Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2018

Tapahtukoon Sinun tahtosi

Kun Jeesus tiesi tuskan hetkensä lähenevän ja maanpäällisen tehtävän tulevan täyttymykseen, mitä Hän teki? Valmisteliko Hän suunnitelman, vai alkoiko Hän hätäillä ja juosta paniikissa ympäriinsä? Juoksiko Hän kenties pakoon? Alkoiko Hän valmistella vastarintaa? Vai alkoiko Hän kenties huolehtimaan opetuslapsistaan? Mitä Hän teki ennen H-hetkensä lähestymistä?

Raamattu kertoo meille, että Hän meni Getsemane-nimiselle maatilalle ja otti mukaansa opetuslapsensa. Hän asettui Isän eteen. Hän vuodatti sydämensä Hänelle. Ei Hän kertonut Isälle, kuinka asioiden olisi Hänen mielestään kuulunut mennä, vaan Hän luovutti tahtonsa, tehtävänsä ja tulevaisuutensa Isän käsiin. Vaikka se tuntui siinä hetkessä ahdistavalta, Hän silti alisti tahtonsa Isän tahdon alaisuuteen. Ja tuohon hetkeen annettiin enkeli taivaasta vahvistamaan Häntä. Taivas oli auki, vaikka pimeys ympärillä alkoi ottaa valtaa.

Taivaallisten olentojen ja Kaikkivaltiaan Jumalan valtavan rakkauden läsnäolon ympäröimänä saat …

Lisää...

Kategoria Elisa | Avainsanat , , , , , |

Pyhä Henki – Herra ja eläväksi tekijä

Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisviikon sapatin jälkeen. Juutalaisessa juhlaperinteessä se on sadonkorjuun ja ensihedelmän juhla, jota kutsuttiin myös viikkojuhlaksi (5. Moos. 16:9-12). Suomen kieleen sana helluntai on tullut ruotsin kielen sanoista helig dag, pyhä päivä.

Kristityille helluntai on seurakunnan syntymäjuhla sekä Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu juhlapäivä. Se seuraa kymmenen päivää helatorstain – Jeesuksen taivaaseenastumisen juhlan – jälkeen. Helluntai on vastaus Jeesuksen lupaukseen, jonka hän jätti opetuslapsille juuri ennen taivaaseen astumista.

”Te olette tämän todistajat. Ja minä lähetän teille sen, minkä minun Isäni on luvannut. Mutta pysykää te tässä kaupungissa, kunnes teidät puetaan voimalla korkeudesta.” (Luuk. 24:48-49)

Opetuslapset odottivat kymmenen päivää Jeesuksen lupauksen täyttymistä. Opetuslasten oli määrä odottaa, mutta päinvastoin kuin me, he eivät tienneet odotusajan pituutta. Aika ei kuulosta pitkältä, mutta muistanet varmaan, …

Lisää...

Tämä on äitisi

Toukokuun toista sunnuntaita eli äitienpäivää vietetään varsin usein kauniissa aurinkoisessa poutasäässä – ainakin sydämissä paistaa hyvän tahdon aurinko. Äitienpäivä on hyvä juhla, koska se muistuttaa meitä äideistä. Äiti ja isä ovat elämän peruspilareita, joita lapset pitävät ’elämän kalustoon’ itsestään selvästi kuuluvina. He kuuluvat lasten arkeen sen verran kiinteästi, ettei sitä lapsi osaa olla edes kiitollinen heidän jokapäiväisestä panoksestaan.

Vanhemmalla iällä äidin ehkä näkymättömän ja hiljaisen työn merkitys valkenee lapsillekin. Ja aina on mahdollista sekin, että äidin ja lapsien osat vaihtuvat siinä, että tulee lasten vuoro huolehtia äidistään. Herramme Jeesus tiedosti tämän tarpeen, mikä käy ilmi Johanneksen evankeliumin kohtauksesta Herramme ristinkuoleman edellä.

”Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja …

Lisää...

Entä jos en ymmärrä?

Herran omilla on aika ajoin taipumusta kovakorvaisuuteen – mitä tulee siihen, että emme aina kuule hänen ääntään, jos hän ei lähesty meidän ehdoillamme. Kovakorvaisuus vaivaa meitä etenkin silloin, kun tiedämme itse parhaiten, miten elämän kuuluu edetä tästä hetkestä eteenpäin.

Onneksi emme ole aina näin kovakorvaisia. Etenkin lyötyinä tai elämän menoon väsyneinä etsimme toki vilpittömästi avoimin mielin Jumalan tahtoa. Pyydämme häntä puhumaan asioita elämämme ylle. Olemme jopa avoimet muutokselle; jopa sellaiselle, jota emme kykene täysin ymmärtämään tai hallitsemaan. Silti viesti näissä suotuisissa tuulissakaan aina tavoita meitä.

On silti vielä kaksi eri asiaa kuulla Jumalan puhe ja ymmärtää hänen puheensa. Nimittäin joskus emme ole kartalla siitä, mitä Jumala puhuu, vaikka kuulemme hänen äänensä ja ojentaudumme jopa kuuntelemaan. Emme vain aina ymmärrä, mistä hän puhuu. Olemme hätäiset …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Nouse ja mene

Suurin yllätys ei tapahdu siinä, kun ihmiset kokoontuvat oikein odottamaan yllätystä. Vaikka esimerkiksi pääsiäismunista käytetään nimeä ’yllätysmuna’, ei lopulta liene suuri yllätys, kun sen sisältä löytyy jotain pientä rihkamaa. Ehkä suurempi yllätys olisikin se, että sen sisällä ei olisi mitään.

Tosi yllätys on luonteeltaan sellainen, että ennalta arvattavan tai odotetun tilanteen kesken tapahtuu jotain täysin poikkeavaa. Tämänkertainen Apostolien tekojen teksti on yllätyksen teksti tästä näkökulmasta.

Vieläkin yllättävämpää kuin ’yllätys’ tässä tekstissä on se, että me myöhemmät lukijat tuskin huomaamme kaikkein kumouksellisinta yllätystä. Suurin yllätys meille on siinä, ettemme edes hoksaa katsoa sinne, missä yllätys eteemme piirretään. Seuraamme jotain perin arkista ja odotettua, mutta tosiasiassa silmien alla tapahtuukin jotain radikaalia ja odottamatonta.

Nyt paljastan, että kyseessä on kertomus, jossa evankelista Filippos kastaa etiopialaisen hoviherran (Ap. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Kuiskaus

Palauta mieleesi hetki, kun joku on kuiskannut korvaasi viestin. Muistele. Mitä hän sinulle kuiskasi? Miksi hän kuiskasi eikä sanonut asiaansa ääneen tai huutanut kovaa? Miksi hän kuiskasi eikä vain ollut hiljaa? Ehkä hän tahtoi saada hetkeksi juuri sinun jakamattoman huomiosi? Niin, kuulit häntä, koska kuiskaus sulki hetkeksi kaiken muun syrjään.

Ajattele, että korvaasi kuiskataan hiljaiset sanat ”Minä rakastan sinua”. Miltä se sinusta kuulostaa? Onko se enemmän kuin samat sanat laulun kertosäkeessä? Omistatko kuiskauksen henkilökohtaisemmin itsellesi? Miltä se kuulostaa radiosta sanottuna: ”Minä rakastan sinua”? Ehkä hiljainen kuiskaus suoraan sinun korvaasi merkitsee kuitenkin paljon enemmän? Se on vakuuttavampi, intiimimpi ja se tulee lähelle.

Jumalan Pyhä Henki

Niin, kuiskaus kulkee syvemmälle sydämeen kuin muu puhe. Kuiskaus on intiimi media …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Läsnäolosi ravitsemat

Reilut parikymmentä vuotta olen ollut aktiivinen kuntourheilija. Vaikka tavoitteellinen kilpailu on iän myötä jäänyt, rakastan yhä viettää aikaa juosten poluilla. Lenkillä kuluu helposti tunti tai pari, mutta kun loma-aikaan luonto vetää puoleensa, sitä voi vaellusreiteillä juosta paljon pidempiäkin etappeja.

Pidemmillä matkoilla oppii tuntemaan, miten tärkeää levon lisäksi on ravita itsensä oikein. Milloin ravitsen itseäni jaksamaan muutaman tunnin pidempään, milloin taas palautuakseni rasituksesta. Ei ole samantekevää, miten, millä ja milloin itseäni ravitsen.

Miten itseäsi ravitset?

Samat ravitsemisperiaatteet pätevät myös hengelliseen hyvinvointiin. Ei ole hengellisesti samantekevää miten, milloin ja millä tulen ravituksi. Daavidin psalmirukouksen 17 viimeinen jae kiteyttää hengellisen elämän ravitsemusterapeutin ohjeen yhteen jakeeseen. Se vastaa kysymyksiin miten, millä ja milloin.

”Mutta minä saan katsella sinun kasvojasi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun …

Lisää...