Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: yhdessä

Se on rohkeutta

Viimeisen vuoden aikana on käyty keskustelua kesä- ja talviajan tarpeellisuudesta. Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikaan. Seuraavina vuosina sen ottivat käyttöön Britannia ja Yhdysvallat. Sen jälkeen Euroopan maissa järjestelmä otettiin käyttöön asteittain. Suomi siirtyi siihen viimeisten joukossa 1981 – muistan tuon itsekin.

Kellohan se siinä.

Tiesitkö, että ennen vuotta 1878 keskustelu kesä- ja talviajasta olisi ollut absurdi, koska vasta tuolloin syntyi ajatus globaalista yhteisestä ajasta. Skotti sir Sandford Fleming ehdotti tuolloin yhteisesti sovittujen aikavyöhykkeiden käyttöönottoa. Tätä ennen kaikilla kaupungeilla oli omat aikansa. Turun aika saattoi olla aivan toinen kuin Helsingin tai Joensuun.

Elettiin aikaa, jolloin ihmiset eivät juuri kulkeneet kellon mukaan, koska heidän mielestään kello oli niin epäluotettava väline. Elämä oli rytmitetty eri tavoin – auringon …

Lisää...

Tule!

Aloitetaan lyhyellä sanaleikillä otsikosta ”Tule!”. Kirjoitan alle kaksi tekstiä, jotka ovat yhtenevät eroavaisuutena ainoastaan käytetty teonsana, jonka vaihdan toiseksi. Kuuntele, millä tavoin tekstin sointi muuttuu lähes samaa tarkoittavan sanan vaihtamisella toiseksi.

Ylösnoussut Kristus (Bartolomeo, fra, 1472-1517)

”Tänään menen puistoon. Ja kehotan sinuakin menemään. Perillä puistossa menen penkille istumaan ja syömään eväitä. Aikomukseni on mennä edelleen torille ostamaan jäätelöä. Mene sinäkin!”

Vaihdamme nyt teonsanan ’mennä’ sanaksi ’tulla’. Ei siis kovin muutos ajatellen tekemisen ulkoista toteutumista. Samanlailla me menemme kuin tulemmekin – toinen kävellen, toinen autolla, jne.

”Tänään tulen puistoon. Ja kehotan sinuakin tulemaan. Perillä puistossa tulen penkille istumaan ja syömään eväitä. Aikomukseni on tulla edelleen torille ostamaan jäätelöä. Tule sinäkin!”

Samat asiat tapahtuvat kummassakin tekstissä, mutta silti niissä on …

Lisää...

Me yhdessä ja Kristus

Mieleeni nousi ajatus tarkastella käsitystämme seurakunnasta ilmausten ”ne muut”, ”ne muut ja Kristus”, ”me yhdessä” ja ”me yhdessä ja Kristus” kautta. Nämä sanonnat eivät yritä määritellä seurakuntaa, mutta luulen, että ne nostavat esiin niitä vääriä asenteita, joiden kautta me katsomme Jumalan seurakunnan ihmettä.

Seurakunta on ”me yhdessä ja Kristus”, mutta mitä meitä kuuntelee, tuntuu siltä, että tämä perustotuus on välillä kateissa. Näin ainakin silloin, kun puhumme siitä, miten seurakunta näkyy ajassamme. Seuraavassa kuvaan sitä, miten seurakunta näyttäytyy ajassa neljän erilaisen asenteen kautta.

”Ne muut” vai ”me yhdessä” +/- Kristus

”Ne muut”

Jos seurakunta on meille vain ”ne muut”, astumme mukaan ja kaadamme heidän päälleen kaikki tarpeemme ja kootun …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta