Back to Top


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Tag Archives: Jeesus

Etsiä vai löytää?

Muistatko lapsuudessasi etsineesi tienvarsilta tai metsistä aarteita? Entä oletko koskaan leikkinyt aarteenetsintää? Tarkoitan sitä leikkiä, jossa joku piilottaa aarteen ja muut yrittävät etsiä sitä. Itse muistan lapsuudessani leikkineeni kumpaakin: aarteenetsintää ja muuten vain aarteiden löytämistä teidenvarsilta. Vaikka nämä leikit kuulostavat samanlaisilta ja kummassakin etsitään aarretta, ovat ne silti luonteeltaan erilaisia.

Kadotettu kultaraha, lasimaalaus.

Aarteenetsintää leikitään kovalla sykkeellä tarkoituksena löytää ennalta tiedetty ’kadotettu’ aarre mahdollisemman nopeasti ennen muita. Tässä leikissä on tieto aarteen olemassaolosta ja yleensä sen mahdollinen sijaintikin on rajattu tietylle alueelle.

Tienvarsien aarteista ei taas koskaan tiennyt. Ei niitä kukaan ollut piilottanut eikä ollut takeita niiden löytämisestä eikä edes olemassaolosta. Tienvarsien aarteet etsittiin rauhalliseen tahtiin muun touhun ohessa ilman, että välttämättä mitään aarteeksi luokiteltua edes löytyi. Jos jotain sattumalta …

Lisää...

Ilopäivä

Päivän raamatuntekstit puhuvat ilopäivästä (Jes. 58:11-14; Luuk. 13:10-17). En tiedä, mitä sana ilopäivä sinulle merkitsee, mutta minulle ilopäivä on erityinen hyvä päivä arkisten päivien joukossa. Se on päivä täynnä iloa, mikä tekee siitä jo pelkästään erityisen päivän. Ilopäivän erityisyyttä kuvaa vanha karjalainen sananparsi varsin osuvasti.

Jeesus parantaa naisen sapattina (Tissot, James, 1836-1902)

Paremp yks ilopäivä ko koko ikä kohtalaist!

Päivän Vanhan testamentin teksti puhuu sapatin oikeasta viettämisestä Herran niin, että se on Herran ilopäivä. Myös päivän evankeliumiteksti puhuu sapatista. Siinä puolestaan Jeesuksen esimerkki oikeasta sapatin vietosta avaa meille käytännössä sen, mihin Jesaja lukijoita kehottaa.

Kumpikin teksti painottaa sitä, että Herran ilopäivän ilo ei nouse ihmisestä itsestään, vaan siitä mitä Jumala on tehnyt ja tekee. Sapatin ilon perusta …

Lisää...

Läsnäoloa voipuneille

Tänä vuonna olen tietoisesti jättänyt suunnittelematta lomani. Tarttumakohtia kalenteriin toki on, mutta silti väljyyttä riittää siten, että on mahdollista viettää lomaa hetken mielialan ja kunnon mukaan.

Ristinjuurella Herran läsnäolossa.

Läsnä oleminen hetkessä ei ole minulle vieras tuttavuus eikä se ole vaikeaa, mutta se on jotain, mitä ei opi täydellisesti taitamaan. Monien mukamas tärkeiden asioiden laittaminen syrjään vuoden työrupeaman jälkeen vaatii totuttelua. Tunnen itseni voipuneeksi.

Jos tahdon toipua ja levätä, on päästettävä irti arjen kuormista – henkisistä ja fyysisistä. Kuulostaa helpolta ja mukavalta, mutta stressaantuneelle mielelle irti päästäminen ei ole helppoa. Mieli on hirttäytynyt kiinni asioihin ja tekemiseen. On helpompaa vain tehdä ja mennä kuin pysähtyä olemaan ja löytämään arvonsa jostain muusta kuin siitä, mitä saa aikaiseksi tai edustaa toisille ihmisille. …

Lisää...

Eloa on paljon

Olet kuullut kysyttävän ”onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?” Tätä kulunutta vertausta puoliväliin täytetystä / tyhjennetystä lasista käytetään usein havainnollistamaan pessimistin ja optimistin erilaista tapaa arvioida maailmaa. Optimisti näkee lasin puoliksi täynnä, eli siinä on vielä paljon juotavaa. Samainen lasi on pessimistin mielestä puoliksi tyhjä, eli juoma on hänestä jo melkein loppu.

Eloa on paljon

Tuskin kukaan on aina optimisti tai pessimisti kaikessa, vaan jokaisella on taipumusta optimismiin ja pessimismiin vähän eri asioissa. On tilanteita, joissa toinen kokee itsensä uhatuksi ja hän pyytää Jumalalta varjelusta, kun taas toinen näkee siinä mahdollisuuden ja etsii johdatusta tai siunausta Jumalalta. Ja kun tilanne vähän muuttuu, saattaa muuttua osatkin päinvastoin.

