Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rakkaus

Kuka on minun lähimmäiseni?

Moni muistaa kristillisen etiikan perustan ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” Jeesuksen sanoiksi rakkauden kaksoiskäskyssä (Matt. 19:19; Matt. 22:39; Mark. 12:31; Luuk. 10:33). Samaa käskyä siteerasivat myös monet muut, heidän joukossaan Uuden testamentin kirjoittajat apostoli Paavali ja Jaakob (Room. 13:9; Gal. 5:14; Jaak. 2:8).

”Ollaan ihmisiä toisillemme” (Kuva Gundula Vogel Pixabaystä)

Vaikka yhdistämme käskyn Jeesukseen, Jeesus ei ollut ensimmäinen, joka kyseisen käskyn antoi, vaan käsky rakastaa lähimmäistä voidaan jäljittää Mooseksen antamaan leeviläisten lakiin (3. Moos. 19:18). Kehotus rakastaa lähimmäistä oli Jeesuksen aikana ja häntä aikaisemmin viipynyt lukuisten rabbien huulilla.

Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” ei ollut uusi käsky, vaan vanha käsky, josta oli esitetty vaihtelevia tulkintoja juutalaisuudessa. Esimerkiksi sopii vaikkapa Jeesuksen …

Lisää...

Kun mieli harhailee

Tämä ihmisen mieli on mielenkiintoinen kapistus. Mikään ei ole lähempänä minua kuin mieleni. Vietän sen kanssa aikaa elämäni ajan 24/7. Hallitsenko minä sitä vai se minua? En tiedä. Unet nyt ainakin ovat sen hallintavallassa; ja taitaa olla paljon muutakin. Niin paljon elämässä vain tapahtuu ’autopilotilla’ kulkien; ja toisaalta kyllähän se mieli ohjaa sitäkin, mihin milloinkin huomion kiinnitän.

Missä harhailet, mieleni? (Kuva Gerd Altmann, Pixabay)

Vaikka suhde omaan mieleen on mitä intiimein ja kokonaisvaltaisin, en voi sanoa tuntevani mieleni kenttää kovinkaan hyvin. Luulen, että mieli tuntee minut paremmin kuin minä sen. Herää kysymys, että kuka on tuo ’minäksi’ kutsumani ja mikä tuo mieli sitten lienee. Jääköön se mysteeriksi.

Ajatusten leikkikenttä

Tahdon nostaa esiin yhden seikan mieleni taivaalta. Nimittäin sen, …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Miksi viattomat kärsivät?

Otsikon kysymys olisi helppo kaataa pienellä saivartelulla. Voi näet aina kysyä, että kuka langenneen ihmiskunnan jäsenistä lopulta on ’viaton’ sanan perimmäisessä merkityksessä.

Epätoivo on yksi kärsimyksen hedelmistä. (Kuva Christoph Schütz, Pixabay)

On kuitenkin totta, että maailmassamme moni kärsimykseen viaton joutuu kärsimään – sitä ei ole kiistäminen. Otan kaksi esimerkkiä vähän kauempaa, jotta asioiden henkilökohtaisuus, ajankohtaisuus tai läheisyys ei vie esimerkeissä huomiota.

Ensimmäinen esimerkki on Ruandan kansanmurha, eikä tarvitse mennä aikaa taaksepäin kuin vuoteen 1994. Tuona vuonna Ruandassa tapahtui joukkomurha, jossa joukko hutujen ääriryhmiä tappoi sadan päivän aikana noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Uhriksi joutuvat kaikki tutsiheimoon kuuluvat ikään tai sukupuoleen katsomatta. Kansanmurhaa ei tehty edes ’siististi’, vaan hyvin raa’asti kärsimystä säästelemättä YK:n puuttumatta asiaan. Jos tahdot …

Lisää...

Tetelestai

Kristinuskon keskeisin ydinopetus on kiteytetty yhteen sanaan. Toki kristilliseen perinteeseen kuuluu tuhansia miljoonia sanoja teologiaa, perimätietoja, etiikkaa ja kaiken maailman johdannaisia ties mihinkin elämäntieteeseen. Pidän niitä kuitenkin toissijaisina tämän yhden ydintotuuden rinnalla.

Se on täytetty! (Kuva Michael Gaida Pixabaystä)

Kristinuskoon kuuluu monenlaisia oppirakennelmia, mutta monet niistä ovat silti myös uskontojen rajat ylittäviä totuuksia. Oikeustajun pohja on hyvin pitkälti samankaltainen, mitä Lähi-idän uskonnoilla ja monet Jeesuksen eettiset opetukset resonoivat buddhalaisen etiikan sovellusten kanssa.

On varsin luonnollista, että monet havainnot elämästä ovat yhdensuuntaisia eri uskontojen välillä, koska samat lainalaisuudet koskettavat meitä kaikkia katsomatta kulttuuri- ja uskontotaustaamme.

Usein seurakunnissa kuultavat saarnat ja opetukset ovat sovelluksia tämän päivän elämään. Onkin mielenkiintoista huomata, että aivan erilaisesta uskonnollisesta perinteestä voidaan päätyä hyvin samanlaisiin sovelluksiin käytännön …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Arvokkaampaa kuin mikään muu

Olet varmasti kuullut eri yhteyksissä sangen suureelliselta kuulostavaan ”tieto on valtaa” -sloganin. Mitä kukin sillä yrittää sanoa ja mitä kuulija sillä ymmärtää riippuu asiayhteydestä.

Tietoa, tietoa, tietoa… (Kuva Foundry Co, Pixabay)

Kyseisen iskulauseen on alun perin kirjoittanut englantilainen filosofi ja lordikansleri Sir Francis Bacon (1561-1626), joten ehkäpä hänen teoksestaan löydetään myös alkuperäinen merkitys tietoyhteiskunnan suosimalle hokemalle.

Erkki Karvonen tavoittelee merkitystä asiaa käsittelevässä artikkelissaan seuraavasti:

”’Tieto on valtaa’ lause on käynyt runsaan hokemisen ansiosta jo kliseeksi. Ensin on syytä vilkaista lähemmin mitä lordikansleri itse asiassa sanoikaan. Baconin iskulause on poimittu hänen latinankielisestä julkaisustaan Meditationes Sacrae vuodelta 1597 ja kuuluu latinaksi: ”Nam et ipsa scientia potestas est” (tieto itsessään on myös valtaa). ”Scientia” tarkoittaa paitsi tietämistä ja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Rakkaus virtaa

Viikko takaperin maanantaina vietettiin ystävän päivää – tai Valentinin päivää. Se on päivä rakkaudelle. Päivä, jota korostaa punaisen sävyt – ei verenpunaisen, vaan vaaleanpunaisen. Vaaleanpunainen on ihana väri. Se ei loukkaa ketään.

Tässä kuvassa rakkaus virtaa. (Andrei Rublevin (1405) ”Pyhä Kolminaisuus”)

Tätä kirjoittaessa Valentinin päivästä ehtinyt kulua jo tovi. Jostain kumman syystä tänä vuonna tuo päivä jäi kummittelemaan mieleeni pidemmäksi aikaa. On ollut aikaa ajatella rakkautta, mitä se nyt tarkoittaakaan.

Näissä pohdinnoissa olen tullut sellaiseen tulokseen, että ihmisten rakkaus on väriltään vaaleanpunaista, kun taas Jumala värittää rakkauden verenpunaisella. Tässä tekstissä yritän vähän avata tätä värieroa.

Lähtökohtaisesti me ihmiset väritämme paperille vaaleanpunaisia sydämiä, jos joku pyytää meitä piirtämään rakkauden. Saman tehtävän edessä Jumalan vuodattaa verenpunaisia pisaroita, joilla hän piirtää sydämen paperiin. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Tapahtukoon rakkaudessa

Rakkautta on… (Kuva Nathan Dumlao, Unsplash)

Kehotus ja kehottaminen on jokapäiväistä pienten (ja vähän isompienkin) lasten vanhemmille. Uudestaan ja uudestaan saa toistaa samat asiat toivoen, että joskus tulee se päivä, kun kehotus on muuttunut tavaksi ja todellisuudeksi: ”Muistahan pestä hampaasi”, ”Laita lämpöisesti päälle, kun ulkona on kylmä”, ”Älä tee kiusaa pikkuveljelle”, ”Ole reipas ja kiltti koulussa” jne.

Kaikki kehotukset, ovat ne sitten arkipäiväisiä tai hieman ylevämpiä, on tarkoitettu toisen parhaaksi. Emme kehota rakkaimpiamme tekemään mitään sellaista, jota tiedämme heidän joutuvan katumaan. Ainakin näin me ajattelemme asioiden olevan – kenties ne ovatkin.

”Valvokaa, pysykää uskossanne lujina, olkaa urheita [kr38: miehuulliset], olkaa vahvoja [kr38: väkevät]. Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! [kr38: …

Lisää...