Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rakkaus

Jumala on rakkaus

Rakkauden apostoli Johannes kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessä teemasta ”Jumala on rakkaus(1. Joh. 4:7-21). Hän sanoo, etten voi tuntea Jumalaa ellei rakkaus asu minussa – ts. ellen rakasta. Näin siksi, että ilman rakkauden tuntemista Jumala, joka ”on rakkaus” on minulle tuntematon, koska ”rakkaus” jää minulle tyhjäksi sanaksi.

Kolminaisuuden ikoni, Rublev.

Tästä on kyse myös rakkauden kaksoiskäskyssä. Ellen osaa rakastaa lähimmäistäni, en osaa rakastaa Jumalaakaan. Rakkaus tulee esiin vain suhteissa. Tässä merkityksessä lähimmäinen on ”Jumalan peili” – rakkauteni häneen antaa merkityksen Jumalalle.

Entä oletko ajatellut, että sanat ”Jumala on rakkaus” olisivat tyhjää puhetta, ellei Jumala olisi kolminainen? Rakkaus kun tarvitsee vähintään kaksi ollakseen olemassa. Jos Jumala olisi vain yksi, hän ei olisi ”ollut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Vaikka minä…

Sunnuntain epistolateksti kirkkomme saarnakalenterissa on tuttu rakkauden korkeaveisuksi kutsuttu teksti Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 13. luvusta.

Visiting the poor (Le Magasin Pittoresque, 1844, Girardet, Karl)

”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa…” (1. Kor. 13:4-6)

Teksti kaunistaa huoneentauluna montaa kotia; meidänkin kodissamme se on koristanut keittiön seinää ja muistan samaisen taulun myös lapsuudenkodista olohuoneen seinältä. Olen kuullut tekstin myös lausuttuna runona ja onpa siihen säveliäkin tehty. Kysynpä vain kuinka monessa häätilaisuudessa se luetaan joko alttarilta tai viimeistään juhlan ohjelmassa.

Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, miksi tuo teksti on Raamattuun kirjoitettu? Tai oletko miettinyt, missä noiden runollisten säkeiden …

Lisää...

Herramme suvussa

Tänään katsomme rukousviikon teksteissä anteeksiantavaan ja laupiaaseen Jumalaan. Päivän psalmiteksti (Ps. 148:8-13) ylistää hänen rakkauttaan.

Herra on hyvä kaikille, hän armahtaa kaikkia luotujaan”, sanoi psalminkirjoittaja julistaen, että Jumalan rakkaus yltää yli kaikkien raja-aitojen, etnisyyden, kulttuurin, rodun ja jopa uskonnon. Jumalan rakkauden edessä kaikkein avoimin ja rakastavinkin ihmissydän joutuu kohtaamaan kovuutensa.

Esimerkki heprealaisesta sukupuusta.

Jumalan rakkaus vallitsee kaikkialla sielläkin, minne ihmisrakkaus ei ulotu. Jumalan rakkaus ei ole tyhjiä sanoja, niin meidän ihmisten ’periaatteellinen hyväksyntä tai suvaitsevaisuus’ on. Jumalan rakkaus on luovien sanojen rakkautta; missä Jumala rakastaa, siellä vallitsee hänen hyvyytensä ja armonsa. Jumalan rakkaus ei jää tyhjiin sanoihin; se löytää tiensä kohdata rakkautensa kohteen käytännössä.

Rukousviikon tämän päivän teksti on Jeesuksen sukuluettelo Matteuksen evankeliumin alusta (Matt.1:1-17).

”Jeesuksen Kristuksen, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Jouluevankeliumi heprealaisille

Jouluevankeliumi Luukkaan mukaan kertoo Vapahtajan – kuninkaan – syntymästä tavallisten ihmisten arjessa. Siinä taivaallinen loisto murtautuu rahvaan arkeen.

Jouluevankeliumi on arkinen kertomus ’tytöstä ja pojasta’ tai ’miehestä ja naisesta’, jotka lähtevät matkalle ’verotoimistoon’ kaksin, mutta matkan aikana koittaa vaimon aika synnyttää esikoisensa.

