Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2020

Happy Halloween – varjojen maasta kirkkauden maahan

Pyhäinpäivän teemoissa valkeus ja pimeys kietoutuvat toinen toisiinsa. En viittaa valkeudella ja pimeydellä nyt Jumalan ja sielunvihollisen hallintavaltojen vastakkaisuuteen, kuten apostoli Johannes tyypillisesti tätä vertauskuvaa käsittelee.

Halloween – ”kaikkien pyhien ilta”

Pimeän ei tarvitse merkitä pahuutta. Esimerkiksi Itä-Suomessa monet pienet lammet ja järvet on nimetty ’valkeisiksi’ ja ’mustiksi’, kuten täällä Kuopiossa ’Iso-Valkeinen’ tai ’Mustinlampi’. Nimi kuvaa järven pinnan (ts. pohjan) heijastamaa väriä – onko se kirkas vai tumma.

Minä puolestani viihdyn paremmin pimeässä kuin valoisassa – päinvastoin kuin puolisoni, mutta ei se sitä tarkoita, että sisälläni asuisi pimeyttä tai että pimeässä tekisin jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Minä vain viihdyn ’varjojen mailla’.

Tässä tekstissä kirkkaus ja pimeys kertovat, miten ihminen havainnoi Jumalan …

Lisää...

Taivaallinen isänmaa

Kohta on taas tuo aika, kun lauantaina vietämme pyhäinpäivää. Hautausmaa liekehtii kynttilämerenä, mikä muistuttaa minua vastaavasta joulutraditiosta.

Liekkimerenä pimeässä.

Itselleni pyhäinpäivä aloittaa näin joulunajan odotuksen, vaikka vasta tuomiosunnuntai päättää kirkkovuoden ja adventti aloittaa kirkollisen joulunodotuksen ajan. Syynä tähän henkilökohtaiseen assosiaatioon lienee juuri pyhäinpäivänä hautausmaille syttyvä kynttilämeri, joka saa toisintonsa jouluaattona.

Viettämäämme pyhäinpäivään on yhdistetty kaksi eri kirkkojuhlaa: kaikkien pyhien päivä (Festum omnium sanctorum) ja kaikkien sielujen päivä (Commemoratio omnium fidelium defunctorum).

Ensin mainittu traditio on alun perin peräisin 300-luvulta idästä, jossa sitä vietettiin pääsiäisaikana ja bysanttilaisessa kirkossa helluntain jälkeen. Lännessä kaikkien pyhien päivää vietettiin 700-luvun lopulta saakka kelttien ja frankkien parissa, josta se levisi Rooman kirkkoon.

Sielujen päivä on puolestaan peräisin vasta vuodelta 998, juhlaksi se vakiintui 1300-luvulla. Päivästä …

Lisää...

Mitä mukaan matkalle?

Luin taannoin mielenkiintoisen kertomuksen 1800-luvun puolivälin aikoihin tehdystä tutkimusmatkasta. Se tunnetaan nimellä ”Franklin Expedition”. Tuolla nimellä löydät netistä siitä luettavaa enemmän kuin uskoisitkaan. On selityksiä, erilaisia oletettuja tapahtumakulkuja sekä arveluita, miksi tutkimusmatka epäonnistui täydellisesti.

Kuvituskuva Frankling Expedition -matkan pelastajien saapumisesta.

Matkaan lähti vuonna 1845 Englannista 24 upseeria 110 henkisen miehistön kanssa kahdella höyrykäyttöisellä laivalla. Kolmen vuoden mittaiseksi kaavaillun tutkimusmatkan kestoksi tuli kokonainen ikuisuus muille paitsi viidelle matkalta jo varhain palautetulle miehistön jäsenelle. Muut kuolivat matkan eri vaiheissa – kuka nälkään, kuka talven kylmään, kuka keripukin heikentämänä, kuka keuhkotautiin, jne.

Voit lukea todella hyvän koosteen suomeksi retken tapahtumista Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Franklinin_kadonnut_arktinen_retkikunta.

En käy tässä analysoimaan perimmäisiä syitä tutkimusmatkan täydelliseen fiaskoon. Totean vain, että lähtökohtaisesti ylimielinen asenne pohjoisen ankaria olosuhteita kohtaan oli …

Lisää...

Tämän sanoman airut

Seurakunnan opetus- ja saarnatyötä tekevien henkilöiden nimikkeistä on eri kirkkokunnilla omat viralliset määritelmät. Esimerkiksi nimike ’pastori’ tarkoittaa hieman eri asiaa, jos nimikkeen sisältöä tiedustelee vaikkapa luterilaisen kirkon tai jonkin vapaansuunnan seurakunnan edustajilta. Yhdessä kirkkokunnassa se voi olla yleisnimike, kun jossain toisessa se tarkoittaa ’johtavaa paimenta’, vihittyä pappia, jne.. Edelleen poikkeavia käytäntöjä liittyy myös nimikkeen käyttöön edellytettyyn koulutukseen tai virkaan nimitykseen liittyvissä vaatimuksissa.

Siellähän se taas saarnailee… (Kuva OpenClipart-Vectors, Pixabay

On sanojen viralliset merkitykset mitä tahansa, kansankielessä nimikkeet ovat sekaisin sulassa sovussa. Näitä ammattinimikkeitä ei ole suojattu, joten niitä voi käyttää niin kuin kukin parhaaksi näkee. Puhutaan papista, pastorista, saarnaajasta ja julistajasta – kaikista sekaisin. Kukin valitsee nimikkeen oman makunsa mukaan. Nykypäivänä nimitykset pappi, pastori ja ehkä julistaja ovat …

Lisää...

Pyyntö kirkkaudesta

Monet sadut kertovat, kuinka joko hyvä haltija, noita tai lampun henki esittävät sadun päähenkilölle tilaisuuden käyttää yhdestä kolmeen toivomusta, jotka täyttyvät juuri niin kuin toivotaan. Koska toivomuksia on vähän, täytyy sadun päähenkilön miettiä tarkkaan miten toiveensa käyttää. Lisäksi hänen pitää olla varovainen, ettei hän ajattelemattomuuttaan toivoisi mitään sellaista, mitä joutuisi myöhemmin katumaan.

Oi, kirkkautta! (Kuva Jori Brander)

Sadut toivomuksista kertovat oikeastaan enemmän meistä, jotka satuja sepitämme tai mieluusti kuuntelemme. Se, että pidämme näistä kertomuksista, heijastaa tyytymättömyyttä elämän nykytilaan ja puhuu voimattomuudestamme muuttaa elämää. Silti tahdomme pitää ohjat itsellämme ja tahdomme toivoa itse – ei niin, että joku muu toivoisi puolestamme. Varmasti sinäkin olet enemmän tai vähemmän vakavissasi joskus miettinyt, mitä sinä toivoisit, jos saisit mahdollisuuden.

Toiveet eivät rajoitu pelkkiin satuihin. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Loitsu vai lohtu?

Psalmi 91 kuluu neljänteen psalmien kirjaan. Psalmin kirjoittajaa ei mainita Raamatussa. Osa asiantuntijoista pitää kirjoittajana Moosesta, joka on kirjoittanut edellisen psalmin 90. Targumien, Septuagintan ja joidenkin varhaisten käännösten päällekirjoitusten perusteella kirjoittaja olisi sittenkin Daavid.

Loitsimassako?

No, mitäkö merkitystä kirjoittajalla nyt lopulta on? Ei mitään. Psalmia ei tee mielenkiintoiseksi sen kirjoittajan arvuuttelu, vaan se, että saatana otti asiakseen siteeratajuuri tätä psalmia autiomaassa, kun hän siellä kiusasi Jeesusta. Saatana oli siis tehnyt kotiläksynsä ja lukenut kirjoitukset, joten luetaanpa mekin katkelma psalmista.

”Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa. Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. Sinä poljet jalkoihisi leijonan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Voita sinä paha hyvällä

Voita sinä paha hyvällä” on suora sitaatti Paavalin kirjeestä roomalaisille. Erityisen vaikeaksi kehotuksen tekee, kun siihen sisältyy ajatus oikeudesta ja kun väärinteko kohdistuu sekin itseen. Siteeraan tekstin tähän:

Hyvällä vai pahalla? (Kuva OpenClipart-Vectors, Pixabay)

Älkää maksako kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa. Älkää ottako oikeutta omiin käsiinne, rakkaat ystävät, vaan antakaa Jumalan osoittaa vihansa. Onhan kirjoitettu: ’Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan’ – näin sanoo Herra. Edelleen sanotaan: ’Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle.’ Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |