Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: totuus

Kenen orja?

Kuluneen poikkeuksellisen vuoden aikana olen lukenut muutamien stoalaisten filosofien ajatuksia. Stoalainen ajattelu on antanut perspektiiviä kohdata arjen haasteet hillityn rauhallisesti.

Senecan kuolema (Manuel Dominguez Sanchez, El suicidio de Seneca)

Pääasiassa olen mieltynyt suuntauksen myöhempien vaikuttajien Senecan ja Marcus Aureliuksen tuotantoon. Tällä kertaa esitän lyhyen sitaatin Senecan kirjeistä Luciukselle. Kirjeet Luciukselle on 124 kirjeen kokoelma, jossa Seneca käsittelee laajasti moraalikysymyksiä.

Johtakoon siis Seneca meidät aiheeseeni, kun pohdin kysymystä orjuudesta. Orjuudella viittaan itsensä orjuuttamiseen, kun ihminen hukkaa vapautensa ja tavalla tai toisella sallii itsensä orjuutettavan.

Senecan matkassa

Seneca oli ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan roomalainen filosofi, kirjailija, konsuli ja valtiomies. Poliittisen pelin seurauksena Claudius lähetti hänet Korsikalle maanpakoon, mutta vajaan kymmenen vuotta myöhemmin vallan vaihduttua keisarinna Aggrippina tuotti Senecan takaisin hoviin. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Kehotus säilyttää yhteys

Viime vuosisadalla alkanut median vallankumouksen seurauksena kohtaamme tänä päivänä valtavan määrän informaatiota. On opittava tekemään valinta paitsi tiedon ja valetiedon välillä myös käyttökelpoisen- ja näennäistiedon välillä.

Säilyttäkää yhteys. (Kuva PublicDomainPictures, Pixabay)

Nykyihmisen ei tarvitse lähteä kaukaa etsimään tarvitsemaansa tietoa, koska lähes kaikki tarvittava tieto on helposti saatavilla. Ongelma on tiedon alkuperän ja sen oikeellisuuden selvittämissä. Se saattaa olla huomattavasti vaivalloisempaa kuin lapsuudessa kirjastoon pyöräily.

Informaatiotulvan ja luokittelemattoman tiedon helpon saatavuuden vuoksi, monet uskossa nuoret ja Kristuksen tuntemiseen juurtumattomat ovat alati vaarassa omaksua evankeliumille vieraita käsityksiä ja oppeja. Paavalin kirje kolossalaisille käsittelee juuri tätä. Se on keskeinen kirje nykypäivän seurakunnalle, joka elää erilaisten opintuulien riepoteltavana. Kirje on kirjoitettu ohjeeksi tilanteeseen, jossa harhaopit olivat päässeet hajottamaan seurakunnan yhtenäisyyttä. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Siitä olemme oppineet tuntemaan rakkauden

On hämmästyttävää löytää samankaltaisuutta tai yhtäläisyyttä sieltä, missä sitä ei osaa odottaa. Tällöin aina herää kysymys siitä, voivatko yhtäläisyydet olla sattumaa vai onko kyseessä jokin tarkoituksenmukaisuus, mitä ei vain ole aikaisemmin huomannut. No, tästä aiheesta ei sen enempää – jäin vain miettimään sitä tämänkertaisen tekstini aloittavan jakeen kohdalla.

”Siiinä on rakkaus, että…” (Kuva Image by Image by TanteTati, Pixabay)

Pysähdyin miettimään, että onko sattumaa vaiko mietittyä, että Johanneksen evankeliumin ja hänen ensimmäisen kirjeensä jae 3:16 osuvat teemaltaan yhteen jopa niin, että ne täydentävät toinen toisiaan.

Tiedän, ettei rakkauden apostoli Johannes ole jakanut kirjettään lukuihin puhumattakaan jakeista. Lisäksi tiedän, että lukujako on syntynyt aikaisemmin ja eri henkilön laatimana kuin jaejako. Jos siis joku on tarkoituksella ohjannut luku- ja jaenumerot …

Lisää...

Rajoja, rajankäyntiä ja muureja

Tiedotusvälineet uutisoivat paitsi COVID-19 pandemiasta, myös sodista, nälänhädästä, pakolaiskriiseistä, jne. Uutiset puolestaan siirtyvät edelleen keskusteluihin maahanmuutosta, liikkuvuuden rajoittamisesta, yksilön oikeuksista ja tietenkin taloudesta. Varsin usein uutisen ja keskustelun taustalla vaikuttaa yksi ääneen sanomaton käsite eri merkityksissä. Se on raja.

Berliini muuri. Raja vai muuri?

Rajoja

Puhe maahanmuutosta ja liikkuvuuden rajoittamisesta on helppo mieltää keskusteluksi rajoista. Sama pätee sotaan; sota on äärimmäinen rajarikkomus. Siinä rikotaan paitsi maantieteellisiä rajoja, myös etiikan, moraalin ja lukuisten ihmisten elämän rajoja. Samoin nälänhätä on rajan ylitys: elämiseen tarvittavan ravinnon raja alittuu. Niin sota kuin nälänhätä saavat aikaan pakolaisvirtoja, jotka sitten syystä tai toisesta pysähtyvät joko luonnon- tai valtakunnan rajaan.

Rajat löytyvät myös taloudesta; jossain on se veteen piirretty raja, milloin talouden normaalit muuttuvat puheissa …

Lisää...

Leikkaa, liimaa, muokkaa

Omien tekstien edessä teen alati jatkuvaa toimitustyötä. Mitä olen aiemmin kirjoittanut, ei kohta uudelleen lukiessa enää miellytä minua. Näin ehkä siksi, että nyt hetkeä myöhemmin näen aavistuksen paremmin, mihin teksti minut johtaa.

Muokkaa, leikkaa, liimaa, kopioi…

Toisaalta tarkastellessani tekstiä näen sen sujuvuudessa monet pienet kömmähdykset, joita en tavoittanut vielä ajatusta paperille laittaessa. Korjaan myös virheitä: kirjoitusvirheitä, huonoa lauserakennetta ja virheellisiä ajatuksia. Tähän tapaan tekstin parissa kuluu tunti jos toinenkin. Näin on käynyt monet kerrat tämänkin tekstin parissa.

Samaa muokkausta tehdään kaikkien tallenteiden kanssa, esimerkiksi kuva- tai äänitallenteet. Jos kyseessä on tallenne, on helppo leikata pois huonosti tehtyjä kohtauksia sieltä täältä. Osan voi tehdä jopa uudelleen tai kuvakulmia voi korjata, jos on ollut useampi kamera tallennetta tehdessä. Toisaalta …

Lisää...

Totuudellisuudesta

Muutama viikko sitten artikkelissa ”Vainko yksi maku?” kirjoitin suolan käytöstä mausteena. Tekstinä siteerasin Paavalin kehotusta kolossalaisille kirjeen loppupuolelta.

Totta vai tarua? Fake or Real?

”Olkoon puheenne aina suloista, suolalla maustettua, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itse kullekin vastata” (Kol. 4:6)

Toin artikkelissa esiin suolan ilmiömäisen kyvyn nostaa ruoan oma maku esiin. Oikein annosteltuna suola ei peitä makua eikä tee ruoasta pelkän suolan makuista. Päinvastoin se tuo esiin ruoan oman maun tehden siitä entistä maukkaampaa. Aiheesta voit lukea enemmän ”Vainko yksi maku?” -artikkelista.

Maulle tapahtuu sama, mikä tehdään huonosti valottuneelle aavistuksen värittömälle valokuvalle, kun sen valotusta korjataan digitaalisesti jälkikäteen. Onnistunut korjaus tuo alkuperäisen näkymän entistä paremmin esiin.

Totta vai tarua?

Tahdon jatkaa maustamisen ja kuvankäsittelyn aihetta aavistuksen …

Lisää...

Elämän vesillä soutamassa

Syksyn edetessä mieleeni palautuvat lyhyet veneretket menneiltä kesiltä. Olen satunnainen veneilijä; osaan soutaa ja jonkin verran olen vuosien varrella saanut oppia tuntemaan veneilyn jaloa taitoa.

Veneitä elämän vesillä

Yksi tärkein yksinäisen soutajan perustaidoista on minulle ollut suunnan määrittämisen jälkeen valita kiintopiste rantamaisemasta ja lukita katse siihen. Kiintopiste auttaa säilyttämään suunnan veneellä etenkin silloin, jos soudat järven yli sivutuulessa.

Soutaja istuu selin kulkusuuntaan ja kohteeseen nähden, joten suunta säilyy vain, jos soutaja huolehtii, että kiintopiste pysyy koko ajan samassa suunnassa. Tällä tavalla varmistetaan, että veneen suunta säilyy matkalla ja päästään kutakuinkin sinne, minne oli tarkoitus mennäkin.

Teoriassa kiintopistettä ei tarvitse, jos soutaja osaa soutaa suoraan ja järven pintavesissä ei ole virtauksia. Käytännön elämässä näin ei kuitenkaan koskaan ole.

Satunnainen soutaja tapaa …

Lisää...