Eloa paljon vaiko työmiehiä vähän?

Matteuksen evankeliumin yhdeksännen luvun loppupuolella on …

Lisää...

Elämän vesillä soutamassa

Syksyn edetessä mieleeni palautuvat lyhyet veneretket menneiltä kesiltä. Olen satunnainen veneilijä; osaan soutaa ja jonkin verran olen vuosien varrella saanut oppia tuntemaan veneilyn jaloa taitoa.

Veneitä elämän vesillä

Yksi tärkein yksinäisen soutajan perustaidoista on minulle ollut suunnan määrittämisen jälkeen valita kiintopiste rantamaisemasta ja lukita katse siihen. Kiintopiste auttaa säilyttämään suunnan veneellä etenkin silloin, jos soudat järven yli sivutuulessa.

Soutaja istuu selin kulkusuuntaan ja kohteeseen nähden, joten suunta säilyy vain, jos soutaja huolehtii, että kiintopiste pysyy koko ajan samassa suunnassa. Tällä tavalla varmistetaan, että veneen suunta säilyy matkalla ja päästään kutakuinkin sinne, minne oli tarkoitus mennäkin.

Teoriassa kiintopistettä ei tarvitse, jos soutaja osaa soutaa suoraan ja järven pintavesissä ei ole virtauksia. Käytännön elämässä näin ei kuitenkaan koskaan ole.

Satunnainen soutaja tapaa …

Lisää...

Minä olen Tosi viinipuu

Jaan tässä muutaman hajanaisen ajatuksen Jeesuksen rikkaasta viinipuu vertauksesta (Joh. 15:1-10).

Jeesus ja opetuslapset olivat nauttineet pääsiäisaterian. Ateria loppui Jeesuksen sanoihin: ”Lähtekäämme täältä”. He olivat lähteneet vierashuoneesta, jättäneet kaupungin taakseen (Joh. 14:31b) ja matkasivat alas Jerusalemista kohti Kidronin laaksoa (Joh. 18:1) viiniviljelmien lomitse.

Matkalla Jeesus jatkoi aterialla pitämäänsä puhetta ja alkoi opettaa 11 opetuslastaan havainnollistaen totuutta viiniviljelyllä ja viiniköynnöksillä, joita kasvoi ympärillä. Ympäristö vangitsi opetuslasten huomioin opetukseen.

Jeesuksen opetus viinipuusta muistuttaa asetelmaltaan Jesajan laulua viinitarhasta (Jes. 5:1-7), jossa Israelia verrataan viinitarhaan ja Jumalaa viinitarhuriin. Jesajan vertauksessa viinitarha ei tuottanut hyviä rypäleitä vaan pelkkiä villimarjoja, vaikka viinitarhuri teki kaikkensa hyvän sadon saamiseksi.

Minä olen tosi viinipuu.

Minä olen tosi viinipuu.

Jesajan tekstin viinitarha tarkoitti Jumalan omaisuuskansaa, mutta Jeesus puolestaan samaistaa itsensä …

Lisää...

Tapahtukoon Sinun tahtosi

Kun Jeesus tiesi tuskan hetkensä lähenevän ja maanpäällisen tehtävän tulevan täyttymykseen, mitä Hän teki? Valmisteliko Hän suunnitelman, vai alkoiko Hän hätäillä ja juosta paniikissa ympäriinsä? Juoksiko Hän kenties pakoon? Alkoiko Hän valmistella vastarintaa? Vai alkoiko Hän kenties huolehtimaan opetuslapsistaan? Mitä Hän teki ennen H-hetkensä lähestymistä?

Raamattu kertoo meille, että Hän meni Getsemane-nimiselle maatilalle ja otti mukaansa opetuslapsensa. Hän asettui Isän eteen. Hän vuodatti sydämensä Hänelle. Ei Hän kertonut Isälle, kuinka asioiden olisi Hänen mielestään kuulunut mennä, vaan Hän luovutti tahtonsa, tehtävänsä ja tulevaisuutensa Isän käsiin. Vaikka se tuntui siinä hetkessä ahdistavalta, Hän silti alisti tahtonsa Isän tahdon alaisuuteen. Ja tuohon hetkeen annettiin enkeli taivaasta vahvistamaan Häntä. Taivas oli auki, vaikka pimeys ympärillä alkoi ottaa valtaa.

Taivaallisten olentojen ja Kaikkivaltiaan Jumalan valtavan rakkauden läsnäolon ympäröimänä saat …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta