Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: yhdessä

Käsi kädessä

Hengellisen laulukirjan laulu n:o 204 kertoo heikoista käsistä Jumalan käytössä, mistä on kyse myös hartaustekstissäni.

Victory O Lord! (1871, John Everett Millais)

”Ottaos Herra, mun käteni heikot, Suo niiden palvella sua.” (HL 204)

Heikoista käsistä puhutaan myös Mooseksen kirjan kertomuksessa israelilaisten ja amalekilaisten kohtaamisessa. Erämaavaelluksen aikana kävi niin, että Israelin ollessa leiriytyneenä Refidimissä amalekilaiset kävivät israelilaisten kimppuun. Israel joutui näin puolustautumaan vihollista vastaan.

”Mooses sanoi Joosualle: ”Valitse miehiä mukaasi ja lähde taistelemaan amalekilaisia vastaan. Huomenna minä asetun kukkulan laelle Herran sauva kädessäni.” (2. Moos. 17:9)

Israelin armeija kävi taisteluun Joosuan johdolla, mutta samaan aikaan käytiin toinen taistelu sodan komentopaikalla, eli mainitun kukkulan laella.

”Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla, mutta kun hän päästi kätensä vaipumaan, olivat …

Lisää...

Pelikirjaa selaamassa

Kirjeessä korinttilaisille Paavali puuttuu paikallisia uskovia vaivanneeseen puoluehenkisyyden ongelmaan. Seurakuntalaiset olivat jakaantuneet toinen toistaan vastustaviin ryhmittymiin, jotka kantoivat kukin jonkun hengellisen auktoriteetin nimeä: kuka Apollosta, kuka Paavalia ja kuka Kristusta.

Pelikirja, pelisuunnitelma.

Ongelma ei ollut ’fanittaminen’ eikä se, ketä he ’kannustivat’, vaan se, että ’kannustaminen’ tarkoitti toisinajattelevien vastustamista ja kieltäytymistä olla yhteydessä heidän kanssaan. Kunkin puolueen mielestä kaikki muut olivat väärässä ja siksi heidän kanssaan yhteistyötä ei voinut edes ajatella.

Yhteisellä pellolla

Kirjeessään Paavali avaa oikean kristillisen palvelemisen ajatusta kuvaamalla mainittuja Herran palvelijoita viljelijöinä maatyön eri vaiheissa.

”Mikä sitten Apollos on? Tai Paavali? He ovat palvelijoita, jotka ovat johtaneet teidät uskoon, kumpikin siinä tehtävässä, jonka Herra on hänelle antanut. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun. Istuttaja ei siis …

Lisää...

Se on rohkeutta

Viimeisen vuoden aikana on käyty keskustelua kesä- ja talviajan tarpeellisuudesta. Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikaan. Seuraavina vuosina sen ottivat käyttöön Britannia ja Yhdysvallat. Sen jälkeen Euroopan maissa järjestelmä otettiin käyttöön asteittain. Suomi siirtyi siihen viimeisten joukossa 1981 – muistan tuon itsekin.

Kellohan se siinä.

Tiesitkö, että ennen vuotta 1878 keskustelu kesä- ja talviajasta olisi ollut absurdi, koska vasta tuolloin syntyi ajatus globaalista yhteisestä ajasta. Skotti sir Sandford Fleming ehdotti tuolloin yhteisesti sovittujen aikavyöhykkeiden käyttöönottoa. Tätä ennen kaikilla kaupungeilla oli omat aikansa. Turun aika saattoi olla aivan toinen kuin Helsingin tai Joensuun.

Elettiin aikaa, jolloin ihmiset eivät juuri kulkeneet kellon mukaan, koska heidän mielestään kello oli niin epäluotettava väline. Elämä oli rytmitetty eri tavoin – auringon …

Lisää...

Tule!

Aloitetaan lyhyellä sanaleikillä otsikosta ”Tule!”. Kirjoitan alle kaksi tekstiä, jotka ovat yhtenevät eroavaisuutena ainoastaan käytetty teonsana, jonka vaihdan toiseksi. Kuuntele, millä tavoin tekstin sointi muuttuu lähes samaa tarkoittavan sanan vaihtamisella toiseksi.

Ylösnoussut Kristus (Bartolomeo, fra, 1472-1517)

”Tänään menen puistoon. Ja kehotan sinuakin menemään. Perillä puistossa menen penkille istumaan ja syömään eväitä. Aikomukseni on mennä edelleen torille ostamaan jäätelöä. Mene sinäkin!”

Vaihdamme nyt teonsanan ’mennä’ sanaksi ’tulla’. Ei siis kovin muutos ajatellen tekemisen ulkoista toteutumista. Samanlailla me menemme kuin tulemmekin – toinen kävellen, toinen autolla, jne.

”Tänään tulen puistoon. Ja kehotan sinuakin tulemaan. Perillä puistossa tulen penkille istumaan ja syömään eväitä. Aikomukseni on tulla edelleen torille ostamaan jäätelöä. Tule sinäkin!”

Samat asiat tapahtuvat kummassakin tekstissä, mutta silti niissä on …

Lisää...

Me yhdessä ja Kristus

Mieleeni nousi ajatus tarkastella käsitystämme seurakunnasta ilmausten ”ne muut”, ”ne muut ja Kristus”, ”me yhdessä” ja ”me yhdessä ja Kristus” kautta. Nämä sanonnat eivät yritä määritellä seurakuntaa, mutta luulen, että ne nostavat esiin niitä vääriä asenteita, joiden kautta me katsomme Jumalan seurakunnan ihmettä.

Seurakunta on ”me yhdessä ja Kristus”, mutta mitä meitä kuuntelee, tuntuu siltä, että tämä perustotuus on välillä kateissa. Näin ainakin silloin, kun puhumme siitä, miten seurakunta näkyy ajassamme. Seuraavassa kuvaan sitä, miten seurakunta näyttäytyy ajassa neljän erilaisen asenteen kautta.

”Ne muut” vai ”me yhdessä” +/- Kristus

”Ne muut”

Jos seurakunta on meille vain ”ne muut”, astumme mukaan ja kaadamme heidän päälleen kaikki tarpeemme ja kootun …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta