Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rakkaus

Seurakuntien moninaisuus – siunaus vai kirous?

Otsikon kysymys on ollut mielessäni vuosia enkä lopullista vastausta ole varmaan löytänyt vieläkään. Teksti on jonkinlainen välisumma, eli jotain puolivalmista, mikä tänään tuntuu oikealta.

Yhdessä teemme näin… (Kuva Clker-Free-Vector-Images, Pixabay)

Seurakuntien moninaisuutta voi tarkastella kahdella tasolla: makro- ja mikrotasolla. Makrotasolla tarkoitan moninaisuutta, joka näyttäytyy kirkkokuntien paljoutena. Mikrotasolla sama moninaisuus tulee esiin yksittäisten kristittyjen erilaisuutena eli moninaisuutena seurakuntarajojen sisällä.

Kummallakin tasolla moninaisuus voi olla toiselle siunaus ja toiselle kirous riippuen asiasta ja siitä, millaisesta näkökulmasta ja odotuksesta asiaa tarkastelee. Ehkä vierastat voimakasta sanaa ’kirous’. Se on toki vähän provosoiva, mutta tässä yhteydessä ajattelen sen olevan vastinpari siunaukselle – ei sen kummempaa.

Kuten sanottu, tämä on puolivalmista pohdintaa, jolla yritän jäsentää elämää itselleni. Ota tästä hyvä vastaan ilolla …

Jatka lukemista

Rakastakaa vihamiehiänne

Alla oleva lainaus on vuorisaarnasta. Sen Jeesus puhui aikana, kun hän oli kansan suosiossa ja monet poliittiset ryhmät odottivat hänestä messiasta, joka vapauttaisi Israelin Rooman alaisuudesta.

Kuva suurimmasta rakkaudesta – risti.

”’Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. ” (Matt. 5:43-48)

Jeesus saarnasi vuorisaarnassa Taivasten valtakunnasta, jota hän oli …

Jatka lukemista

Minun teot vai rakkauden peili?

Poltto- ja syntiuhrit olivat Vanhan testamentin juutalaisuudessa kummatkin uhreja, jotka oli säädetty annettavaksi joko tahallisen tai tahattoman synnin hyvitykseksi. Näiden lisäksi uhrattavat teuras- ja ruokauhrit olivat vapaaehtoisia uhreja, jotka annettiin esimerkiksi kiitokseksi ja ylistykseksi Jumalalle.

Heijastus veden peilikuvassa.

Kaikki nämä uhrit olivat erottamaton osa juutalaista temppelipalvelusta. Kuuntelehan mitä kuningas Daavid niistä kirjoittaa sepittämässään psalmissa.

”Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua, polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä, mutta sinä teit minulle kuulevat korvat. Siksi minä sanoin:”Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni.”Minä julistan sinun vanhurskauttasi temppeliin kokoontuneelle kansalle, en lakkaa siitä puhumasta. Herra, sinä tiedät sen! Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani, olen puhunut sinun …

Jatka lukemista

Siitä olemme oppineet tuntemaan rakkauden

On hämmästyttävää löytää samankaltaisuutta tai yhtäläisyyttä sieltä, missä sitä ei osaa odottaa. Tällöin aina herää kysymys siitä, voivatko yhtäläisyydet olla sattumaa vai onko kyseessä jokin tarkoituksenmukaisuus, mitä ei vain ole aikaisemmin huomannut. No, tästä aiheesta ei sen enempää – jäin vain miettimään sitä tämänkertaisen tekstini aloittavan jakeen kohdalla.

”Siiinä on rakkaus, että…” (Kuva Image by Image by TanteTati, Pixabay)

Pysähdyin miettimään, että onko sattumaa vaiko mietittyä, että Johanneksen evankeliumin ja hänen ensimmäisen kirjeensä jae 3:16 osuvat teemaltaan yhteen jopa niin, että ne täydentävät toinen toisiaan.

Tiedän, ettei rakkauden apostoli Johannes ole jakanut kirjettään lukuihin puhumattakaan jakeista. Lisäksi tiedän, että lukujako on syntynyt aikaisemmin ja eri henkilön laatimana kuin jaejako. Jos siis joku on tarkoituksella ohjannut luku- ja jaenumerot …

Jatka lukemista

(Epä)tasapainoilua rakkaudessa

Lyhyt tekstini Luukkaan evankeliumista on johdantokertomus vertaukseen laupiaasta samarialaisesta (Luuk. 10:30-36). Se on dialogi lainopettajan ja Jeesuksen välillä, mikä sai Jeesuksen esittämään vertauksen laupiaasta samarialaisesta.

Rakkautta on… (Kuvan tekijä on James Chan,Pixabay)

”Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: ’Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?’ Jeesus sanoi hänelle: ’Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?’ Mies vastasi: ’Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Jeesus sanoi: ’Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.’(Luuk. 10:25-28)

Tässä emme lainkaan katso vertausta, vaan keskitymme lainoppineen miehen vastaukseen, kun Jeesus pyysi miestä itseään soveltamaan kirjoituksia:

Mitä laissa …

Jatka lukemista

Arjen pyhää

Erityisesti luonnonkansojen keskuudessa ja yleisesti muualla kuin länsimaissasanalla ’pyhä’ on edelleen

Jesajaa kohtaa Jumalan ja serafit. Kuvitus kirjasta Petites Heures de Jean de Berry.

merkitys arkipäivän sanana. Länsimaissa tuon merkityksen olemme pitkälti kadottaneet, minkä vuoksi sana kuuluu lähinnä uskonnolliseen kieleen ja nimistöön. Ei pyhästä kuule puhuttavan muutoin kuin paikannimiä navigaattoriin tavattaessa.

Eipä meille ole juuri mitään pyhää arjessa ellei ’arkipyhiä’ lasketa. Oli se aika joskus vielä Suomessakin, kun arkikielessä puhuttiin pyhistä miehistä, kuten shamaaneista, papeista, tai munkeista. Pyhä ei ollut vain etuliite, vaan se kuvasi sitä, että nämä henkilöt oli erotettu jumalalle. Toki on ollut paljon muutakin pyhää kuin papit ja hengelliseen omistautuneet henkilöt. Pyhää on kaikki, minkä uskotaan liittyvän jumalaan tai hänen palvomiseensa. Samoin pyhää on kaikki se, …

Jatka lukemista

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Rajoja, rajankäyntiä ja muureja

Tiedotusvälineet uutisoivat paitsi COVID-19 pandemiasta, myös sodista, nälänhädästä, pakolaiskriiseistä, jne. Uutiset puolestaan siirtyvät edelleen keskusteluihin maahanmuutosta, liikkuvuuden rajoittamisesta, yksilön oikeuksista ja tietenkin taloudesta. Varsin usein uutisen ja keskustelun taustalla vaikuttaa yksi ääneen sanomaton käsite eri merkityksissä. Se on raja.

Berliini muuri. Raja vai muuri?

Rajoja

Puhe maahanmuutosta ja liikkuvuuden rajoittamisesta on helppo mieltää keskusteluksi rajoista. Sama pätee sotaan; sota on äärimmäinen rajarikkomus. Siinä rikotaan paitsi maantieteellisiä rajoja, myös etiikan, moraalin ja lukuisten ihmisten elämän rajoja. Samoin nälänhätä on rajan ylitys: elämiseen tarvittavan ravinnon raja alittuu. Niin sota kuin nälänhätä saavat aikaan pakolaisvirtoja, jotka sitten syystä tai toisesta pysähtyvät joko luonnon- tai valtakunnan rajaan.

Rajat löytyvät myös taloudesta; jossain on se veteen piirretty raja, milloin talouden normaalit muuttuvat puheissa …

Jatka lukemista

 
 
 

Etsi sivustolta