Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: usko

Uskollisuudesta

Viihdeuutiset, lööpit, elokuvat ja tv-sarjat etsivät ihmisten kiinnostusta uskottomuudella herkutellen. Utelias tai pahansuopa ihminen on alati kiinnostunut kuulemaan tragedioista, joita uskottomuus ihmissuhteissa saa vääjäämättä aikaan. Lyhyesti sanottuna: uskottomuus myy. Mietipä kuinka voimalla uutinen lähipiirin pariskunnan avioerosta etenee puskaradiossa verrattuna siihen, että he viettävät kultahääpäivää. Kumpi on enemmän uutinen?

Daavid – kuningas Saulille uskollinen

Uskollisuutta vai uskottomuutta

On surullista, että ihmiset monesti valitsevat ravita itseään kertomuksilla toisten epäonnesta ja tragediasta kuin kertomuksilla onnistumisista ja onnesta. Iloinen poikkeus tähän sääntöön on nk. todistuspuheenvuoro, jossa kerrotaan hyvä todistus Jumalan poikkeuksellisesta uskollisuudesta ihmisen hyväksi hänen elämässään.

Viihde puolestaan viettelee ihmistä uskottomuuteen pukemalle uskottomuuden jännittävän seikkailun muotoon – aivan kuin uskottomuus olisi kissa- ja hiirileikki kiinnijäämisen pelossa. Leikkiin houkutellaan myös valheella, että ihminen joka ei …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Sydämen värinää – kutsu luottamaan

Hartaustekstini ’pihvi’ on tekstin loppupuolella. Lähestyn asiaa aavistuksen kaukaa. Näin siksi, että ’pihvi’ on tällä kertaa varsin omakohtainen sovellus enkä ole tarkoittanut sitä yleispäteväksi kaikille. Kyseessä on ’palvelukutsu’ ja se, miten sen olen ymmärtänyt. Selitän ensin hieman, mitä sillä tarkoitan.

Poika ja varis (Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1884). Koen teoksen pojan ajattomaksi ’omakuvaksi’.

Aloitetaan kaukaa. Karismaattinen herätyskristillisyys käyttää termiä ”toinen siunaus” (”second blessing”). Termin varhaiset juuret on jäljitettävissä metodistiliikkeen perustajan John Wesleyn teksteihin, missä hän käyttää siitä muotoa ”second work of grace”. Termin merkitys on vuosisatojen saatossa muuttunut melkoisesti. Modernin äärikarismaattisen liikkeen sille antama merkitys ’synnittömästä täydellisyydestä’ on metodistiliikkeen perustajan tulkinnalle vieras.

Toinen siunaus

Wesleyn käsitys ”toisesta siunauksesta” …

Lisää...

Epäilyjen laaksossa

Kolmannen adventin evankeliumitekstiin (Matt. 11:2-11) taltioitu Johannes Kastajan kysymys Jeesukselle johdattaa lukijan tämän kirkkopyhän teemaan eli Kristuksen ”hengelliseen tulemiseen”, mihin pyhän latinankielinen nimitys ”adventus spiritualis et sanctificationis” viittaa.

Johannes Kastaja – edelläkävijä (Ivanov, Aleksandr Andreevich, 1806-1858)

Johanneksen kysymys on alati ajankohtainen. Se varmasti on tänäänkin monen etsijän huulilla. Luetaan kysymys ja Jeesuksen vastaus siihen.

Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: ’Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?” Jeesus vastasi heille: ’Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju.’” (Matt. 11:2-6)

Johanneksen kysymys nousee inhimillisyydestä. …

Lisää...

Jumalan matematiikkaa

Ihmisen logiikan mukaan ”enemmän on parempi” tai niin kuin sanalasku sanoo ”ei vara venettä kaada”.Ihminen puhuu minimistä ja maksimista, kun taas Jumalan maailmassa kaikki on täsmällistä. Mitä enemmän on resursseja ja voimaa käytössä, sen paremmat edellytykset on onnistua.

Gideon valitsee 300 sotilasta (Gustave Dore)

Edelleen ihminen puolestaan laskee tarvitsevansa ’pelivaraa’. Hän tahtoo varata mieluummin vähän yli tarvittavan siltä varalta, että tapahtuu jotain yllättävää, mitä ei välttämättä osata ennakoida.

Tilanteita, joissa me ihmiset toimimme toistuvasti juuri tällä tavoin on vaikka kuinka paljon. Varautuminen juhlien väkimäärään, eväsretken eväiden määrässä, jne. Varaudumme aina myös useamman erilaisen sään mukaan, ihan siksi, että kun sitä ei ikinä tiedä… Tarve ihannoida paljoa ja varautua mieluummin liialla onkin lähtöisin siitä, että me ihmispolot …

Lisää...

Uskon, en, tahtoisin kyllä

Monelle pienelle pojalle ja tytölle YLE:n toimittama Pikku Kakkonen on ollut arki-illan tai -aamun ehdoton kohokohta. Ensimmäinen pikkukakkonen lähetettiin vuonna 1977 tammikuun 11. päivänä. Olin silloin 6-vuotias.

Naaman peseytyy Jordanissa.

Lapsuudessani Pikku Kakkonen lähetettiin vain iltaisin. Sen viimeisenä ohjelmana tuli iltasatu Lasse ’satusetä’ Pöystin kertomana. Se oli yhdessä Nalle Luppakorvan kanssa ehdoton suosikkini. Satusetä yksinkertoisesti kertoi iltasadun ilman rekvisiittaa tai muita audiovisuaalisia tehosteita. Ohjelma kuitenkin toimi erinomaisesti, koska Pöysti oli loistava tarinankertoja, joka ei vain lukenut tarinaa, vaan eli sen mukana koko olemuksellaan.

Nykyään iltasadun kaltaisia ohjelmia ei juuri enää ole. Ne on korvattu animaatioilla ja elokuvilla. Se on harmi, koska kerrottu tarina kehittää lapsen mielikuvitusta enemmän kuin valmiiksi kuvitettu animaatio. Onneksi kirjat ovat edelleen olemassa – mikä onkaan parempaa …

Lisää...

Prokrusteen vuode

Kristillinen usko ei elä menneisyydessä tai aavistuksessa tulevasta, vaan se elää ikuista nykyhetkeä. Jumalan valtakunnasta kuulee sanottavan mystisesti, että ”se on jo nyt, mutta se ei ole vielä”. Toisaalta odotamme vielä jotain, mutta samaan aikaan kaikki on jo kylvettynä meissä.

Havainnollistus Prokrusteen vuoteesta saksalaisesta satiirilehdestä (Berliner Wespen 30.8.1878)

Jeesuksen Kristuksen todistajina todistamme hänestä tämän päivän – ts. oman aikamme – Jumalana ja ratkaisuna aikamme ihmisten ongelmiin. Emme ole irralliset menneestä ajasta, vaan mennyt jo toteutuneena historiana on perusta, johon omakohtainen todistus ja usko rakentuvat. Jokainen sukupolvi löytää omat keinonsa ja painotuksensa julistukselle riippuen siitä, mitä ihmiset heidän aikanaan arvostavat, etsivät ja kaipaavat. On typeryyttä välittää tämän päivän ihmiselle uskon totuutta viime vuosisadan ihmisen tapaan.

Jokaisen sukupolven tulee löytää …

Lisää...

Minun Herrani ja Jumalani!

Oli sunnuntain, ensimmäisen pääsiäispäivän, ilta. Apostolit olivat yhä Jerusalemissa, koska oli pääsiäisjuhlan aika. Heitä piti Jerusalemissa myös läheisen kuolemaan yhteydessä vietettävä seitsemänpäiväinen suruaika, jota he siis viettivät Jeesuksen kuoleman tähden. Opetuslapset olivat kokoontuneet lukittujen ovien taakse. Suruaika sopi syyksi siihen, miksi he pysyttelivät sisätiloissa, mutta ovien lukitseminen johtui pelosta.

Jeesus kohtaa Tuomaksen; Reunion (Ernst Barlach, 1870-1938)

Ensimmäisen päivän iltaan tullessa oli tapahtunut paljon odottamatonta. Ensin paljastui, että Herran ruumis oli kadonnut. Oliko se varastettu vai todellako Jeesus oli noussut kuolleista? Päivän aikana useat olivat puheidensa mukaan kohdanneet ylösnousseen Jeesuksen. Ja olihan Herrakin tästä puhunut, mutta miten uskoa sellaiseen, mitä ei järki kykene selittämään?

Opetuslasten sydämiin oli iltaan mennessä alkanut itää arka toivo siitä, että puheet Jeesuksen ylösnousemuksesta olisivat totta. Mutta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta