Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Jeesus

Ilosanoma köyhille

Seuraava Jesajan kirjan teksti kuulostaa mitä todennäköisemmin sangen tutulta, vaikka olisitkin pitäytynyt hartaushetkissäsi tiukasti Uuden testamentin puolella. Saman tekstin tapaat myös Uuden testamentin puolelta Luukkaan evankeliumista (Luuk. 4:18-19).

Moni näkee tässä köyhän, mutta hengellisesti köyhä voi olla kuka vain katsomatta aineelliseen. (Kuva Aamir Mohd Khan, Pixabay)

”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille {KR92: köyhille}, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta, julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää {NIV: and the day of vengeance of our God}, lohduttamaan kaikkia murheellisia, panemaan Siionin murheellisten päähän-antamaan heille-juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva ”vanhurskauden tammet”, ”Herran …

Lisää...

Kenen orja?

Kuluneen poikkeuksellisen vuoden aikana olen lukenut muutamien stoalaisten filosofien ajatuksia. Stoalainen ajattelu on antanut perspektiiviä kohdata arjen haasteet hillityn rauhallisesti.

Senecan kuolema (Manuel Dominguez Sanchez, El suicidio de Seneca)

Pääasiassa olen mieltynyt suuntauksen myöhempien vaikuttajien Senecan ja Marcus Aureliuksen tuotantoon. Tällä kertaa esitän lyhyen sitaatin Senecan kirjeistä Luciukselle. Kirjeet Luciukselle on 124 kirjeen kokoelma, jossa Seneca käsittelee laajasti moraalikysymyksiä.

Johtakoon siis Seneca meidät aiheeseeni, kun pohdin kysymystä orjuudesta. Orjuudella viittaan itsensä orjuuttamiseen, kun ihminen hukkaa vapautensa ja tavalla tai toisella sallii itsensä orjuutettavan.

Senecan matkassa

Seneca oli ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan roomalainen filosofi, kirjailija, konsuli ja valtiomies. Poliittisen pelin seurauksena Claudius lähetti hänet Korsikalle maanpakoon, mutta vajaan kymmenen vuotta myöhemmin vallan vaihduttua keisarinna Aggrippina tuotti Senecan takaisin hoviin. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Lepoa kunhan…

Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt. 11:28)

Tässä nyt lepäilen… (Kuva pikabum, Pixabay)

Kerta toisensa jälkeen teen tästä Jeesuksen kutsusta tyhjän lupauksen. Ja miksi teen niin? Ihan vain siksi, että luen sen itselleni väärin.

Kehotus on varsin yksinkertainen: ”tulkaa minun luokseni”. Menemättä edes yksityiskohtiin, mitä kaikkea Jeesuksen lupaama lepo pitää sisällään, onnistun vesittämään lupauksen levosta toistamiseen. Ja miten siinä onnistun? Irrottamalla kehotuksen kuluvasta hetkestä joko siirtämällä sen tulevaisuuteen tai asettamalla siihen ehtoja.

Huomenna lepään…

Jeesus ei puhu levosta kaukana tulevaisuudessa. Hän puhuu levosta tässä ja nyt. Minä vesitän lupauksen kieltäytymällä tulemasta hänen luokseen tässä ja nyt. Hän ei kehota minua tulemaan luokseen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Tapahtui Nasaretin synagogassa

Olen tavannut sanoa, että lukijaa kiinnostaa tekstissä usein se, mitä siinä ei sanota. Ne kohdat, jotka jäävät ymmärrykseltä peittoon kaihertavat mieltä jopa niin, että lukija käyttää useita iltoja tutkien lähteitä saadakseen selvyyden siihen, mitä teksti syystä tai toisesta jättää sanomatta.

Toora synagogassa. (Kuva nellyaltenburger, Pixabay)

Joskus taustatyö jopa palkitaan, kun sitä oppii näkemään tekstin merkityksen alkuperäistä tilannetta ja sen sanelemia reunaehtoja vasten. Paikkaamme taustatietoja ja oppimme näkemään myös asiat, joita kirjoittajan ei alkuperäisille lukijoille tarvinnut mainita, koska ne olivat heille itsestään selvyyksiä.

