Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rakkaus

Irti vihasta

Sota on äärimmäinen esimerkki vihasta. Se on inhimillisen pahuuden ja vihan ’mestariteos’, koska se edustaa äärimmäistä pahuuden tekoa, mihin ihminen vihan vallassa kykenee. Sota on osoittanut, miten ihminen pystyy riistämään toiselta hengen pitäen tekoaan oikeutettuna.

Sodan hedelmää. Kaunista, eikö? (Kuva luxstorm Pixabaystä)

Sota sopii myös kuvaamaan prosessia, miten viha vaikuttaa ihmiseen ja heidän välillään. Sodan pitkittyessä sellaiset ihmiset, jotka elivät ennen sotaa normaalia elämää, kykenevät rintamalla julmuuksiin, joita he eivät olisi koskaan voineet kuvitella tekevänsä siviilissä. Herää kysymys, mikä saa heissä tämän muutoksen aikaan?

Monet sotilaat lähtevät rintamalle taistelemaan kunniakasta sotaa isänmaan ja vapauden puolesta, mutta kun sota on ohi, he tulevat takaisin muuttuneina monilla tavoin haavoitettuina ihmisinä. He ovat kohdanneet oman, toveriensa ja vihollisen pahuuden tavalla, jota he …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Odotamme lähetystä saapuvaksi

Puhelin tuossa taas muistuttaa olemassaolostaan. Ai, postin sovellus se sieltä viestittää: ”odotamme lähetystä saapuvaksi postille”.

Ehkä minunkin pakettini on jossain tuolla…. (Kuva PublicDomainPictures Pixabaystä)

Mitäkö tuolla oikeastaan halutaan viestittää? Tuskin ainakaan sitä, että he odottavat pakettia silmä kovana terminaalin ovella saapuvaksi. Tuskin he kehottavat minuakaan siirtymään lähemmäs noutopistettä tai istumaan pakettiautomaatin läheisyydessä kunnes ”lähetys on toimitettu noutopisteeseen”.

Viestin tarkoitus lienee kertoa, että tuolla jossain kaukana valmistelut pakettini saapumiseksi tänne kotikonnuille ovat nyt käynnistyneet. Näin pysyn tyynenä enkä täytä logistiikkakeskuksen asiakaspalvelua kärsimättömillä tiedusteluilla. Ajattelevat siis, että minun on parempi olla tietoinen jokaisesta check-pointista, jotka paketti matkalla ohittaa.

Ja niin minulle syntyy sellainen hallinnan ja kontrollin harha, kun tiedän, missä paketti seilaa. Tosiasia kuitenkin on, etten voi …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Sävyisät, hiljaiset ja kärsivälliset

Tällä kertaa puhutaan kahdella sanalla aiheesta ’nöyryys’. Nimittäin englanninkielessä sanaan ’nöyryys’ viitataan kahdella eri sanalla: ”meekness” ja ”humbleness”. Ja sama pätee kuvattaessa ihmistä nöyräksi. Hän on nöyrä eli ”meek” tai ”humble”.

Eläimiä me pidämme monesti nöyrinä ja sävyisinä. Miten lie… (Kuva Carlos Barengo Pixabaystä)

Suomenkielen ’nöyrä’ on merkitykseltään lähempänä jälkimmäistä ’humble’ -sanaa. Hyvä esimerkki siitä on Jeesuksen opetus itsensä ylentämisestä ja alentamisesta (Luuk 14:6-11). Se päättyy kehotukseen, joka kuvaa suomenkielen nöyryyden käsitettä:

”Joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan.” (Luuk 14:6-11)

Mainitsemani ’meek’ viittaa erilaiseen nöyryyteen – suomenkielessä puhutaan sen kohdalla sävyisyydestä. Ja tuo sävyisyys on sille yksi käännösvastine Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistuksessa …

Lisää...

Teoin ja totuudessa

Ajatus tähän tekstiin nousi jo paljon aiemmin, kun luin artikkelia Iso-Britannian edesmenneestä pääministeristä Margaret Thatcherista.

Margaret Hilda Thatcher (1925-2013)

Artikkeli palautui mieleeni, kun teen parhaillaan opintoihini yhtä tutkinnon osaa Lontoossa sijaitsevaan kouluun. Siellä pienryhmäni vertaisvalmentajat ovat kummatkin Englannista. Keskusteluissa usein sivuamme yhteiskuntiemme erilaisuuksia ja politiikkaa, joten siitä tuo Margaret nousi mieleeni.

Margaret Thatcher oli tiukan linjan poliitikko, joka ei pelännyt sanoa mielipiteitään. Kärkevillä kommenteilla ja kovilla päätöksillä hän hankki itselleen lisänimen ’rautarouva’ sekä suuren joukon vastustajia. Täydellinen hänkään ei ollut. Hänen maineestaan kertoo paljon se, että suuri joukko brittejä juhli hänen kuolemaansa, vaikka kuoleman aikaan pääministerikaudesta ja aktiiviurasta politiikassa oli kulunut jo vuosikymmeniä.

Eräässä TV-haastattelussa tammikuussa 1980, jossa keskusteltiin epätasa-arvosta. Itse en tätä haastattelua muista, vaikka olenkin ollut jo melkein …

Lisää...

Mistä meidät tunnetaan?

Jotain vuosia sitten oli trendikästä puhua brändistä ainakin seurakuntaistutuskontekstissa. Esimerkkeinä mainittiin isolla rahalla tehtyjä tuotemerkkejä, kuten Coca-Cola, Apple, Volvo, jne.

Yksi brändi – mitä se sinulle edustaa? (Kuva Kenneth White Pixabaystä)

Takavuosina moni asiaa tuntematon sekoitti brändin mielikuvamarkkinointiin, logoon, värimaailmaan, tunnusmusiikkiin ja sen sellaiseen. Brändi ei kuitenkaan ollut eikä ole mitään niistä, vaikka niillä yritetään vaikuttaa brändin muodostumiseen.

Markkinoinnissa brändi on peruskäsite, jopa itsestään selvyys. Siitä ei tarvitse edes puhua. Yksinkertaistettuna brändi tarkoittaa mielikuvaa, jonka minä asiakkaana – tai potentiaalisena asiakkaana – olen muodostanut yrityksestä, sen tuotteesta, palveluista, jne. Kyse ei ole siitä, mitä yritys sanoo olevansa, vaan siitä, miten minä henkilökohtaisesti koen heidät tai heidän tuotteensa.

Sama asia vielä toisin sanoin. Brändissä kyse ei ole minusta. Kyse on …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Minä ja merkittävyys

Moni hyvä aikomus on jäänyt toteutumatta, koska se on törmännyt esteeseen nimeltä ”minä itse” tai ”minun”. Myös moni hyvä hanke on lupaavasta alusta huolimatta kaatunut tai pysähtynyt esteeseen nimeltä ”minä” ja ”minun”. Tarkoitan hetkeä, kun yhteinen innostus – ”me” ja ”meidän” – kutistuu poissulkevaksi ja omistavaksi ”minä” tai ”minun” asiaksi.

Martin Luther King Jr. pitämässä ”I Have a Dream” -puhetta Lincolnin muistomerkillä vuonna 1963.

Mitä ihminen yrittää ottaa itselleen tai pitää sen itsellään, se pilaantuu hänen käsissään. Taita puusta oksa muistoksi ja tuo se kodin lämpimään hyllylle tuomaan iloa sinulle. Miten käy? Taita luonnosta kaunis kukka matkaasi sulostuttamaan teitäsi. Miten käy? Mitä tahdot pitää …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Kuka on minun lähimmäiseni?

Moni muistaa kristillisen etiikan perustan ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” Jeesuksen sanoiksi rakkauden kaksoiskäskyssä (Matt. 19:19; Matt. 22:39; Mark. 12:31; Luuk. 10:33). Samaa käskyä siteerasivat myös monet muut, heidän joukossaan Uuden testamentin kirjoittajat apostoli Paavali ja Jaakob (Room. 13:9; Gal. 5:14; Jaak. 2:8).

”Ollaan ihmisiä toisillemme” (Kuva Gundula Vogel Pixabaystä)

Vaikka yhdistämme käskyn Jeesukseen, Jeesus ei ollut ensimmäinen, joka kyseisen käskyn antoi, vaan käsky rakastaa lähimmäistä voidaan jäljittää Mooseksen antamaan leeviläisten lakiin (3. Moos. 19:18). Kehotus rakastaa lähimmäistä oli Jeesuksen aikana ja häntä aikaisemmin viipynyt lukuisten rabbien huulilla.

Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” ei ollut uusi käsky, vaan vanha käsky, josta oli esitetty vaihtelevia tulkintoja juutalaisuudessa. Esimerkiksi sopii vaikkapa Jeesuksen …

Lisää...