Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: usko

Minun Herrani ja Jumalani!

Oli sunnuntain, ensimmäisen pääsiäispäivän, ilta. Apostolit olivat yhä Jerusalemissa, koska oli pääsiäisjuhlan aika. Heitä piti Jerusalemissa myös läheisen kuolemaan yhteydessä vietettävä seitsemänpäiväinen suruaika, jota he siis viettivät Jeesuksen kuoleman tähden. Opetuslapset olivat kokoontuneet lukittujen ovien taakse. Suruaika sopi syyksi siihen, miksi he pysyttelivät sisätiloissa, mutta ovien lukitseminen johtui pelosta.

Jeesus kohtaa Tuomaksen; Reunion (Ernst Barlach, 1870-1938)

Ensimmäisen päivän iltaan tullessa oli tapahtunut paljon odottamatonta. Ensin paljastui, että Herran ruumis oli kadonnut. Oliko se varastettu vai todellako Jeesus oli noussut kuolleista? Päivän aikana useat olivat puheidensa mukaan kohdanneet ylösnousseen Jeesuksen. Ja olihan Herrakin tästä puhunut, mutta miten uskoa sellaiseen, mitä ei järki kykene selittämään?

Opetuslasten sydämiin oli iltaan mennessä alkanut itää arka toivo siitä, että puheet Jeesuksen ylösnousemuksesta olisivat totta. Mutta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Sydämen riemua, nyt!

Pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain kirkkopyhien juhlan merkitys kristillisessä perinteessä on kirkkokansalle tuttuakin tutumpaa. Maanantaina vietettävän toisen pääsiäispäivän merkitys ei välttämättä olekaan niin selkeä. Joku voi alkaa laskea, että onko se ylösnousemuksen kolmas päivä sittenkin maanantai vai mistä on kysymys? Siitä ei ole kysymys. Sunnuntai – eli ensimmäinen pääsiäispäivä – on ylösnousemuksen päivä. Siksihän kristillisessä perinteessä sunnuntai valittiin viikoittaiseksi lepopäiväksi lauantain sijaan.

Emmauksen tien ateria (Jacopo da Pontormo, 1525)

Toisena pääsiäispäivänä kristillisen kirkon perinteessä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat opetuslapset ja naiset siitä, että Jeesus on noussut kuolleista. Tradition mukaan toisena pääsiäispäivänä muistellaan Luukkaan evankeliumista tuttua Emmauksen tiellä -kertomusta. Siinä kerrotaan, kuinka kaksi opetuslasta oli menossa Emmaus-nimiseen kylään ja yllättäen kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen.

Matka Emmauksen tielle

Palautetaanpa …

Lisää...

Lasten ja imeväisten suusta

Pääsiäisen aika alkoi jo laskiaisesta. Sen muistavat ainakin he, ketkä laskiaisena laskeutuivat paastoon. Kiireisessä ajassamme moni herää pääsiäisen läheisyyteen vasta pääsiäisviikon alussa palmusunnuntaina. Tällöin lapset kulkevat talosta taloon virpomassa.

Virpominen on itäisen kirkon perinne. Jos vanhan tavan mukaan antoi pajusta tehdyn virpovitsan palmusunnuntaina jollekin, sai pääsiäissunnuntaina tulla perimään palkkansa. Sana ’virpoa’ tulee venäjänkielen pajua merkitsevästä ’verboa’-sanasta, joka tulee edelleen latinan sanasta ’verbanae’, joka tarkoittaa pyhää oksaa.

Virpomisen juuret ovat tosiasiassa paljon kauempana, ensimmäisen kristillisen pääsiäisen tapahtumissa, kun kansa tervehti Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta palmunlehvin. Tiettävästi pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin tiettävästi ainakin 500-luvulta lähtien. Palmunlehvät ovat tosin käytännön syistä korvattu täällä pohjoisessa pajunoksilla, kun palmunlehviä ei luonnostaan ole saatavilla. Pyhän nimessä sana ’palmu’ on silti säilynyt.

Joka tapauksessa on jälleen kerran tullut se aika …

Lisää...

Upseerin usko

Päivän evankeliumitekstissäJeesus herättää uskon. Teksti on Matteuksen silminnäkijätodistus Kristuksen jumaluudesta ja siitä, miten suuri Jumala kohtaa pienen ihmisen.

Jeesus kohtaa miehittäjävallan upseerin.

Tänäkin päivänä Jeesuksen ihmeteot ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Mainitsin kansallisuuden, koska kansallisuus on tapahtumien keskiössä myös Matteuksen tekstissä. Siinä tarkastelemmesadanpäämiehen – eli paikallisen miehittäjävallan upseerin uskoa. Sitä hän olisiis Jeesuksen maamiesten silmin katsottuna.

Samainen kohtaaminen Jeesuksen ja sadanpäämiehen kesken on taltioitu myös Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeihin (Luuk. 7:1-10; Joh. 4:43-54), mutta tänään seuraamme Matteuksen todistusta tapahtumista.

Mitä tapahtui?

Jeesuksen julkinen toiminta oli alkanut jokin aikaa sitten. Hän opetti ihmisiä ja paransi sairaita kotiseudullaan Galileassa ja oli tullut nyt Genesaretinjärven rantamille Kapernaumiin. Siellä hän …

Lisää...

Hyttysten yö

Päivän teksti on profeetta Jeremian kirjasta. Se on lyhyt sitaatti Jeremian pidemmästä profetiasta (Jer. 17:5-8), jossa hän valittaa Herran edessä Israelin rikkomaa liittoa ja ennustaa Jerusalemin kohta lähitulevaisuudessa kohtaaman piirityksen ja hävityksen.

Tervakon leirikeskuksen aitta, hyttysten yön tapahtumapaikka. (Kuva, Timo Virtanen)

En tarkastele profeetan tekstiä tässä tekstin historiallisesta perspektiivistä. Tekstin ymmärtämiseksi riittää, että tiedät kirjoittaja Jeremian tilanne olleen hänelle epäsuotuisa. Ulkonaisesti yhteiskunnassa elettiin kukoistuksen ja rauhan aikaa. Sydämen tasolta katsottuna kukoistus oli pinnallista. Menemättä yksityiskohtiin voisi summata, että kansa ei kuunnellut Jumalaa eivätkä toinen toisiaan. Kukin huusi omaa asiaan ja kunkin omat tarpeet olivat etusijalla.

Jeremia puolestaan oli varsin vihattu mies omiensa keskellä, koska hän puhui mädännäisyyttä vastaan eikä profetoinut iloisia asioita, joita kuulijat mieluusti näkivät keskellään.

En paneudu …

Lisää...

Toisen käden tietoa

Kukapa ei muistaisi Raamatun alkulehdiltä patriarkka Abrahamin elämäkertaa. Hänen uskonsa koeteltiin monessa; siinä missä Jumalan lupaukset odottivat ajassa toteutumista, siinä Abrahamin usko koeteltiin. Uskoa ei ollut kokeella silloin kun lupaus annettiin eikä silloin, kun lupaus sitten toteutui. Koetuksen aika oli näiden kahden välissä.

Yksi monista Herran ja Abrahamin kohtaamisista on tämä:

Näiden tapausten jälkeen Abramille tuli näyssä Herran sana: ”Älä pelkää, Abram! Minä olen sinun kilpesi, sinun palkkasi on hyvin suuri.” (1. Moos. 15:1)

Tämä on valtava lupaus. Oletko koskaan ajatellut, kuinka helppo sinun tai minun on vain lukea lupaus Raamatusta ja katsoa sitä ihaillen, että kuinka valtavaa se on ollut, kun on saanut heittäytyä tuollaisen lupauksen varaan. Ajatuksemme ovat kuitenkin vain ”toisen käden tietoa”, eli jotain sellaista, mitä muut ovat …

Lisää...

Käsittämätön Jumala

Pallon läpileikkaus (Jhbdel, en.wikipedia, CC BY-SA 3.0)

Suomenkielen lainasana teologia (θεολογία) tulee alunperin kreikankielestä. Kreikankielessä se on kahden sanan sanaliitto: ’θεος’, (’theos’) eli ”jumala” sekä ’λογος’ (’logos’) eli ”sana, järki tai keskustelu”. Alkuperäisessä merkityksessä teologia on tarkoittanut jumaluusoppia eli jumalan sekä jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta.

On hyvä tuoda Jumala elämässämme tutkistelun keskiöön – hän ansaitsee olla elämämme ihmetyksen kohde. Onhan kyseessä Luoja, joka on kutsunut luomansa ihmisen yhteyteensä ilmoittamalla itsensä hänelle ja tekemällä toistuvasti aloitteen lähestyä häntä – lunastajana, pyhittäjänä, jne.

Teologian pyrkimys on laajasti ymmärrettynä hämmästellä Jumalaa ja hänen itseilmoitustaan sekä keskustella hänestä. Teologian tekemisessä piilee kuitenkin vaara, että korotamme oman arvostelukykymme – järjen – Jumalan yläpuolelle ja kutistamme hänet pienten ajatustemme kokoon ja kahlitsemme …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta