Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2023

Kuninkaan lupaus

Kuninkaan valtaistuin (Kuva jacqueline macou Pixabaystä)

En tiedä oletko sinä koskaan törmännyt sellaiseen ilmiöön, mitä nimitän passiiviseksi ilmapiiriksi. Se näkyy haluttomuutena vaikuttaa yhteisiin asioihin ja ylipäätään ottaa kantaa mihinkään, mikä ei suoranaisesti vaikuta omaan elämään.

Tämä ’haluttomuus vaikuttaa’ on sellaista hiljaista valitusta, johon mystisesti yhdistyy epäsuora hyväksyminen, kun ’tarpeetonta’ kannanottoa pidetään lähes häpeällisenä tekona.

On paljon tilanteita, joissa tämä passiivinen hyväksyminen on paikallaan, mutta sillä on myös nurja puolensa. Haluttomuus oman mielipiteen ilmaisemiseen tekee henkilöstä aina hiljaisen hyväksyjän. Kärjistäen voisi sanoa, että haluttomuus estää tai ilmiantaa rikos tekee silminnäkijästä rikoksen hiljaisen hyväksyjän. Sama koskee tilannetta, jossa lähimmäinen tarvitsee apua, mutta valitsen kävellä ohi ja ajattelen, että kyllä viranomaiset hoitavat. Nämä passiivisen hyväksymisen väärinkäytön tilanteet ovat elävässä elämässä onneksi sangen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Tyhjäni ja täyteni

Olen saanut armon lyhyen elämäni aikana oppia tuntemaan Jumalaani yhä paremmin.

Tyhjä astia. Millä täytän? (Kuva yingtao12345 Pixabaystä)

Jumalan tuntemisen oppiminen on saman lainen prosessi kuin mikä tahansa suhde. Niin se on kaikissa suhteissa, että jos viettää aikaa toisen kanssa ja kulkee matkaa yhdessä, huomaa pian, että osapuolet puolin ja toisin oppivat tuntemaan toistensa tavat, heikkoudet ja vahvuudet. Opimme tuntemaan toisen ihmisen jopa niin hyvin, ettei kohta tarvitse enää edes sanoa, kun toinen tietää, mitä kumppani tarvitsee.

Ja kun lisäksi tapahtuu kypsymistä ihmisenä itsenään, niin sitä oppii hyväksymään senkin, ettei toinen ihminen ole ajatukseni hänestä. Ja niin opin hyväksymään hänet sellaisenaan, vaikka jostain syystä en kaikesta hänessä pitäisi. Miksi katsoa tahraa ikkunan kulmassa, jos muuten ikkunasta avautuu huikea näkymä …

Lisää...

Jätän teille rauhan

Nykyään tiedotusvälineissä toistuu loputtomasti sana ’rauha’; puhutaan rauhanneuvotteluista, välirauhasta, rauhattomuuksista, rauhan ajasta, luonnonrauhasta, kotirauhasta, jne.

Rauhaa etsimässä… (Kuva Benjamin Balazs Pixabaystä)

Tarkemmin ajatellen uutisotsikot puhuvat enemmän rauhan puutteesta tai sen tavoittelusta kuin itse rauhasta. Se on ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta tavoiteltava tila. Siksi sen puuttuminen on aina uutinen.

Rauha ei kuitenkaan ole pelkkä yhteiskunnallinen tavoite tai yksilön perusturvallisuuden tae. Rauhan kaipuuseen kuuluu myös sisäinen elementti. Se sisältää kaipuun hiljaisuuteen ja sisäiseen tasapainoon. Ihmiset etsivät rauhaa luonnosta, matkoilta, sulkemalla matkapuhelimen, juomalla itsensä humalaan jne.

Toiset pakenevat rauhatonta todellisuutta lääkkeiden väärinkäytön tai huumeiden valheelliseen maailmaan, erilaisiin vaihtoehtohoitoihin, ajatusrakennelmiin, uskomuksiin, jne. On myös heitä, jotka luulevat löytävänsä rauhan viiltämällä ranteet auki tai etsiytymällä rautatien varteen. Ja sitten tietenkin kansakuntina voimme olla niin rauhanjanoisia, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Tahdikkaasti valvoen

Edellisen sunnuntain teksti oli monelle tuttu vertaus kymmenestä morsiusneidosta (Matt. 25:1-13). Se on niitä vertauksia, jotka pysyvät aina ajankohtaisina.

Morsiusneitoja (Kuva Lovelyn Montepio Pixabaystä)

Kaikessa lyhykäisyydessään vertauksen sanoma on selkeä. Jeesus kiteytti sen lopuksi meille varsin suoraan:

Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä.(Matt. 25:13)

Väitän, että jos tulkinnan vie äärimmilleen, niin ei ehdi kulumaan montaa hetkeä siitä, kun vertauksen luettuani huomaan löytäväni itseni taas kerran vertauksen tyhmien morsiusneitojen joukosta.

En tarkoita tällä uskonliekin kadottamista, vaan ihan vain keskittymisen herpaantumista pois Kristuksesta. Hauska piirre vertauksessa onkin, että niin viisaat kuin tyhmät morsiusneidot kaikki nukkuivat. Kukaan ei ollut hereillä sulhasen lähestyessä. Erona oli vain se, että viisaat olivat varautuneet siihen, että näin voi käydä. …

Lisää...

Kutsutut

Mikä yhdistää seuraavia ammattinimikkeitä: sairaanhoitaja, lääkäri, opettaja, pappi ja lähetystyöntekijä? – Ainakin minun lapsuudessani näitä kaikkia kutsuttiin nimikkeellä kutsumustyö. Tänä päivänä käsitteet ovat toki muuttuneet tältä osin.

Kutsuttu palvelemaan? (Kuva Владимир Берзин Pixabaystä)

Tuohon mitä kutsumustyöksi kutsuttiin liittyi jonkinlainen vahva motiivi työskennellä juuri tämän kutsumuksen mukaisessa ammatissa, vaikka jostain muusta työstä olisi voinut hankkia leveämmän leivän helpommalla. Kutsumusammatteihin liittyi ainakin lapsuudessani muun yhteisön erityinen arvostus. En tiedä, mistä käsite kutsumustyö on peräisin, mutta ainakin Raamattu tuntee tämän ajatuksen puhuttaessa Jumalan valtakunnan työntekijöistä.

Kutsumuksesta

Kutsumus viittaa sanan laajemmassa merkityksessä kaikkiin heihin, joita Jumala on kutsunut pelastukseen. Esimerkiksi Jeesuksen yhteenveto Kuninkaan pojan häät -vertauksesta sisältää ajatuksen kutsumuksesta sen laajemmassa merkityksessä:”Monet ovat kutsuttuja, mutta harvat valittuja” (Matt. 22:14). …

Lisää...

Minä, sinä, hän, me, te, he

Olen viime aikoina puhunut paljon Jumalan kohtaamisesta ja ”jumalan kuvista” ja hänen kohtaamisestaan kasvoista kasvoihin. Tänään jatkan taas samaa teemaa, mutta pienen askeleen eteenpäin ja vähän eri näkökulmasta.

Kirjoitan, kirjoitan, … (Image by StartupStockPhotos from Pixabay)

Onhan niin, että eri ihmisille yksi esimerkki avaa toista ja toinen toista. Kuuntelepa tätä, kun siteeraan pienen kappaleen Ilmestyskirjaa.

”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” (Ilm. 3:20)

Nyt me avaamme tuon oven Herralle Jeesukselle ja hän astuu sisään sydämen majaan. Ehkä ovella vielä katselemme häntä kuin kysyen, että kuka sinä oikein olet ja millä asialla tulit minua tapaamaan?

Päästämme hänet sisään ja käymme …

Lisää...

Stadionin loppusuoralla

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhien, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Se on yhdistelmä kahdesta vanhan kirkon juhlasta: kaikkien pyhien päivästä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä. Suomalaisessa perinteessä pyhäinpäivä on muotoutunut ensisijaisesti vainajien muistopäiväksi, vaikka päivä on omistettu kaikille pyhille – myös meille eläville.

Stadionilla, loppusuoralla… (Image by Sebastian from Pixabay)

Puhuttelusana ’pyhä’ ei viittaa vain kuolleisiin. Pyhä tarkoittaa tässä kontekstissa Jumalalle erotettua – jotain, mikä kuuluu hänelle. On helppo muistaa tämä merkitys etenkin järvisuomessa, jossa varmasti yksi yleisimpiä järvennimiä on Pyhäjärvi. Sen lisäksi on pyhiä salmia, tuntureita ja jokia. Asia, mikä näitä kaikkia ’pyhiä’ paikkoja yhdistää, on se, että ne erottavat.

Sana pyhä ei viittaa siihen, että menneet sukupolvet olisivat ymmärtäneet omistaa nämä paikat Jumalalle tai he olisivat pyhittäneet ne …

Lisää...