Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2021

Onneni on olla

Filosofi Aristoteles (384–322 eKr.) kysyi: ”Mikä kaikkein parasta mitä ihminen voi saada toiminnallaan aikaan?” Tähän hän edelleen itse vastasi:

Tavallisen ihmisen ja sivistyneen ihmisen mielestä se on onnellisuus.

Onnen hetkiä tämäkin. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Aristoteles käsitti olevan kolmenlaista onnea: 1) mielihyvän synnyttämää onnellisuutta, 2) hyvän suoriutumisen tuottamaa onnellisuutta ja 3) mietiskelevän ja pohtivan elämäntyylin synnyttämää onnellisuutta. Luonnollisesti Aristoteles nimesi näistä viimeksi mainitun korkeimmaksi onnellisuuden tasoksi.

Näinkö tosiaan? Luulen, että Aristoteles on perusoletuksessaan oikeassa tai ainakin hyvin lähellä totuutta, mitä tulee ihmisen tekemisiä ohjaaviin motiiveihin. Sen sijaan siitä en ole lainkaan vakuuttunut, mikä ihmisestä tekee onnellisen ja että pystyykö hän kestävää onnea tekemällä koskaan saavuttamaan.

Pari tuhatta vuotta myöhemmin matemaatikko, fyysikko, keksijä ja filosofi Blaise …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Hiljene, sieluni

On asioita, jotka eivät tunnu muuttuvan. Ne ovat asenteita ja ajatuskulkuja ajatusten uumenissa. Ajan myötä toiset huolet käyvät pieniksi, kun taas toiset kasvavat alati suuremmiksi. Tarkoitan tällä sitä, mitä suhtaudun asioihin.

Hiljeneekö sieluni nopeaskameran edessä? (Kuva Ben Kerckx,Pixabay)

Mikä eilen oli ylitsepääsemätön este, tuntuu tänään keveältä huolelta. Silti tänään on sitten jokin muu asia, joka saa minut samalla tavalla pois raiteiltani. Syvällä sisällä mikään ei muutu, vaikka kuvittelen kasvaneeni eilisestä.

Seuraavaksi teen aikahypyn noin kymmenen vuoden taakse. Alkuperäinen tekstini ja sen esimerkit ovat 2010-luvun taitteesta. Kerron siinä kaksi kertomusta omasta elämästäni. Nyt kumpikin niistä huvittaa minua suuresti. Ajattelen, että on sitä pojalla ollut silloin murheet.

Kaikki ei kuitenkaan ole muuttunut. Nimittäin reflektioni Psalmin 62 tekstistä on edelleen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Pandoran lipas

Lienet kuullut puhuttavan Pandoran lippaasta? Olet ehkä itsekin käyttänyt tätä antiikin mytologiasta tuttua kielellistä metaforaa. Pandoran lippaalla tarkoitetaan esinettä tai asiaa, joka ensin vaikuttaa hyödylliseltä, mutta josta tulee lopulta suuri harmi.

Pandora raottaa lippaan kantta. (Maalaus, John William Waterhouse)

Saatat tuntea myös koko tarinan Pandoran lippaasta. Se on osa Prometheus-myyttiä, josta on kirjoitettu monia moderneja ’venytettyjä’ nykyversioita, mutta alkuperäinen kertomus Pandorasta on varsin lyhyt katkelma pidemmästä tekstistä. Uskontotutkijat pitävät Prometheus-myyttiä antiikin kreikan vastineena Raamatun luomis- ja syntiinlankeemuskertomukselle. Sitä en tiedä. Myytti ei kerro maailman luomisesta, mutta se kuvaa miehen ja naisen luomista sekä syntiinlankeemusta lippaan avaamisen kautta omalla mielenkiintoisella tavalla.

En nosta Prometheus-myyttiä tässä vertailtavaksi Raamatun luomiskertomuksen rinnalle. Totean vain siinä olevan paljon samaa, mitä muinaiset uskontojen kirjoitukset …

Lisää...

Vakavasti sinun

Laskiainen aloittaa paaston matkan kohti pääsiäistä. Muistan lapsuudesta laskiaisen hyvällä. Paikallinen seurakunta järjesti leirikeskuksessa vuotuisen laskiaisriehan, missä laskettiin mäkeä ja syötiin hernekeittoa ja pannukakkuja. Paasto tai mikään sellainen ’aikuisten naama kurtussa’ -asia ei lapsen laskiaisiloa päässyt sammuttamaan.

Pulkkamäessä; ken on kyydissä? (Kuva hmschl, Pixabay)

Sittemmin opin tuntemaan laskiaisen merkityksen laskeutumisena paastonaikaan. Pitkä paasto ennen pääsiäistä kuulosti korvaani juurikin ’aikuisten naama kurtussa’ -asialta. Se kuulosti siltä niin kauan, kun paasto oli minulle ulkoinen asia. Merkitys muuttui, kun löysin paastolle syvemmän merkityksen. Ulkoinen toteutus pysyi samana, mutta tarkoitus muuttui. Uuden syvemmän merkityksen tiivistän kahteen sanaan: ”vakavasti sinun”.

Paaston merkitys

Paasto ei ole minulle ’naama kurtussa’ -asia, vaan päinvastoin se on tervetullut vaihtelu elämän rytmiin. Tapani p …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Tapahtukoon sinun tahtosi

Sanat ”tapahtukoon sinun tahtosi” ovat varmasti viipyneet kerran jos toisenkin jokaisen uskovan huulilla. Ikävä kyllä, noiden sanojen merkitys on esimerkiksi Isä meidän -rukouksen ulkoa hokemisen myötä kärsinyt samaa inflaatiota kuin sana ’aamen’.

Tapahtukoon sinun tahtosi (Kuva joeseager, Pixabay)

Tapahtukoon sinun tahtosi” lauseesta on tullut monen suussa pelkkä tyhjä repliikki muuten ehkä itsekkääseen rukoukseen. Se on kuin taikasana, joka oikeuttaa lukuiset aiemmat pyynnöt ja anomukset.

Monelle se on ’aamenen’ kera pelkkä rukouksen lopetuskaava ilman syvempää sisältöä. On jokseenkin juhlavaa lausua tuo ylevän kaunis kolmisanainen lausahdus rukouksen loppuun, mutta sen koko kauneus tulee esiin vasta, kun rukoilija on antautunut ensin pohtimaan, mitä hänen lausumansa sanat merkitsevät hänen itsensä kohdalla. Vasta sen jälkeen sanat saavat sisällön.

Ilman …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |

Jumalan katseen alla

Jokainen täällä maanpäällä kulkee elämänsä polun alati Jumalan katseen alla. Ei ole hetkeä, etteikö Luoja olisi läsnä. Toiselle ajatus Jumalan katseen alla elämisestä tuntuu kiusalliselta, kun taas toinen tuntee olonsa turvalliseksi.

Jumalan katseen alla (Kuva Jody Davis, Pixabay)

Toki on myös niin, että ajatus Jumalan katseen alla elämisestä vaihtelee tilanteittain. On hetkiä, kun tietoisuus hänen läsnäolostaan voimauttaa ja lohduttaa, kun taas toisinaan se jää vaivaamaan. Jälkimmäisen tapauksen piiriin kuulunee seuraava raamatunkohta.

”Ahas ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran, hänen Jumalansa, silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.” (2. Kun. 16:2)

Vastaavia mainintoja jumalattomista kuninkaista on Kuninkaiden kirjassa lukuisia. Lukijan on helppo ohittaa nämä kohdat päänpuristuksella kauhistella kyseisen kuninkaan jumalattomuutta. Teemme sen tahattomasti.

Päivittelemme vaikkapa juuri Ahasin …

Lisää...

Lepoa

Tieto muutamasta lähestyvästä talvilomapäivästä auttaa kummasti jaksamaan työn ja opiskelun haasteissa. Samoin perjantaina viikonlopun läheisyys antaa puhtia päivään.

Rennosti… (Kuva Jill Wellington, Pixabay)

Tuntuu siltä, että monet ihmiset heräävät elämään vain viikonlopun tai loman ajaksi, minkä jälkeen he ovat entistäkin väsyneempiä, kun arki taas koittaa. Pidemmät vapaat ovat mahdollisuus toteuttaa itseään ja tehdä kaikkea sellaista, mihin arjessa aika ei riitä.

Tätä taustaa vasten ei voi olla kuin kiitollinen siitä, että historian saatossa 7-päiväinen viikko on vakiinnuttanut asemansa muinaisten kreikkalaisten 10- tai roomalaisten 8-päiväisten viikkokokeilujen sijaan. Toki kokeiluja on tehty modernina aikanakin, mutta jotenkin tämä seitsenpäivärytmi on vain vakiintunut käytännöksi.

Meille tuttu seitsenpäiväinen viikko on mitä ilmeisemmin ollut käytössä ’jo aikojen alusta’ (1. Moos. 2:1-3) ainakin juutalaisilla ja …

Lisää...