Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: synti

Vihastukaa mutta…

Luen aluksi Paavalin kirjeestä jakeen, joka on muodostunut jopa hokemaksi tästä aiheesta puhuttaessa. Paavali kirjoittaa efesolaisille näin.

Vihastusta ilmassa? (Image by Lubos Houska from Pixabay)

”Vihastukaa mutta älkää tehkö syntiä. Älköön aurinko laskeko vihanne yli.” (Ef. 4:26)

Nämä Paavalin sanat ovat vapaamuotoinen sitaatti Daavidin psalmista (Ps. 4:5). Perimätiedon mukaan Daavid on kirjoittanut tämän iltarukoukseksi sopivan psalmin, kun hän joutui pakenemaan poikaansa Absalomia tämän käännyttyä isäänsä vastaan vallankaappausyrityksessään.

Daavid ei halunnut käydä nukkumaan, ennen kuin oli päässyt voitolle vihansa tuottamista ajatuksista tässä asiassa. Tätäkin taustaa vasten ymmärrän hyvin, että tässä kehotus olla tekemättä syntiä liitetään usein vihastumiseen. Tuossa mielentilassa ihminen näet herkästi tekee, sanoo tai ajattelee jotain sellaista, mitä hän myöhemmin tunnereaktion laskettua katuu.

Silti en malta olla mainitsematta, …

Lisää...

Veren arvo

Oletko koskaan miettinyt Jeesuksen vuodattaman veren arvoa? Kysymys tulee epäsuorasti esille silloin, kun uskova kokee epäonnistuneensa vaelluksessa Jumalan mielen mukaisesti – on sitten kyse jostain, mitä olisi pitänyt tehdä, mutta jäi tekemättä, tai jostain mitä tuli tehtyä, vaikka ei olisi pitänyt tehdä.

”Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun edestäsi vuodatettu.” (Kuva Sofia Stensby Pixabaystä)

Omatunnon syyttävä ääni voi käydä niin voimakkaaksi, että mieltä alkaa hiertämään piinallinen kysymys ”Voinko minä saada enää anteeksi?” Tehdyt synnit tuntuvat niin todellisilta etenkin, jos kyseinen synti on saanut sinut lankeamaan toistuvasti niin, että näet syntisi suurempina kuin Kristuksen veren sovittavan arvon. Tällöin mieleen hiipii ikävä epäilys: ”Riittääkö Kristuksen veri pesemään minut puhtaaksi?

Tällä kertaa etsimmekin ratkaisua tähän ongelmaan. Kysymykseen Kristuksen veren …

Lisää...

Vapaus menneestä

Vuosisatoja sitten ammatti periytyi isältä pojalle. Isät paitsi kasvattivat poikansa Herran nuhteeseen, he kouluttivat heidät itse osaamaansa ammattiin. Sillä tavoin suutarin pojasta tuli suutari, sepän pojasta seppä, jne. Perinne näkyy aikanamme enää vain muutamissa sukunimissä, kuten Seppä, Seppänen tai Suutarinen.

Käsi kädessä, isältä pojalle (Kuva chin1031, Pixabay)

Nykypäivänä ei isältä pojalle välttämättäenää periydy juuri muuta kuin tuo sukunimi ja omaisuus. Tosin poikkeuksiakin on; esimerkiksi monen näyttämötaiteilijan jälkeläisistä on tullut vanhempiensa työn jatkajia, samoin käy vielä kauppiassuvuissa ja urheilussa. Ja toki niitä pappissukujakin tuntuu riittävän.

On tietty rehellisyyden nimissä myönnettävä, että edelleen yllättävän paljon ominaisuuksia siirtyy verenperintönä isältä pojalle. Tällä en viittaa vain geneettiseen perimään. Sillä monet tavat ja taipumukset tuntuvat nekin siirtyvän sukupolvelta toiselle.

Ehkäpä juuri siksi historian …

Lisää...

Ajatuksia kuuliaisuudesta

Seuraava psalmin tekstin alku kuulostaanee tutulta. On mahdollista, että psalmi 40 on sinulle jo entuudestaan tuttu, mutta ehkäpä olet lukenut tekstin Heprealaiskirjeestä, jossa sen kirjoittaja siteeraa psalmia (Hepr. 10:5-10).

Äärimmäinen kuva kuuliaisuudesta. (Kuva Hands off my tags! Michael Gaida Pixabaystä)

Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua, polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä, mutta sinä teit minulle kuulevat korvat. Siksi minä sanoin: ’Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni.’ Minä julistan sinun vanhurskauttasi temppeliin kokoontuneelle kansalle, en lakkaa siitä puhumasta. Herra, sinä tiedät sen! Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani, olen puhunut sinun uskollisuudestasi ja pelastusteoistasi. En ole salannut juhlakansalta, kuinka hyvä ja …

Lisää...

Pyyteetöntä hyvää vai…

On mukavaa keskustella asioista periaatteessa ja teoriassa etenkin silloin, kun ne eivät kosketa henkilökohtaisesti. Usein me kristityt – etenkin meidän pappien ammattikunta – koemme olevamme pelastuksen ja synnin asiantuntijoita, mikä on minusta varsin erikoista.

Tässä maailmassa autettavia ja auttamista riittää meille jokaiselle. (Kuva Q K Pixabaystä)

Erikoista tässä asiantuntijuudessa on ensinnäkin se, että emmehän me käytännössä tiedä pelastuksesta oikeastaan muuta kuin sen, että olemme Kristuksen sovitustyön perusteella pelastetut yksin armosta. Olemme siis enemmänkin pelastuksen ’käyttäjiä’ kuin asiantuntijoita. Se on vähän niin kuin autolla ajaminen tekisi meistä autotekniikan asiantuntijoita. Toki olemme kokemusasiantuntijoita pelastuksesta, mutta siihen asiantuntijuus sitten loppuukin.

Synnistä me tiedämme sen sijaan huomattavasti enemmän. Meillä jokaisella on synnissä rypemisestä omakohtaista kokemusta vaikka muille jakaa – vieläpä ihan tuoretta sellaista …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Tahroja ja tahraisia tekoja

Tänään harjoitetaan ”käytännön teologiaa”. Muistele hetki, milloin viimeksi olet syönyt keittoa? Ehkä otit keittoa ensin kauhalla kattilasta lautaselle. Sitten mahdollisesti leikkasit kyytipojaksi palan leipää ja voitelit sen. Kaadoit lasiin kenties vettä ruokajuomaksi. Asetit ruoan eteesi ja aloit syömään keittoa lusikalla.

Keittoa syömässä… silmät avoinna vai kiinni? (Kuva ivabalk Pixabaystä)

Jatkoit tätä toimenpidettä kunnes ruoka oli syöty ja tulit kylläiseksi. Kun sitten korjasit ruokailun jälkeen astiat, jäikö pöydälle (tai paidalle) keittotahroja, ehkä myös leivän muruja? No, ei tietenkään, olethan sinä siisti ihminen.

Miten on, olivatko sinun silmäsi avoinna ruokaillessasi? Entä söitkö valoisassa vai pilkkopimeässä? Kokeilepa tehdä sama silmät kiinni tai pimeässä. Syötyäsi avaa silmät, laita valot päälle tai odota auringon nousuun.

Näin toteutuu esimerkinomaisesti Paavalin Efesoksen seurakunnalle kirjoittamat sanat ” …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Katse Vapahtajaan!

Kerran kahleissa, nyt vapaa! (Kuva orythys Pixabaystä)

Me olemme vapaat, koska Kristus on antanut meille vapauden synnistä. Hän elää, että meillä on toivo. Kristus osti omansa vapaiksi ja tästä syystä sen enempää sinun kuin minunkaan vapauteni ei perustu tekojemme ylivertaisuuteen. Me elämme ostovapaudessa; meidät on ostettu vapaiksi, itse emme vapauttamme ole ansainneet.

Olen vapaa, koska Kristus on vapauttanut minut synnin otteesta. Se en ollut minä – oman elämäni pieni Houdini, joka olisi keplotellut itsensä vapaaksi kahleista. Ei, vapaus on yksin Kristuksen työ ja minun osani hänen armostaan.

”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” (Gal. 5:1)

Paavali julistaa tässä tätä samaa vapautta, mistä aloitin tekstini alussa. Hän kuitenkin jatkaa ajatusta kehotuksella …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |