Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2024

Mutta miehen nähdessään…

Muistanet vertauksen laupiaasta samarialaisesta Luukkaan evankeliumissa? Se on yksi rukousviikon teksteistä. Jeesus antoi sen aikanaan vastaukseksi eräälle

Laupias samarialainen (Kuva falco Pixabaystä)

lainopettajalle kysymykseen, jolla tämä mittasi Jeesuksen etevyyttä juutalaisena rabbina. Se oli vähän samanlainen tilanne kuin vaalitentissä, kun toimittaja esittää visaisia kysymyksiä. Tämäkään kysyjä ei näet hakenut vastausta oman elämän polttaviin kysymyksiin, vaan yritti naruttaa Jeesuksen sanomaan jotain typerää.

Lainopettaja kysyi Jeesukselta: ”Kuka on minun lähimmäiseni?” Tämä oli merkittävä kysymys juutalaisen lain tulkinnassa. Hän kysyi sitä ’periaatteessa’. Ei hän kysynyt sitä ajatellen omia lähimmäisiään. Lainopettaja ei esimerkiksi pyytänyt Jeesusta näyttämään lähimmäisiä siitä viiden metrin säteeltä. Häntä ei kiinnostanut tietää, keitä ne todelliset lähimmäiset olivat, vaan asia kiinnosti niin kuin ’periaatteessa’.

No, eipä ole ajat tästä paljoa …

Lisää...

Ohikulkumatkalla

Katsahdan tällä kertaa Paavalin ensimmäiseen kirjeeseen korinttilaisille.

Jos ei päästä irti, jää kulkemaan kehää. (Kuva Gendzo Macher Pixabaystä)

Luin viikolla sen seitsemättä lukua, jossa Paavali ohjeistaa paikallisia monissa käytännön elämän tilanteissa. Nämä tutut ohjeet on erityisen tärkeää ymmärtää Paavalin kirjeen vastaanottajien tilanne huomioiden, koska väärään tilanteeseen sovellettu oikea ohje saattaa pahimmillaan kääntyä jopa itseään vastaan.

Nykyinen maailmamme on näet katoamassa

Luin Paavalin ohjeistusta tuon seitsemännen luvun 25 jakeesta eteenpäin (1. Kor. 7:25-). Siinä hän ohjeistaa seurakuntaa elämään katoavassa maailmassa. Seurakunta eli aikaa, jolloin oli selkeät merkit kiristyvän vainon alkamisesta. Katoavaisuus tässä ei siis viitannut maailmanloppuun, vaan yhden elämän vaiheen loppumiseen – tässä rauhan.

Mielestäni neuvot kyllä sopivat rauhan aikaankin, vaikka nuorempana tosin ponnekkaasti …

Lisää...

Lain merkityksestä

Laki ja usko ovat kumpikin sangen selkeiltä käsitteitä toisistaan erillään, mutta kun nämä kaksi termiä tuodaan ’saman pöydän’ ääreen, muuttuu tulkinta monta kertaa vaikeammaksi.

Laki on mittari ja ohjenuora – ei ratkaisu eikä apu. (Kuva Felix Wolf Pixabaystä)

Toisaalla on kiusaus ajatella, että laki kuuluu vanhaan liittoon ja usko taas uuteen liittoon. Mutta eikö juuri Jeesus sanonut:

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.” (Matt. 5:17)

Mikä sitten on lain asema uudessa liitossa? – En osaa sitä tyhjentävästi selittää, mutta uskon, että yllä lainatut Galatalaiskirjeen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Tulevaisuus takana

Luin taannoin artikkelin, jossa viitattiin Chilen Andien korkeilla laaksoilla asuvaan amerikkalaisintiaanien yhteisöön nimeltä Aymara.

Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta aika? (Kuva Markus Kammermann Pixabaystä)

Artikkelissa puhuttiin ihmisen tavasta käsittää aikaa ja siitä, miten se puolestaan vaikuttaa ihmisen tapaan toimia arjessa.

Esimerkkinä käytettiin mainitsemaani yhteisöä. Heidän aikakäsityksensä on käänteinen meille tuttuun länsimaiseen aikakäsitykseen nähden. He mallintavat ajan samaan tapaan kuin mekin jatkumoksi menneen ja tulevan välillä, mutta katsovat sitä eri suunnasta.

Aikakäsityksistä

Aikakäsitys on kulttuurisidonnainen tekijä. Monesti emme sitä tule edes ajatelleeksi, koska käsitämme ajan yhdellä tavalla ja kuvittelemme sen olevan sama kaikille. Kulttuurien ja yhteiskuntien välillä on monenlaisia aikakäsityksiä, ja ne vaikuttavat siihen, miten ihmiset hahmottavat aikaa, kuluttavat sitä, suunnittelevat tulevaisuutta tai katsovat menneisyyttä.

Tämä tuottaa ongelmia jopa …

Lisää...

Tule ja katso

Lämmittelyksi kerron lapsuudestani 6-vuotiaana tilanteen, kun edesmennyt setäpuoleni teki minuun ilmeisesti lähtemättömän vaikutuksen, koska puhun siitä vieläkin. Tämä pieni kertomus valaisee myös evankeliumitekstiä, jossa Natanael kohtaa Jeesuksen.

Patsas Jeesuksesta. Tunnetko persoonan kuvan takaa? (Image by Gabriela Motta from Pixabay)

Orvo oli minulle jostain syystä Arska-setä, koska Arskana kaikki tuntemani ihmiset hänestä puhui. Hänellä oli tapana poiketa kyläilemään ja pyytämään pientä vippiä isältäni silloin, kun häneltä oli rahat lopussa pitkän ’juhlinnan’ jälkeen. Huolimatta melko kosteasta elämäntavasta ja rankemman puoleisesta juhlinnasta, hän oli kuitenkin pohjimmiltaan kelpo mies, joka elätti itsensä raskaalla rehellisellä työllä ja maksoi aina velkansa takaisin isälleni.

No, joka tapauksessa Arska-setä oli taas kerran poikennut kylään ja tuli puheeksi, että minä aloitan koulun kohta kesän jälkeen. Setä kyseli minulta, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Risti ulkona ja sisällä

Minne risti kuuluu? Näen sen kirkossa – alttarilla, on se katollakin. Se löytyy kotoa pöydältä ja kirjahyllystäkin. Ja välillä risti liehuu taivasta vasten sinivalkoisena kotimaamme lippuun piirrettynä.

Risti on ulkoinen, samalla se on sisäisesti meissä. (Image by 12138562O from Pixabay)

Kaupassa katselen ihmisiä. Kas, tuo mies ja tuo nainen… He taitavat olla uskovia, kun kaulassa on ristin muotoinen korukin.

Lunta luodessa näen ristin piirtyvän myös lumihankeen; jostain se sinne heijastuu, Jumalan käsialaa. On se vain kaunis. Ja nyt, kun katson tarkemmin… se piirtyy minun ylitseni – aivan kuin koko elämäni olisi ristin alla. Niin se onhyvä ollakin.

Rististä rakkauteen…

Luen nyt kaksi jaetta Paavalin kirjeestä filippiläisille. Hän puhuu rististä; siitä, mitä se tarkoittaa ja miltä se tuntuu.

”Mutta kaiken …

Lisää...

Tarkoin varjeltu salaisuus

Tänään puhutaan salaisuuksista – Jumalan salaisuuksista. Puhumme jostain sellaisesta, mitä on salattu vuosisadat – jopa tuhannet, ennen kuin sitä paljastettiin yhdellekään ihmiselle.

Loppiaisen muukalaiset (Image by kalhh from Pixabay)

Ennen sitä puhutaan vähän loppiaisesta, koska se valmistaa meidät kohtaamaan nämä salaisuudet. Mikä siis on loppiainen? Loppiaisen vanha nimi on epifania. Epifania on kreikkaa ja tarkoittaa ”ilmestymistä” tai ”Herran ilmestymistä”. Nykyinen suomenkielinen nimi on peräisin 1600-luvulta, ja se tarkoittaa joulunpyhien loppumista – ei mitään sen syvällisempää. Käytännössä loppiainen mielletään Suomessa paluuna arkeen.

Muttaeipä siinä mitään, edes loppiaisen ’kirkollinen’ merkitys epifania-juhlana, ei ole aivan yksiselitteinen. Idän kirkossa loppiaisena muistetaan Jeesuksen kasteseremoniaa, kun taas protestanttisissa ja katolisessa kirkossa loppiaisen aiheeksi on vakiintunut idän tietäjien vierailu Jeesus-lapsen seimen äärellä. …

Lisää...