Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Jeesus

Läsnäoloa voipuneille

Tänä vuonna olen tietoisesti jättänyt suunnittelematta lomani. Tarttumakohtia kalenteriin toki on, mutta silti väljyyttä riittää siten, että on mahdollista viettää lomaa hetken mielialan ja kunnon mukaan.

Ristinjuurella Herran läsnäolossa.

Läsnä oleminen hetkessä ei ole minulle vieras tuttavuus eikä se ole vaikeaa, mutta se on jotain, mitä ei opi täydellisesti taitamaan. Monien mukamas tärkeiden asioiden laittaminen syrjään vuoden työrupeaman jälkeen vaatii totuttelua. Tunnen itseni voipuneeksi.

Jos tahdon toipua ja levätä, on päästettävä irti arjen kuormista – henkisistä ja fyysisistä. Kuulostaa helpolta ja mukavalta, mutta stressaantuneelle mielelle irti päästäminen ei ole helppoa. Mieli on hirttäytynyt kiinni asioihin ja tekemiseen. On helpompaa vain tehdä ja mennä kuin pysähtyä olemaan ja löytämään arvonsa jostain muusta kuin siitä, mitä saa aikaiseksi tai edustaa toisille ihmisille. …

Lisää...

Eloa on paljon

Olet kuullut kysyttävän ”onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?” Tätä kulunutta vertausta puoliväliin täytetystä / tyhjennetystä lasista käytetään usein havainnollistamaan pessimistin ja optimistin erilaista tapaa arvioida maailmaa. Optimisti näkee lasin puoliksi täynnä, eli siinä on vielä paljon juotavaa. Samainen lasi on pessimistin mielestä puoliksi tyhjä, eli juoma on hänestä jo melkein loppu.

Eloa on paljon

Tuskin kukaan on aina optimisti tai pessimisti kaikessa, vaan jokaisella on taipumusta optimismiin ja pessimismiin vähän eri asioissa. On tilanteita, joissa toinen kokee itsensä uhatuksi ja hän pyytää Jumalalta varjelusta, kun taas toinen näkee siinä mahdollisuuden ja etsii johdatusta tai siunausta Jumalalta. Ja kun tilanne vähän muuttuu, saattaa muuttua osatkin päinvastoin.

Eloa paljon vaiko työmiehiä vähän?

Matteuksen evankeliumin yhdeksännen luvun loppupuolella on …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Elämän vesillä soutamassa

Syksyn edetessä mieleeni palautuvat lyhyet veneretket menneiltä kesiltä. Olen satunnainen veneilijä; osaan soutaa ja jonkin verran olen vuosien varrella saanut oppia tuntemaan veneilyn jaloa taitoa.

Veneitä elämän vesillä

Yksi tärkein yksinäisen soutajan perustaidoista on minulle ollut suunnan määrittämisen jälkeen valita kiintopiste rantamaisemasta ja lukita katse siihen. Kiintopiste auttaa säilyttämään suunnan veneellä etenkin silloin, jos soudat järven yli sivutuulessa.

Soutaja istuu selin kulkusuuntaan ja kohteeseen nähden, joten suunta säilyy vain, jos soutaja huolehtii, että kiintopiste pysyy koko ajan samassa suunnassa. Tällä tavalla varmistetaan, että veneen suunta säilyy matkalla ja päästään kutakuinkin sinne, minne oli tarkoitus mennäkin.

Teoriassa kiintopistettä ei tarvitse, jos soutaja osaa soutaa suoraan ja järven pintavesissä ei ole virtauksia. Käytännön elämässä näin ei kuitenkaan koskaan ole.

Satunnainen soutaja tapaa …

Lisää...

Minä olen Tosi viinipuu

Jaan tässä muutaman hajanaisen ajatuksen Jeesuksen rikkaasta viinipuu vertauksesta (Joh. 15:1-10).

Jeesus ja opetuslapset olivat nauttineet pääsiäisaterian. Ateria loppui Jeesuksen sanoihin: ”Lähtekäämme täältä”. He olivat lähteneet vierashuoneesta, jättäneet kaupungin taakseen (Joh. 14:31b) ja matkasivat alas Jerusalemista kohti Kidronin laaksoa (Joh. 18:1) viiniviljelmien lomitse.

Matkalla Jeesus jatkoi aterialla pitämäänsä puhetta ja alkoi opettaa 11 opetuslastaan havainnollistaen totuutta viiniviljelyllä ja viiniköynnöksillä, joita kasvoi ympärillä. Ympäristö vangitsi opetuslasten huomioin opetukseen.

Jeesuksen opetus viinipuusta muistuttaa asetelmaltaan Jesajan laulua viinitarhasta (Jes. 5:1-7), jossa Israelia verrataan viinitarhaan ja Jumalaa viinitarhuriin. Jesajan vertauksessa viinitarha ei tuottanut hyviä rypäleitä vaan pelkkiä villimarjoja, vaikka viinitarhuri teki kaikkensa hyvän sadon saamiseksi.

Minä olen tosi viinipuu.

Minä olen tosi viinipuu.

Jesajan tekstin viinitarha tarkoitti Jumalan omaisuuskansaa, mutta Jeesus puolestaan samaistaa itsensä …

Lisää...

Tapahtukoon Sinun tahtosi

Kun Jeesus tiesi tuskan hetkensä lähenevän ja maanpäällisen tehtävän tulevan täyttymykseen, mitä Hän teki? Valmisteliko Hän suunnitelman, vai alkoiko Hän hätäillä ja juosta paniikissa ympäriinsä? Juoksiko Hän kenties pakoon? Alkoiko Hän valmistella vastarintaa? Vai alkoiko Hän kenties huolehtimaan opetuslapsistaan? Mitä Hän teki ennen H-hetkensä lähestymistä?

Raamattu kertoo meille, että Hän meni Getsemane-nimiselle maatilalle ja otti mukaansa opetuslapsensa. Hän asettui Isän eteen. Hän vuodatti sydämensä Hänelle. Ei Hän kertonut Isälle, kuinka asioiden olisi Hänen mielestään kuulunut mennä, vaan Hän luovutti tahtonsa, tehtävänsä ja tulevaisuutensa Isän käsiin. Vaikka se tuntui siinä hetkessä ahdistavalta, Hän silti alisti tahtonsa Isän tahdon alaisuuteen. Ja tuohon hetkeen annettiin enkeli taivaasta vahvistamaan Häntä. Taivas oli auki, vaikka pimeys ympärillä alkoi ottaa valtaa.

Taivaallisten olentojen ja Kaikkivaltiaan Jumalan valtavan rakkauden läsnäolon ympäröimänä saat …

Lisää...

Kategoria Elisa | Avainsanat , , , , , |

Sinussa

Kannan sisälläni syvyyttä.
Kutsua, jonka Sinulta sain.
Haurasta ja niin haavoittuvaa.
Kuitenkin.

Niin täyttä totta.

Niin.
En epäile, ettetkö juuri Sinä olisi asettanut kutsua sisimpääni.
Muutenhan olisin jo luovuttanut,
antanut periksi:
antaa olla.
En voi muuttaa maailmaa.

Niin. En voikaan, en pysty enkä kykene,
en edes halua.

Jos minä muuttaisin maailmaa, niin olisiko se yhtään parempi paikka kuin tänä päivänä?
Tuskin.

Ehkäpä vielä hitusen raadollisempi.
Julmempi.
Kylmempi.

Kiitos, että minun ei tarvitsekaan muuttaa mitään.
Kiitos, että saan asettua olemaan Sinussa.

Vahvana. Täynnä voimaa.
Sinussa vahvana ja Sinun voimallasi varustettuna.
Sinun armostasi.
Ja Sinä asetat minut olemaan.
Katsomaan. Ihmettelemään.
Sinä teet. Sinä vaikutat. Sinä muutat. Sinä rakastat.

Istun kuin junassa, jonka päämäärää en vielä tiedä.
Minä vain olen ja asetun lepoon ja rauhaan.
Ja katselen.

Maisemia, …

Lisää...

Herra saapuu, näemmekö Hänet?

 

Reilut kaksituhatta vuotta sitten elettiin lupausten täyttymisen aikaa. Kaikki ne ennustukset tulevasta Messiaasta olivat toteutumassa. Pelastaja oli tulossa maailmaan. Kirjoitukset täyttyisivät ja Jeesus olisi syntyvä maailmaan. Kaikki ne odotukset Messiaan tulosta olivat huipentumassa, kansa odotti vapauttajaa joka täyttäisi kaikki heidän odotuksensa ja vapauttaisi heidät roomalaisten hallintavallan alta.

Jeesus syntyi Isän suunnitelmien mukaan, ei Hän tullut sellaisena Kuninkaana ja mahtavana hallitsijana kuin kansa odotti, ei niihin puitteisiin mitkä olisivat Kuninkaalle sopineet. Mutta kuitenkin Jumala näki parhaaksi antaa Hänet pieneen talliin, kokemattomille vanhemmille, alhaisiin oloihin.

Jeesus oli se ennustusten täyttymys, luvattu Messias, Rauhanruhtinas, Väkevä Jumala, niinkuin Jesaja luvussa 9 kirjoittaa näin:

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Sillä lapsi on meille syntynyt, Poika on meille annettu, …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta