Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: usko

On vain välitöntä kuuliaisuutta

Kristillisessä kielenkäytössä sana ”kuuliainen” kantaa mitä myönteisintä kaikua. Kuuliaisuuteen yhdistetään myös sellaiset positiivisella arvolla ladatut sanat kuin ”nöyrä” ja ”tottelevainen”. Jos sana liitetään ihmisen asemaan Jumalaan nähden, niin myös sana ”alamainen” sopii kuuliaisuuden sisään.

Abrahamin matka Urista Kanaaniin (József Molnár, 1850)

Kuuliaisuus tuo monelle mieleen Raamatun kertomuksista uskonisä Abrahamin, josta Heprealaiskirjeessä kirjoitetaan uskonsankarien luettelossa näin:

”Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva.” (Hepr. 11:8)

Jos luet tekstiä eteenpäin, huomaat jokaisen luettelon uskonsankarin vaalineen elämässään samaa kuuliaisuutta, vaikka sitä ei heidän kohdallaan eksplisiittisesti mainita. Mitä kuuliaisuus käytännössä tarkoittaa?

Se tarkoittaa tietenkin sitä, mitä tekstissä edellä …

Lisää...

Niin vaikeaa? Vai onko?

Olen miettinyt, että milloin uskosta ja Jumalasta on tullut näin kovin vaikea ja monimutkainen asia, mitä se tuntuu välillä olevan… Kun nuorena miehenä löysin elämääni turvan Kristuksesta, kaikki oli selkeää. Se oli pelastetun riemua ja käsittämätön rauha, joka kumpusi siitä yksinkertaisesta totuudesta, että yhteys minun ja Jumalan välille oli palautettu.

Kriketti on yksi niistä peleistä, mitä en ole koskaan sisäistänyt…

Luulisi, että kääntymystä seuraavat vuosikymmenet – etenkin ne, jotka olen pappina palvellut, olisivat selkeyttäneet kallisarvoisen aarteeni olemusta minulle. Olen lukenut ja luen joukoittain teologisia artikkeleita ja teoksia. Osa niistä on kirjoitettu tieteen muotoa kunnioittaen lähdeviittein ja neutraaliin kieliasuun. Paljon olen lukenut myös keveämpiä julkaisuja ja alustuksia mitä erilaisimpien teologisten asioiden tiimoilta. Ja mitä olisikaan ollut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Veljet heittivät hänet kaivoon

Uskon, että Raamatun kertomus Joosefista on sinulle entuudestaan tuttu. Joosefin seikkailu vieraalla maalla – ts. Jumalan suunnitelmassa – alkaa traagisesti:

Yhdenlainen kaivo. (Kuva Momentmal,Pixabay)

”Kun Joosef tuli veljiensä luo, he kävivät häneen käsiksi, riisuivat häneltä hänen pitkän värikkään pukunsa ja heittivät hänet kaivoon, joka silloin oli kuivillaan. Veljekset istuutuivat syömään…” (1. Moos. 37:23-25a)

Tämä välikohtaus oli välttämätön, että Joosef tuli reväistyksi irti mukavasta paimentolaisen perhearjesta isä Jaakobin suosikkipoikana. Ilman välikohtausta Joosef olisi tuskin koskaan Egyptin maaperälle astunut.

Joosef ei saanut mukaan matkaan muuta kuin luottamuksen Jumalaan. Matkalle lähtiessä luottamus oli kiiltokuvamaista koettelematonta luottamusta, mutta matkalla se koeteltiin kestäväksi.

Joosefin kanssa kaivoon

En jatka Joosefin matkakumppanina matkaa ismaelilaisten karavaanissa Egyptiin. Pysähdyn tähän, missä hän odottaa kaivossa veljiensä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Oletteko te niin tomppelit?

Muistelepa milloin viimeksi olet käyttänyt kovia sanankäänteitä esittäessäsi asiaasi toisille. Entä millaisessa tilanteessa ihminen on taipuvainen herättämään kuulijoitaan jopa nimittelemällä heitä?

Kovia sanoja (Kuva Steve Buissinne, Pixabay)

Voi tietenkin olla, että olet aina hillitty ja käyttäydyt tilanteessa kuin tilanteessa viileän laskelmoivasti, mutta tuleeko koskaan edes mieleen sanoa asiasta vähän kovemmin? Voin osaltani tunnustaa, että vaikka lähes poikkeuksetta kaikkein värikkäimmät kielen ilmaisut jäävät ajatuksiin koskaan tulematta suusta ulos, niin joskus kyllä käy niinkin, että tulee jopa sanottua melkoisen painokkaasti.

En tarkoita painokkaalla sanomisella ainoastaan voimasanojen käyttöä tai hillitsemätöntä pahaa puhetta, josta Jaakob kirjeessään varoittaa (Jaak. 3:2-9). Tarkoitan painokasta sanomista ’kovin sanoin’ silloin, kun on tarve herätellä kuulijoita.

Voimakkaita sanoja käytti myös apostoli Paavali kirjeessään galatalaisille erityisesti sen kolmannen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Uskollisuudesta

Viihdeuutiset, lööpit, elokuvat ja tv-sarjat etsivät ihmisten kiinnostusta uskottomuudella herkutellen. Utelias tai pahansuopa ihminen on alati kiinnostunut kuulemaan tragedioista, joita uskottomuus ihmissuhteissa saa vääjäämättä aikaan. Lyhyesti sanottuna: uskottomuus myy. Mietipä kuinka voimalla uutinen lähipiirin pariskunnan avioerosta etenee puskaradiossa verrattuna siihen, että he viettävät kultahääpäivää. Kumpi on enemmän uutinen?

Daavid – kuningas Saulille uskollinen

Uskollisuutta vai uskottomuutta

On surullista, että ihmiset monesti valitsevat ravita itseään kertomuksilla toisten epäonnesta ja tragediasta kuin kertomuksilla onnistumisista ja onnesta. Iloinen poikkeus tähän sääntöön on nk. todistuspuheenvuoro, jossa kerrotaan hyvä todistus Jumalan poikkeuksellisesta uskollisuudesta ihmisen hyväksi hänen elämässään.

Viihde puolestaan viettelee ihmistä uskottomuuteen pukemalle uskottomuuden jännittävän seikkailun muotoon – aivan kuin uskottomuus olisi kissa- ja hiirileikki kiinnijäämisen pelossa. Leikkiin houkutellaan myös valheella, että ihminen joka ei …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Sydämen värinää – kutsu luottamaan

Hartaustekstini ’pihvi’ on tekstin loppupuolella. Lähestyn asiaa aavistuksen kaukaa. Näin siksi, että ’pihvi’ on tällä kertaa varsin omakohtainen sovellus enkä ole tarkoittanut sitä yleispäteväksi kaikille. Kyseessä on ’palvelukutsu’ ja se, miten sen olen ymmärtänyt. Selitän ensin hieman, mitä sillä tarkoitan.

Poika ja varis (Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1884). Koen teoksen pojan ajattomaksi ’omakuvaksi’.

Aloitetaan kaukaa. Karismaattinen herätyskristillisyys käyttää termiä ”toinen siunaus” (”second blessing”). Termin varhaiset juuret on jäljitettävissä metodistiliikkeen perustajan John Wesleyn teksteihin, missä hän käyttää siitä muotoa ”second work of grace”. Termin merkitys on vuosisatojen saatossa muuttunut melkoisesti. Modernin äärikarismaattisen liikkeen sille antama merkitys ’synnittömästä täydellisyydestä’ on metodistiliikkeen perustajan tulkinnalle vieras.

Toinen siunaus

Wesleyn käsitys ”toisesta siunauksesta” …

Lisää...

Epäilyjen laaksossa

Kolmannen adventin evankeliumitekstiin (Matt. 11:2-11) taltioitu Johannes Kastajan kysymys Jeesukselle johdattaa lukijan tämän kirkkopyhän teemaan eli Kristuksen ”hengelliseen tulemiseen”, mihin pyhän latinankielinen nimitys ”adventus spiritualis et sanctificationis” viittaa.

Johannes Kastaja – edelläkävijä (Ivanov, Aleksandr Andreevich, 1806-1858)

Johanneksen kysymys on alati ajankohtainen. Se varmasti on tänäänkin monen etsijän huulilla. Luetaan kysymys ja Jeesuksen vastaus siihen.

Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: ’Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?” Jeesus vastasi heille: ’Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju.’” (Matt. 11:2-6)

Johanneksen kysymys nousee inhimillisyydestä. …

Lisää...