Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2021

Irti itsekeskeisyydestä

Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne. Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.(Gal. 5:13-14)

Paavalin teksti menee suoraan asian ytimeen: ”älkää päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne”.

Narsissi ja taru Narkissoksesta. (KuvaMrGajowy3, Pixabay)

Paavali esittää itsekkäälle elämänasenteelle vaihtoehdoksi rakkauden ja palvelun tien. Ennen kuin käydään vapautumiseen käsiksi, pohditaan vielä hetki itsekeskeisyyden olemusta kahden kuvitteellisen arkipäivän esimerkin ja yhden vanhan kreikkalaisen tarun kautta. Ensimmäinen kertomus on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, toinen ihmisen ja Jumalan dialogista ja kolmas on taru Narkissos nimisestä nuoresta miehestä.

Ensimmäinen kohtaus: kahvipöydässä

Keskustelen kahvipöydässä …

Lisää...

Olen juossut perille

Toinen Timoteuskirje on Paavalin jäähyväiskirje viimeisestä Rooman vankeudestaan. Pian kirjeen kirjoittamisen jälkeen Paavali joutui kärsimään tuomion keisari Neron edessä, joka tuomitsi hänet kuolemaan marttyyrina.

Yhdenlainen seppele tämäkin. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Kirje ajoittuu siis Neron aloittamien laajojen vainojen aikaan ensimmäiselle vuosisadalle – todennäköisesti vuosien 67/68 tuntumaan. Paavalin ollessa vangittuna monet Paavalin ystävistä Roomassa olivat hylänneet sekä hänet että uskonsa vainojen tähden.

Paavali koki tulleensa hylätyksi ihmisten puolelta, vain Kristus pysyi hänen vierellään (2. Tim. 4:16-17). Kirjeessään hän ojentaa viestikapulan pikajuoksijan tavoin Timoteukselle, ja kehottaa häntä jatkamaan evankeliumin levittämistä uskollisesti olosuhteista huolimatta.

Vainot olivat vielä tuohon aikaan enemmän tai vähemmän paikallisia, joten vaikka Rooman kaupungin läheisyydessä kristittyjä vainottiin, eivät vainot todennäköisesti ulottuneet yhtenä rintamana Efesokseen saakka. Myöhemmin seurasi toki …

Lisää...

Älä, älä… älä nyt

Ronnie James Dio (Ronaldo James Giovanni Padavona, kuoli 16.5.2010) on 70 ja 80-lukujen hard rockin edes mennyt ’pieni-suuri-mies’. Dio tuli tunnetuksi ensin Rainbow -yhtyeen ja myöhemmin Black Sabbath yhtyeen solistitina. Vuonna 1980 hän perusti yhteen nimeltä Dio, jonka keulahahmona hän jatkoi uransa loppuun saakka. Yhtyeen nimi, joka on samalla Ronnien taiteilijanimi, on italiaa ja tarkoittaa Jumalaa.

Ronnie James Dio vuonna 2009 (Kuva. Wikipedia, Adam Bielawski)

En maininnut Dioa hänen ’puhuttelevan’ nimivalinnan tai uransa tähden. Mainitsen hänet, koska hän teki kappaleen nimeltä ”Don’t talk to strangers”, jonka sanoitus pysäytti minut miettimään tämän päivän aihetta. Nuorena kyseinen laulu ruokki teini-iän kapinaa, mutta vanhempana se herättää ajatuksia tavastamme kommunikoida hyviä asioita huonosti.

Alkuun koostamani lyhyt esittely siitä, kuka Dio nimen taakse …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Miten sanoitan – siten ajattelen

Otsikkoni ”Miten sanoitan – siten ajattelen” kalskahtaa korvaan joko typerältä itsestäänselvyydeltä tai sitten mystiseltä kummajaiselta. Myönnän tämän, mutta korjaan asiaa avaamalla, mitä tarkoitan. Ajatus nousi mieleeni, kun luin pääkirjoitusta syyskuun Entrepreneur-lehdestä.

Aboriginaaliheimon jäsen (Kuva Sơn Nguyễn Đình, Pixabay)

Kieli ja ajattelu

Kielitieteilijät ovat tutkineet paljon ja sisäisen ajattelutavan sekä maailman jäsentämisen suhdetta. Miten jäsennänkään ajatuksiani kieleksi (sanoitetuksi ja kehonkieleksi) kuvastaa sitä, miten ajatuksin jäsennän ympäröivää maailmaa. Äidinkielellä on tässä prosessissa valtava merkitys. Kielihän on käytännössä ihmistä ympäröivän kulttuurin tuote.

Kielen ja ajattelun syvemmän yhteenliittymän havaitsen puhuessani jotain muuta kuin omaa äidinkieltäni. Sanajärjestykset ja lauserakenteet voivat olla varsin työläitä tuottaa puheessa oikein, jos yrität sanoa jotain merkityksellistä. Ajatus ei välttämättä taivu suoraan toiseen kieleen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Maa-alueen raivaaminen

Tämän tekstin aikomus on rohkaista sinua otsikon mukaisesti käydä raivaamaan ja laajentamaan sitä ’maa-aluetta’, jonka Jumala on sinulle tai teille seurakuntana varannut.

Käytännön maanraivausta. (Kuva Siggy Nowak, Pixabay)

Toivottavasti tässä käsitelty Joosuan kirjan ehkä kummalliseltakin vaikuttava teksti (Joos. 17:14-18) kannustaa sinua etsimään Jumalan siunauksia elämääsi entistäkin intensiivisemmin.

Toivon ja rukoilen, että ajatus, jonka tekstivalinta avasi eteeni jopa hieman yllättäen, rohkaisee myös sinua etsimään Jumalan siunausta elämääsi sieltäkin, mistä et välttämättä ole sitä aikaisemmin tiennyt tai rohjennut etsiä.

Luvatun maan maa-alueiden jakaminen

Joosuan kirjan 16. luvun alusta siirrytään luvatun maan perintöosien eli maa-alueiden jakamisessa Joosefin heimojen osuuksiin. Toisin sanoen Efraimin ja Manassen suvuille annettiin niille katsotut maa-alueet (Joos. 16:1-3).

Heimojen maa-alueet jaettiin arvalla (Joos. 14:2). Niin oli …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Elämä ylösnousemususkossa

Usko ei ole koskaan ollut kristityille pelkkä opillinen kappale tai tiedollinen instrumentti, vaan usko on aina edustanut koko elämää. Näemme sen niin marttyyrien uhrauksissa kuin sydämen palossa pitää kiinni uskosta sekä yksilöinä että Herran nimeä tunnustavana yhteisönä – seurakuntana.

Kynttilä on uskon ja rukouksen symboli. (Kuva S. Hermann & F. Richter, Pixabay)

Seurakuntaa kantaa yhteinen usko, yhteinen leipä ja yhteinen rukous. Näistä kolmesta viimeinen kantaa arjessa kahta ensimmäistä. Ensimmäinen puolestaan on pohja kahdelle jälkimmäiselle.

Uuden testamentin termi ’elävä usko’ kuvaa verrattain hyvin uskon olemusta elämän lähteenä. Se merkitsee uskoa kokonaisvaltaisena koko ihmisen kokoisena elementtinä (Jaak. 2:15-20; Gal. 3:11).

Mitä on elämä ylösnousemususkossa?

Tekstin otsikko on ”elämä ylösnousemususkossa”, mikä on myös rukousviikon teema sen seitsemännelle …

Lisää...

Kun vastuut vaihtuvat

Mikä tekee rahasta niin halutun välineen? Sen nyt ymmärtää, että rahaa tavoittelevat he, keillä ei sitä ole riittävästi, mutta kun samaan aikaan sitä edelleen tavoittelevat hekin, joilla sitä riittää. En tarkoita vain hyvin toimeentulevia, vaan heitä, keille raha turvan välineenä on menettänyt merkityksensä, koska sitä on niin paljon.

Rahaa, rahaa – olevaa, sähköistä ja olematonta. (Kuva MichaelWuensch, Pixabay)

Yksi syy siihen, ettei raha menetä viehätysvoimaansa on todennäköisesti valta. On näet niin, että raha antaa haltijalleen valtaa. Raha antaa kahdenlaista valtaa: 1) valtaa toteuttaa unelmia ja 2) valtaa vaikuttaa toisiin ihmisiin. Tai oikeammin – raha pitää vallan itsellään, mutta sen haltija saa käyttää siinä olevaa valtaa. Rahan valta on siinä mielessä valheellista, että valta pysyy kuitenkin rahalla itsellään, mutta …

Lisää...