Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2021

Toivon evankeliumi

Toivo on vahvasti läsnä kirkkovuoden alussa, kun matkaamme adventinajan jouluun. Toivo on erityisesti läsnä loppiaisen juhlassa, kun katsomme Herramme syntymän evankeliumia Matteuksen tekstin mukaan. Matteus katsoo Kristuksen syntymää itämaan tietäjien silmin. Loppiaiseen kuljemme tietäjien mukana tähden johtamana. Ja Betlehemin tähti – jos mikä – viestittä meille toivosta.

Tähden matkassa ’toivon evankeliumiin’. (Kuva Jeff Jacobs Pixabaystä)

Erityisesti toivo on sana, jonka merkitystä kannattaa pohtia syvemmin. Se on eräänlainen ’uskon sana’. Toivo on uskonvarainen näkymä parempaan – katse valoon elämän epävarmuudesta huolimatta. Piispa Desmond Tutu sanoitti sen näin:

Toivo on kyky nähdä, että on olemassa myös valoa huolimatta kaikesta pimeydestä.”

Toivo on myös ihmiselämää suojeleva voima. Niin kauan kuin on jäljellä rahtuakaan toivoa, ihminen jaksaa …

Lisää...

Kenen vastuu?

Kuka tästä on vastuussa? (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Työelämässä puhutaan paljon vastuusta; ne, jotka kantavat työssä kunnialla vastuunsa, saavat sitä lisää – ja tietty vastuusta myös heille maksetaan.

Samoin jokainen yritys kantaa vastuun omasta liiketoiminnastaan, alihankkijat vastaavat omastaan ja samoin divisioonat, jaokset ja osastot vastaavat prosessin läpiviennistä. Ja tietty viime kädessä jokainen työntekijä vastaa itse omasta työpanoksestaan. Yritys on vastuussa toiminnastaan asiakkaille, omistajille, yhteiskunnalle ja tietenkin myös työntekijöille.

Edelleen uskollista vastuunkantajaa odottaa kotona omat vastuunsa päivän työn jälkeen. Isän ja äidin rooliin kuuluu vastuu perheen toimeentulosta, lasten kasvatuksesta, kodin turvallisuudesta ja ylipäätään perheen hyvinvoinnista. Lapset puolestaan vastaavat opettajille ja vanhemmilleen koulumenestyksestä, huoneensa siisteydestä ja tietty myös omalta osaltaan taloustöistä, joten joskus se tiskivuoro tai roskien vieminen osuu lapsenkin kohdalle… …

Lisää...

Anteeksianto joululahjaksi

Joulu on monikasvoinen juhla. Se on syntymän juhla, valon juhla, rauhan juhla, perheen juhla, jne. Näiden lisäksi joulu on myös antamisen juhla.

Risti on anteeksiannon vahvin symboli. Sopii myös antamisen juhlaan – jouluun. (Kuva Tumisu Pixabaystä)

Jouluajan juhlintaan keskeisesti liittyvällä lahjojen antamisella on perinteet jo ajalta ennen ensimmäistä joulua. Jouluteksteistä lahjojen antaminen liittyy konkreettisimmin ehkäpä Matteuksen kertomukseen itämaan tietäjistä, jotka toivat lahjoja Jeesus-lapselle (Matt. 2:11). Heidän lahjansa olivat moninaiset ja kalliit, joihin harvalla olisi edes varaa.

Itselleni heräsi joulua edeltävänä aikana mieleen kysymys siitä, mikä olisi minun joululahjani tänä vuonna Jeesukselle? Hän tuskin enää tarvinnee kultaa, suitsuketta tai mirhaa, joita minulla ei kyllä olisikaan antaa. Mikä siis olisi jotain, mitä voisin tänä jouluna sydämeni halusta rakkaalle Vapahtajalleni antaa? …

Lisää...

Io saturnalia!

Nykysuomalainen joulujuhla on kaiketi virallisesti mitattuna kolmipäiväinen juhla. Se alkaa jouluaatosta ja loppuu tapaninpäivän viettoon, vaikka palvelualalla puolet jouluaatosta ja tapaninpäivästä ovatkin työpäiviä. Joulun juhlinta Suomessa on sekoitus monen monesta lähteestä tulevia perinteitä, vaikka emme sitä ehkä itse tiedostakaan. Meille se on kotoinen tuttu perhejuhla.

Joulukuusi lienee useimmalle parhaiten tunnettu jouluperinne. (Kuva Theo Crazzolara Pixabaystä)

Vaikka virallinen joulunaika on vain kolmipäiväinen, käytännössä joulun aloittama juhla-aika loppuu vasta loppiaisena (6.1.), koska välissä juhlitaan myös kalenterivuoden vaihtumista. Näin mitattuna voidaan nykyistä joulunaikaa pitää parin viikon mittaisena juhla-aikana.

Tämä joulunaika on etenkin lapsiperheissä perhejuhlan aikaa, koska lapset ovat lomalla koulusta ja monesti vanhemmatkin yrittävät saada mahdollisuuksien mukaan ’välipäivät’ vapaaksi töistä. Ja perhejuhla joulu on aina ollutkin.

Joulu oli perhejuhla jo silloin, kun …

Lisää...

Lahja, ai keneltä?

Sanotaan, että joulu on sydämen juhlaa, mutta kyllä sen viettoon kuuluvat lahjatkin. Raamatullisena perustana lahjojen antamiselle on esitetty kertomusta itämaan tietäjistä, jotka antoivat parhaat lahjansa vastasyntyneelle Kristukselle. Onhan tämä hyvä esimerkki meillekin.

Lahjoja. (Kuva Pexels, Pixabay)

Ehkä parempi peruste lahjaperinteelle on kuitenkin se, että antamalla lahjoja toisillemme, muistamme ja muistutamme joulun sanomasta. Nimittäin Jeesuksen syntymä oli käännekohta Jumalan ja ihmisen välisissä suhteessa. Kristuksen syntymä on suurin lahja, jonka ihmiskunta on koskaan saanut. Kirjeessään efesolaisille Paavali kirjoittaa tästä lahjasta näin:

”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.” (Ef. 2:8)

Joulun kertomuksessa tuo lahja on mitä konkreettisemmin edessämme. Jatkan ajatusta lahjasta vähän eteenpäin.

Lahjan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Lucia – valontuoja

Joulukuun 13. vietetään Lucian päivää. Se on harvoja Suomessa yleisesti vietettyjä pyhimykselle omistettuja muistopäiviä- Vanhojen kirkkojen perinteessä näitä riittä, mutta suomalaisille tällaiset juhlat ovat vieraampia.

Pyhä Lucia (Domenico di Pace Beccafumin maalaus vuodelta 1521)

Lucian päivän juhlaperinne on ollut itselleni tuntematon, kunnes sivistin itseäni. Muistan toki lapsuudesta, että Lucian päivänä joku koulun näteistä blonditytöistä oli puettu valkoiseen kaapuun ja hän kiersi pimennetyn luokkahuoneen läpi kynttiläkruunu päässään, mutta siinä on tosiaan kaikki, mitä asiasta entuudestaan tiesin.

Aikanaan kiinnostuin asiasta enemmän, kun sattumalta luin lehdestä, että Pyhä Lucia on vanha katolinen pyhimys, jonka muistopäivää pohjoismaissa ainakin Ruotsin ja Norjan luterilainen kirkko on perinteisesti juhlistanut.

Suomeen Lucia-neito -perinne on tullut sekin ruotsinkielisen väestön keskuudesta. Lucian päivän vietto on ainutlaatuista siinä mielessä, että evankelisluterilainen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Sodan hinta

Lontoon Whitehall-kadulla on muistomerkki, joka on pystytetty ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden brittisotilaiden muistolle. Sen nimi ”The Cenotaph” eli kenotafia tarkoittaa tyhjää hautaa, joka on pystytetty kuolleiden muistolle.

Lontoon ”The Cenotaph” -muistomerkki.

Ensimmäistä maailman sotaa nimitettiin sen loppumisen jälkeen merkityksellisesti ”The war to end all wars” – eli sota, joka lopettaa kaikki sodat. Niin lopullinen ja karu tuo sota oli, että sen ajateltiin jo opettaneen ihmiskunnalle sodan järjettömyyden. Toisin kävi kuten historia opettaa. Siitä huolimatta, että ensimmäisessä maailmansodassa kuoli arviolta 40 miljoonaa henkilöä, joista sotilaita oli 20 miljoonaa. Luvut ovat niin suuria, että niitä on vaikea käsittää käytännössä.

Jonkinlaisen kuvan kuolleiden määrästä saa, kun ajattelee brittisotilaita kaatuneen sodassa noin 1,1 miljoonaa. Jos tämä joukko marssisi paraatina Whitehall-kadun muistomerkin …

Lisää...