Tämänkertainen kolmannen adventin teksti on luonteeltaan juuri tällainen; sillä, mitä siinä jätetään sanomatta on vahva sanoma meille. Teksti toki avautuu aivan sellaisenaan, mutta jos lukija näkee hitusen vaivaa, hän löytää tekstiin merkityksen, minkä Jeesus ’kätki’ …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Temppeli sydämessä

Varsinainen tekstini käsittelee tuttua tapahtumaa, kun Jeesus pääsiäisenä puhdisti Jerusalemin temppelin esipihan sinne kuulumattomasta oheisbisneksestä. Tiedän ettei nyt ole pääsiäinen, vaan toinen adventti. Teksti sopii silti myös joulun aikaan, kun käännetään katse sydämen temppeliin.

Sydämessä (Kuva Ben Kerckx, Pixabay)8

Temppelin puhdistus

Kaikki synoptiset evankeliumit, eli Matteus (Matt. 21:12-17), Markus (Mark. 11:15-18) ja Luukas (Luuk. 19:45-48), mainitsevat kaikki tapauksen. Matteus ja Luukas ajoittavat temppelin puhdistuksen palmusunnuntaille Jerusalemiin saapumisen jälkeen. Markus sijoittaa tapahtuman vasta viikunapuun kiroamisen jälkeen eli pääsiäisviikon maanantaihin (Mark. 11:12,15). Teksti kuuluu näin:

He tulivat Jerusalemiin, ja Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa myyjiä ja ostajia sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat eikä antanut kenenkään kulkea …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Henkäys ja se viimeinen

Kirjoitan tätä tekstiä adventin aikaan koronaepidemian toisen aallon vasta noustessa täältä Pohjois-Savon lintukodosta, jossa epidemia on THL:n mittarein ilmaistuna ’perustasolla’ – ei siis kiihdy eikä leviä – vielä. Ajankysymyshän tuo vain on.

Jesus limbossa (Domenico Beccafumi, 1530-1535)

Kohta esittämäni ajatukset on helppo liittää koronanpelkoon, mutta eivät ne ainakaan tietoisesti sitä ole. Alitajuisesti voin sitäkin heijastella, mutta sitä en kykene itse analysoimaan.

Aion nyt siteerata Jaakobin kirjettä, vaikka olenkin sitä siteerannut elämäni aikana jo enemmän kuin tarpeeksi – tosin en muistaakseni tätä kohtaa. Kuulehan, mitä Jaakob kavereilleen kirjoittaa.

”Kuulkaa nyt, te jotka sanotte: ”Tänään tai huomenna me lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin, viivymme siellä vuoden, teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot.” Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän …

Lisää...

Käyttökuvauksia ja käärmeöljyä

Hyödykkeen esineestä tekee sen hyödyllisyys. Tähän ominaisuuteen viittaa sanassa esiintyvä ’hyöty’ tai ’hyödyllisyys’. On kyseessä mikä tahansa ’härveli’, kantaakseen hyödykkeen nimeä sen on oltava tarpeellinen. Hyödykkeen vastakohtaa nimitetään epävirallisesti ’turhakkeeksi’.

Syömäväline vai ruuvinväännin? (Kuva Ulrike Leone, Pixabay)

Tavaran käyttötarkoitus selviää jo nimestä, pakkauksesta tai viimeistään tuotekuvauksesta. Käyttötarkoitus ei kuitenkaan aina avaudu asiaa tuntemattomalle. Henkilökohtaisesti käyttökuvaus on itselleni elintärkeä, kun menen esimerkiksi rautakauppaan tai autotarvikeliikkeeseen, missä hyllyille asetetut esineet ovat minulle enemmän ja vähemmän vieraita.

Yleensä tuote on hyödyllinen vain siinä tarkoituksessa, mihin se on suunniteltu ja valmistettu. Lusikka esimerkiksi on hyödyllisimmillään keittoa syödessä tai nestemäisten aineiden ’siirtelyssä’. Silti lusikan kärjellä voi vaikkapa löysän ruuvin paremman työkalun puutteessa kiristää. Jos taas ruuveja olisi kiristettäväksi enemmän …

Lisää...