Seimen äärellä (Gerard Van Honthorst)

”Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.” (Luuk. 2:4-7)

Tämä on maisema, johon joulukorttien ja jouluasetelmien tilannekin rakennetaan. Joskus asetelmassa ovat mukana paimenet tai tietäjät, …

Lisää...

Entä jos he loukkaantuvat?

Muistanet evankeliumitekstin, missä Jeesus haastaa ulkokultaisia kuulijoita tarkastelemaan mieluummin oman sydämensä tilaa kuin vahtimaan sitä, mitä toiset laittavat suuhunsa.

Kristus kiroaa fariseukset. (F.A. Ludy)

Tapaus on dokumentoitu Matteuksen (Matt. 15:10-20) lisäksi myös Markuksen evankeliumiin (Mark. 7:14-23). Markuksen versiosta puuttuu kohtaus, jonka juutalaisille lukijoille kirjoittanut Matteus on ottanut mukaan (Matt. 15:12-14). Kiinnitän huomion tässä tuohon Matteuksen taltioimaan vuoropuheluun.

”Jeesus kutsui väkijoukon luokseen ja sanoi: ”Kuulkaa ja ymmärtäkää. Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään, vaan mikä tulee suusta ulos, se saastuttaa ihmisen.” Silloin opetuslapset tulivat hänen luokseen ja sanoivat: ”Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat, kun he kuulivat puheesi?” Mutta hän vastasi: ’Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois. Älkää heistä välittäkö, he ovat sokeita …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Entä hän?

Juhannus on suomenkielinen nimi keskikesän juhlalle, jota vietetään kesäpäivänseisauksen läheisyydessä. Täällä pohjoisessa juhannus on valon juhla, jolloin keskikesä on kauneimmillaan.

Kristillinen kirkkoperinne on ’syyllinen’ siihen, miksi keskikesän juhlasta – ruotsinkielen ’midsommar’, länsimurteen ’mittumaari’ tai saksan ’mitsommer’ – on suomenkielessä tullut juhannus. Sehän tulee tietenkin Johanneksesta, koska kirkkokalenterissa juhannus on omistettu Johannes Kastajan syntymäjuhlalle.

Johanneksesta toiseen

Johanneksesta minäkin ajattelin keskikesän juhlan tiimoilla muutaman sanan jakaa. Teksti on Johanneksen evankeliumista. Siinä Jeesus ja Pietari jakavat ajatuksia Johanneksesta – tosin ei Johannes Kastajasta, vaan Johannes opetuslapsesta.

Tosin neljännen evankeliumi kirjoittaja – siis tiettävästi apostoli Johannes – ei kertaakaan mainitse itseään nimeltä. Hänet mainitaan useimmiten tekstissä arvoituksellisilla sanoilla ”se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti” – ja niin tälläkin kertaa.

Nämä sanat kätkevät varsin syvän totuuden, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Nouse ja mene

Suurin yllätys ei tapahdu siinä, kun ihmiset kokoontuvat oikein odottamaan yllätystä. Vaikka esimerkiksi pääsiäismunista käytetään nimeä ’yllätysmuna’, ei lopulta liene suuri yllätys, kun sen sisältä löytyy jotain pientä rihkamaa. Ehkä suurempi yllätys olisikin se, että sen sisällä ei olisi mitään.

Tosi yllätys on luonteeltaan sellainen, että ennalta arvattavan tai odotetun tilanteen kesken tapahtuu jotain täysin poikkeavaa. Tämänkertainen Apostolien tekojen teksti on yllätyksen teksti tästä näkökulmasta.

Vieläkin yllättävämpää kuin ’yllätys’ tässä tekstissä on se, että me myöhemmät lukijat tuskin huomaamme kaikkein kumouksellisinta yllätystä. Suurin yllätys meille on siinä, ettemme edes hoksaa katsoa sinne, missä yllätys eteemme piirretään. Seuraamme jotain perin arkista ja odotettua, mutta tosiasiassa silmien alla tapahtuukin jotain radikaalia ja odottamatonta.

Nyt paljastan, että kyseessä on kertomus, jossa evankelista Filippos kastaa etiopialaisen hoviherran (Ap. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta