Back to Top


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Tag Archives: luottamus

Haavoitettu ja apua vailla

Daavidin psalmi 62 puhuu sielun hiljentymisestä Jumalan edessä. En tiedä, mitä sielun hiljentyminen sinulle merkitsee, mutta minulle iso osa sielun hiljentymistä on valinta luottaa Jumalaan.

Luottamusta lapsen tavoin

Jumalaan luottaminen ei synnytä tyhjää hiljaisuutta. Se tekee tilaa Jumalalle elämässäni niin, että ainainen pelko ja epävarmuus hiljenevät ja niiltä vapautuvan tilan täyttää Jumala – en minä. Sama sanottuna Daavidin sanoin:

Jumalassa on pelastukseni ja kunniani. Hän on minun voimani kallio ja turvani. Luottakaa häneen joka hetki, te Israelin kansa, vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme.(Ps. 62:8-9)

Sydämessä vastaan myöntävästi ja suurella kiitollisuudella näiden sanojen lupaukseen, mutta silti huomaan luottamukseni sisältävän tietyn varauksen. Elämä on opettanut. Älä laske mitään yhden kortin varaan. Jos luotat liiaksi, joudut pettymään. …

Lisää...

Lannistumaton rukous

Tuleeko mieleesi tilannetta, kun tahdoit jotain asiaa tai esinettä omaksesi aivan välttämättä, mutta saadaksesi tahtomasi tarvitsit toisten apua? Ensin ehkä epäröit pyytää. Kun sitten lopulta rohkaistuit pyytämään, saitkin ’odottamatta’ pyyntöösi kielteisen vastauksen. Jos asia oli sinulle tärkeä, et luovuttanut heti, vaan ehkä tiedostamatta käytit väsyttämiseen perustuvaa ’sinnikkään anomisen’ -tekniikkaa?

Sinnikäs leskivaimo (ensisöity fresko vuodelta 1881)

Lapset hallitsevat sinnikkään anomisen taidon luonnostaan hyvin. Vanhempana tiedät ne pitkät toistuvat keskustelut, joissa esiintyy sanat ”miksi”, ”ei, kun nyt”, ”täytyy saada”. Pienet lapset osaavat tehostaa pyyntöä lisäksi kehollisin keinoin; heittäytyminen esimerkiksi on yksi hyvistä tehokeinoista.

Muistan vuosien takaa esimerkiksi tapauksen, kun esikoispoikani Jan nelivuotiaana innostui ensimmäisen kerran jalkapallon pelaamisesta. Hän alkoi tuolloin hellittämättä vaatia, että hänen piti ehdottomasti …

Lisää...

Mitä kuuluu?

Rakas ystävä, toivon, että sinulle kuuluu joka suhteessa hyvää ja että olet terve; sisäisestihän sinulle kuuluu hyvää.” (3. Joh. 2)

Näillä apostoli Johanneksen kirjeen tervehdyssanoilla tahdon tervehtiä tänään sinua. Toivon, että päivääsi kuuluu kaikkea hyvää.

Horatio Spafford: ”It Is Well with My Soul”

Sama tervehdys oli tiettävästi inspiraation lähde myös Horatio Spaffordin vuonna 1873 sanoittamalle virrelle ”It Is Well with My Soul”. Se kertoo sydämen syvästä rauhasta, jota ulkoiset seikat eivät kykene horjuttamaan. Siteeraan tähän sen ensimmäistä säkeistöä.

“When peace like a river, attendeth my way,
When sorrows like sea billows roll;
Whatever my lot, Thou hast taught me to knowa
It is well, it is well, with my soul.” (UM Hymnal, 377)

”Jos rauhani virtaa …

Lisää...

Posted in Hartaudet, Jori | Tagged , , , , , |

Jumalan matematiikkaa

Ihmisen logiikan mukaan ”enemmän on parempi” tai niin kuin sanalasku sanoo ”ei vara venettä kaada”.Ihminen puhuu minimistä ja maksimista, kun taas Jumalan maailmassa kaikki on täsmällistä. Mitä enemmän on resursseja ja voimaa käytössä, sen paremmat edellytykset on onnistua.

Gideon valitsee 300 sotilasta (Gustave Dore)

Edelleen ihminen puolestaan laskee tarvitsevansa ’pelivaraa’. Hän tahtoo varata mieluummin vähän yli tarvittavan siltä varalta, että tapahtuu jotain yllättävää, mitä ei välttämättä osata ennakoida.

Tilanteita, joissa me ihmiset toimimme toistuvasti juuri tällä tavoin on vaikka kuinka paljon. Varautuminen juhlien väkimäärään, eväsretken eväiden määrässä, jne. Varaudumme aina myös useamman erilaisen sään mukaan, ihan siksi, että kun sitä ei ikinä tiedä… Tarve ihannoida paljoa ja varautua mieluummin liialla onkin lähtöisin siitä, että me ihmispolot …

Lisää...

Lasten ja imeväisten suusta

Pääsiäisen aika alkoi jo laskiaisesta. Sen muistavat ainakin he, ketkä laskiaisena laskeutuivat paastoon. Kiireisessä ajassamme moni herää pääsiäisen läheisyyteen vasta pääsiäisviikon alussa palmusunnuntaina. Tällöin lapset kulkevat talosta taloon virpomassa.

Virpominen on itäisen kirkon perinne. Jos vanhan tavan mukaan antoi pajusta tehdyn virpovitsan palmusunnuntaina jollekin, sai pääsiäissunnuntaina tulla perimään palkkansa. Sana ’virpoa’ tulee venäjänkielen pajua merkitsevästä ’verboa’-sanasta, joka tulee edelleen latinan sanasta ’verbanae’, joka tarkoittaa pyhää oksaa.

Virpomisen juuret ovat tosiasiassa paljon kauempana, ensimmäisen kristillisen pääsiäisen tapahtumissa, kun kansa tervehti Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta palmunlehvin. Tiettävästi pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin tiettävästi ainakin 500-luvulta lähtien. Palmunlehvät ovat tosin käytännön syistä korvattu täällä pohjoisessa pajunoksilla, kun palmunlehviä ei luonnostaan ole saatavilla. Pyhän nimessä sana ’palmu’ on silti säilynyt.

Joka tapauksessa on jälleen kerran tullut se aika …

Lisää...

Sinä, joka tunnet sydämet

Sunnuntain Vanhan testamentin teksti on ote profeetta Jeremian profetiasta (Jer. 17:5-10). Kun paneuduin päivän tekstiin, huomasin, että taannoin tekstissä ”Hyttysten yö” (13.1.) käsittelinkin jo saarnatekstin alkuosaa (Jer. 17:5-8) luottamuksen ja ihmisen valintojen näkökulmasta.

Jotta teksti ei olisi suora toisinto edelliselle, keskityn nyt sitaatin kahteen viimeiseen jakeeseen (Jer. 17:9-10) ja Jumalan näkökulmaan.

Yksin Herra tuntee sydämet

Kaksi miestä – kaksi sydäntä

Jeremian teksti katsoo ihmisen sydämeen ja puntaroi sitä. Ensimmäinen osa puhuu sydämen valintojen kahtiajakoisuudesta; pannako luottamus Jumalaan vai ihmiseen. Mihin ihminen luottaa, se kertoo siitä, mihin hänen sydämensä on kiintynyt. Profetian alkuosa puhuu ihmissydämen tilasta luottamuksena joko Jumalaan tai ihmisiin.

Luetaan uudelleen edellä mainitusta saarnasta jo entuudestaan tuttu teksti kuitenkin muistin virkistykseksi, koska se on …

Lisää...

Posted in Jori, Saarnat | Tagged , , , , , |

Upseerin usko

Päivän evankeliumitekstissäJeesus herättää uskon. Teksti on Matteuksen silminnäkijätodistus Kristuksen jumaluudesta ja siitä, miten suuri Jumala kohtaa pienen ihmisen.

Jeesus kohtaa miehittäjävallan upseerin.

Tänäkin päivänä Jeesuksen ihmeteot ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Mainitsin kansallisuuden, koska kansallisuus on tapahtumien keskiössä myös Matteuksen tekstissä. Siinä tarkastelemmesadanpäämiehen – eli paikallisen miehittäjävallan upseerin uskoa. Sitä hän olisiis Jeesuksen maamiesten silmin katsottuna.

Samainen kohtaaminen Jeesuksen ja sadanpäämiehen kesken on taltioitu myös Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeihin (Luuk. 7:1-10; Joh. 4:43-54), mutta tänään seuraamme Matteuksen todistusta tapahtumista.

Mitä tapahtui?

Jeesuksen julkinen toiminta oli alkanut jokin aikaa sitten. Hän opetti ihmisiä ja paransi sairaita kotiseudullaan Galileassa ja oli tullut nyt Genesaretinjärven rantamille Kapernaumiin. Siellä hän …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta