamme ja uskomme elämän täysin hänen käsiinsä.

Kyse on pelastuksen lahjan vastaanottamisesta ja heittäytymisestä sen varaan. Se on päinvastaista kuin ohjien pitäminen tiukasti itsellä. Jumalan …

Lisää...

Jumalan valtakunta varjoissa

Mystinen otsikkoni muistuttaa siitä, että Jumalan valtakunta ei täällä ajassa ole aina selkeästi nähtävissä. Sen tunnistaminen on vaikeaa, jos odotan sen ilmestyvän vain jollain tietyllä juuri minua miellyttävällä tavalla.

Danielin vastaus kuninkaalle (Briton Rivière, 1890)

Aloitan tämän pienen pohdintani evankeliumin tekstillä:

”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.” (Matt. 6:33)

Kysyn sinulta, uskotko sinä tämän? Kysyn vielä toistamiseen, uskotko todella niin, että uskallat laskea elämäsi perustan tämän varaan? Tarkoitan sitä, että onko Jumalan valtakunta elämässäsi ensimmäisellä sijalla silloinkin, kun luottamuksesi horjuu ajallisen maailman haasteissa?

Monesti me kyllä ’uskomme’, mutta sitten kun näkeminen ja usko ovat ristiriidassa, me alamme epäillä tai jos emme epäile, niin ainakin syytämme Jumalaa lupausten pettämisestä tai vähintään hidastelusta.

Jumalan …

Lisää...

Uskotko tämän?

On helppo olla ajattelematta kristinuskon perustotuuksia jatkuvassa arjen pyörityksessä. Arkinen aherrus herättää toki eettisiä ja käytännönteologisia ongelmia, joihin itse kukin ottaa kantaa oppimiensa – toivottavasti raamatullisten – arvojen perusteella. Nämä pohdinnat ikävä kyllä harvemmin johdattavat ketään kristinuskon ydinsanoman äärelle miettimään Jumalan Pojan ylösnousemusta.

Ennakkokysymys ylösnousemuksesta – case Lasarus. (Lasaruksen ylösnousemus, Воскрешение Лазаря)

Tästä syystä varsin monelle kristityksi itseään kutsuvalle sanoma ylösnousemuksesta jää vieraaksi ja pinnalliseksi – ehkä jopa ajatuksen tasolla koettelematta sydämen tasosta nyt puhumattakaan.

Onneksi meillä on etuoikeus viettää rakkaassa kotimaassamme edelleen pääsiäisen kaltaista kristillistä juhla-aikaa. Vaikka kertomus Jeesuksen syntymästä joutuu jouluna kilpailemaan mediassa näkyvyydestä joulupukin kaltaisten mielikuvitusolentojen kanssa, pääsiäisenä kertomus kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta on sentään edelleen juhlan kirkkain asia.

Kristillisenä juhlana pääsiäinen hiljentää yhteiskunnan kiireen ja melskeen edes …

Lisää...

Läsnä epäilyksessäkin

Lähetyskäsky. Siitä on tiivistetty edustamani kansainvälisen metodistikirkon ’mission statement’ eli näkylauseke. Sana ’näky’ ei arkikielessämme enää tarkoita samaa mitä Raamatun kielessä, kun näkyjä nähtiin ja ne olivat Jumalan puhetta ihmisille. Meidän kielessämme näky on ihmisen muotoilema tavoite, jonka saavuttamiseksi hän työskentelee. Kuulostaa tehokkaalta.

Lähetyskäsky (The Great Commission, lasimaalaus, Saint Patrickin seurakunnan katedraali El Pasossa, Texas, US)

Me tehokkuuskulttuurin palvojat olemme tehneet Jeesuksen lähetyskäskystä tehokkaan toiminnan teesin. Jotain on kuitenkin jäänyt kyydistä. Nimittäin läsnäoleva Jumala. Harvoin kuulee lähetyskäskystä painotettavan sen loppusanoja, vaikka niiden varassa lepää koko lähetyskäskyn mielekkyys. Sehän on lupaus Jumalan läsnäolosta, minne matka ’maan ääriin’ sitten viekään:

” Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20b)

Liittyisikö lupaus läsnäolosta muka pelkkään paljoon tekemiseen? Tuleeko …

Lisää...

Elämä ylösnousemususkossa

Usko ei ole koskaan ollut kristityille pelkkä opillinen kappale tai tiedollinen instrumentti, vaan usko on aina edustanut koko elämää. Näemme sen niin marttyyrien uhrauksissa kuin sydämen palossa pitää kiinni uskosta sekä yksilöinä että Herran nimeä tunnustavana yhteisönä – seurakuntana.

Kynttilä on uskon ja rukouksen symboli. (Kuva S. Hermann & F. Richter, Pixabay)

Seurakuntaa kantaa yhteinen usko, yhteinen leipä ja yhteinen rukous. Näistä kolmesta viimeinen kantaa arjessa kahta ensimmäistä. Ensimmäinen puolestaan on pohja kahdelle jälkimmäiselle.

Uuden testamentin termi ’elävä usko’ kuvaa verrattain hyvin uskon olemusta elämän lähteenä. Se merkitsee uskoa kokonaisvaltaisena koko ihmisen kokoisena elementtinä (Jaak. 2:15-20; Gal. 3:11).

Mitä on elämä ylösnousemususkossa?

Tekstin otsikko on ”elämä ylösnousemususkossa”, mikä on myös rukousviikon teema sen seitsemännelle …

Lisää...

Tasapainoinen uskon harjoittaminen

Otsikossa on mainittu ’tasapainoinen usko’ ja ’harjoittaminen’ samassa lauseessa. Monesti puhumme tästä asiasta käyttäen sanaa ’uskonelämä’. Kummassakin ilmauksessa on hyvät puolensa. Voisikin sanoa, että uskonelämä on tien kulkemista kohti uskon tasapainoa.

Uskosta, harjoittamisesta (Kuva sspiehs3, Pixabay)

Uskonelämä on tie…

Sana ’uskonelämä’ maalaa mieleen kuvan uskosta koko elämää koskevana asiana. Se laajentaa uskon koko elämän suuruiseksi. Se kertoo, että usko kulkee koko elämän polun ihmisessä: alusta loppuun, aamusta iltaan, arjesta juhlaan jne.

Uskonelämä kuvaa osuvasti uskoa elämänä – vastakohtana kuolemalle. Uskonelämä ei täten tarkoita pystyyn kuollutta pykäläviidakkoa tai ilotonta ponnistelua. Se ei ole haudanhiljaista pysähtyneisyyttä, koska elämä on eläväistä – monivivahteista matkantekoa eteenpäin. Luonnossakin elämä tarkoittaa kasvua, kypsymistä ja aikuistumista, miksei näin olisi uskonelämässäkin!

Ihmisellä on taipumus luokitella ja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |