Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: yhteys

Ku(u)lumme yhteen

Viikko ennen pääsiäistä olin työmatkalla Kööpenhaminan Frederiksbergissä. Matkustan sinne palavereihin noin 2-3 kertaa vuodessa aina muutamaksi päiväksi kerrallaan.

Kello kuuden juoksijoita nämäkin? (Kuva SorcerySoap HocusPocus Pixabaystä)

Tiukkojen palaveripäivien aamuina nousen varhain, että ehdin viettää päivän kohokohdan vastapainona istumiselle. Lähden yleensä siinä kello kuuden aikaan lenkille vielä melko hiljaiseen suurkaupunkiin. Aikaa on rajallisesti, koska palaverit alkavat yleensä kahdeksalta, joten en voi lähteä ’seikkailemaan’ ympäri kaupunkia, vaan hakeudun hotellin lähellä sijaitseville järville juoksemaan.

Oikeastaan nuo järvet ovat vain yksi suorakaiteen muotoinen allas, joka on jaettu silloilla viiteen osaan. Sen ympäri kulkee jalankulkijoille erotettu ulkoilureitti. Koko kierrokselle tulee ympärysmittaa reilut seitsemän kilometriä, mutta koska se on jaettu silloilla viiteen osaan, voi jokainen mitoittaa lenkkinsä niiden avulla mieleisekseen. Esimerkiksi minun tyypillinen ’reilu kymppini’ …

Lisää...

Yksi sydän ja yksi sielu

Päivän evankeliumiteksti on apostoli Tuomaan ja ylösnousseen Kristuksen kohtaamisesta. Se on lempitekstejäni, mutta puhuin siitä vuosi sitten, joten valitsen nyt käsitellä päivän teksteistä Apostolien tekojen ja Psalmin tekstit (Ap. t. 4:32-35; Ps. 133).

”Yksi sydän ja yksi sielu” (Image by Barbara Bonanno from Pixabay)

Jos ihmettelet, miksi nostan ne kummatkin esiin, vaikka Apostolien tekojen tekstissä riittää ainesta vaikka useampaan saarnaan, syy on se, että tekstit puhuvat samasta asiasta. Nostan psalmin tekstin selittämään toista tekstiämme, mikä helpottaa meitä pysymään tekstin ydinasiassa.

Tekstit

Luetaan tekstit ja kerron sen jälkeen lyhyesti psalmin tekstistä ennen kuin paneudumme tähän toiseen. Aloitetaan silti Apostolien tekojen tekstistä.

Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei pitänyt omanaan sitä, minkä omisti, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , | Kommentoi

Sen mukaan, mitä sinulla on

Antaminen on vaikea asia – ainakin pienille lapsille. Jos ensin opetat hänelle, kuinka on hyvän tavan mukaista tarjota namipussista pihalla namit kavereillekin, niin kohta sisälle tulee surullinen lapsi tyhjän pussin kanssa itkien, ettei itse saanut yhtään namia. Kun sama toistuu vielä muutaman kerran, on jälleen uuden opetuksen aika.

Antaminen on kuin veden virta käsien kautta. (Image by Peter H from Pixabay)

Nyt opetetaan, ettei kaikkia nameja ja tavaroita tarvitse auliisti jakaa muille lapsille, koska onhan niiden ostaminen maksanut isälle ja äidillekin. Seuraavaksi saan todistaa ikkunasta, kun samainen lapsi ei enää anna muiden pelata pallollaan vain siksi, että se on hänen oma pallonsa. Niinpä niin…

No, tällaiset asiat ovat vielä helppoja opettaa, mutta monta kertaa vaikeampaa onkin opettaa samat antamisen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Sana vieraanvaraisuudesta

Saatat hämmästellä otsikkoamme; eikö uskovilla ole mitään muita huolenaiheita kuin jokin vieraanvaraisuus. Yhtä lailla hämmästyt lukiessasi Uuden testamentin kirjeitä, kun huomaat niiden kirjoittajien jaksaneen kehottaa seurakuntalaisia hyviin tekoihin, kuten vieraanvaraisuuteen, hyväntekeväisyyteen, almujen antamiseen jne.

Yhdenlaista vieraanvaraisuutta tämäkin juhla. (Kuva Volker Glätsch Pixabaystä)

Mitä tekemistä näillä teoilla on todellisen uskonelämän kanssa? Onhan pelastus kokonaan Jumalan lahja ja hyveet Jumalan hyvää aikaansaannosta meissä. Miksi apostolit siis taukoamatta kehottavat uskovia tekemään hyvää? Katsopa tätä Pietarin kirjeen kappaletta.

Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla. Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä ’rakkaus peittää paljotkin synnit’. Olkaa nurkumatta vieraanvaraisia toinen toisellenne. Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina.(1. Piet. …

Lisää...

Valittu ystävä

Tänään puhumme ystävyydestä ja valinnasta, kuten otsikko sen jo paljastaa.

Ystävät yhdessä. (Kuva Sarah Richter Pixabaystä)

Jotta sana ’ystävä’ saa oikean merkityksen, niin ajattelepa hetki omia ystäviäsi. Millaisia he ovat? Miten valitsit juuri heidät ystäviksesi? Millaista ystävyys on? Milloin ystävää tarvitaan?

Oheinen Johanneksen evankeliumin katkelma puhuu ystävästä. Tekstissä Jeesus puhuu apostoleille, ”niille kahdelletoista” (poisluettuna Juudas, joka ehti poistumaan paikalta), mutta uskon, että meillä on lupa omistaa sanat rohkaisuksi myös itsellemme – nykypäivän opetuslapsille.

”Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun …

Lisää...

Puolin ja toisin

Lainattu tekstini on Roomalaiskirjeen alkutervehdyksistä, joissa Paavali esittää vilpittömät pahoittelunsa Rooman vierailun jatkuvasta viivästymisestä. Hän ei pyydellyt asiaa anteeksi seurakunnalta, koska Roomassa ei häntä tiettävästi odotettu tulevaksi, kuten esimerkiksi Korintissa tehtiin.

Kaikki jakavat yhdessä toisensa. (Kuva Barbara Bonanno Pixabaystä)

Kirjeessä Paavali oikeastaan kutsuu itsensä vierailulle Roomaan, jotta voi edelleen sieltä käsin suunnitella evankeliointimatkaa läntiseen Roomaan.

Jumala, jota henkeni voimalla palvelen julistaessani evankeliumia hänen Pojastaan, todistaa, että muistan teitä aina rukouksissani. Alati rukoilen, että vihdoin saisin tulla teidän luoksenne, jos se on Jumalan tahto. Kaipaan päästä tapaamaan teitä, jotta voisin antaa teille jonkin hengellisen lahjan ja näin vahvistaa teitä, tai paremminkin, jotta puolin ja toisin saisimme rohkaisua yhteisestä uskostamme.(Room. 1:9-12)

Tekstissä Paavali välittää tuntojaan ja kertoo halustaan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Seurakuntien moninaisuus – siunaus vai kirous?

Otsikon kysymys on ollut mielessäni vuosia enkä lopullista vastausta ole varmaan löytänyt vieläkään. Teksti on jonkinlainen välisumma, eli jotain puolivalmista, mikä tänään tuntuu oikealta.

Yhdessä teemme näin… (Kuva Clker-Free-Vector-Images, Pixabay)

Seurakuntien moninaisuutta voi tarkastella kahdella tasolla: makro- ja mikrotasolla. Makrotasolla tarkoitan moninaisuutta, joka näyttäytyy kirkkokuntien paljoutena. Mikrotasolla sama moninaisuus tulee esiin yksittäisten kristittyjen erilaisuutena eli moninaisuutena seurakuntarajojen sisällä.

Kummallakin tasolla moninaisuus voi olla toiselle siunaus ja toiselle kirous riippuen asiasta ja siitä, millaisesta näkökulmasta ja odotuksesta asiaa tarkastelee. Ehkä vierastat voimakasta sanaa ’kirous’. Se on toki vähän provosoiva, mutta tässä yhteydessä ajattelen sen olevan vastinpari siunaukselle – ei sen kummempaa.

Kuten sanottu, tämä on puolivalmista pohdintaa, jolla yritän jäsentää elämää itselleni. Ota tästä hyvä vastaan ilolla …

Lisää...