Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Kristus

Täydellinen elämän perusta

Elämän perustaa voi ajatella monesta näkökulmasta. Kuluvan päivän elämälle sen perusta voidaan ajatella lasketun pitkälti jo menneinä päivinä; valinnat – omat ja toisten – luovat pohjan sille, keitä tai missä olemme tänään.

Perusta ja kulmakivi. Sen varassa tämäkin pylväikkö seisoo tai kaatuu. (Image by aleceratti from Pixabay)

Perusta voi tarkoittaa myös niitä arvoja, joiden mukaan paahdamme menemään eteenpäin; arvopohja antaa ihmiselle perustan tehdä päätöksiä ja myös arvioida onnistumistaan – eli eräänlainen perusta on sekin.

Varsinaiset elämän perustat, eli elämää kannattelevat tukirakenteet, löytyvät kuitenkin sieltä, mihin matkallamme turvaamme. Käytän tässä monikkomuotoa siksi, että nykypäivän ihminen luottaa elämän useiden eri perustojen varaan. Hän luottaa toisaalla elämänsä yhden perustan varaan, mutta toisaalla toisen – ehkäpä hän on rakentanut kokonaisen tukiverkoston siltä varalta, …

Lisää...

Evankeliumin keskiössä

Markuksen evankeliumin kahdeksannessa luvussa on evankeliumin taitekohta siinä, että sen 27. jakeessa alkaa Jeesuksen matka kohti Jerusalemia.

Samassa yhteydessä Jeesus käy opetuslasten kanssa keskustelun siitä, että mitä he ovat kuulleet ihmisten hänestä ajattelevan. Keskustelu päättyy kohtaan, missä Jeesus kysyy opetuslapsilta itseltään, että mitä he Jeesuksesta ajattelevat:

””Entä te?” kysyi Jeesus. ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Pietari vastasi hänelle: ”Sinä olet Messias”” (Mark. 8:29)

Tämä jae on Markuksen evankeliumin keskikohta monella tapaa laskettuna. Tietenkään emme voi määritellä evankeliumille tarkkaa keskikohtaa, koska sen voi mitata niin monella tavalla, Mutta vaikka tarkkaa vastausta kysymykseen ei ole, voidaan sanoa, että Markuksen evankeliumin puoliväli on noin luvun 8 kohdalla.

Evankeliumin huippukohta

Teemallisesti keskikohta sijoittuu juurikin näihin Pietarin sanoihin. Se jakaa kirjan selkeästi kahteen osaan. Evankeliumin ensimmäinen puolisko …

Lisää...

Epäonnistumisessa lupaus uuteen elämään

Ihmiselämään mahtuu joukko erilaisia pelkoja. On pieniä ja suuria pelkoja – jos niitä mitataan sen mukaan, miten voimakkaasti ne koetaan ja miten merkittävästi ne vaikuttavat ihmisen elämään.

Ei sitten ihan osunut… (Image by FlitsArt from Pixabay)

Pienen pelon ihminen kykenee voittamaan tahtonsa voimin, mutta kun kyse on vakavasta pelkotilasta tai kammosta, käy se esteeksi normaalille elämälle. Vakava pelko ei ole ’vain’ tuntemus tai oire, vaan se on este. Pelko vie ilon ja houkuttaa ihmisen karttamaan tilanteita, joissa hän joutuu pelkonsa kohtaamaan.

Myös erilaisten pelkojen kirjo on valtava. On näet paljon eri asioita, mitä ihmiset pelkäävät. Osa peloista on terveitä, ihmistä suojelevia pelkoja, jotka estävät ihmistä saattamasta itseään vaaraan. Mutta ikävä kyllä on vähintään yhtä suuri joukko turhia pelkoja, jotka …

Lisää...

Mystinen silta

Tämä tekstini on eräänlainen ihmiskoe, johon sinä lukijani saat osallistua. Jos alla oleva teksti on ’sinulle liikaa’ sitä lukiessasi, lue ennen lopettamista artikkelin viimeinen kappale ja kenties palaat uudelleen tekstin pariin.

Puinen silta – tästäkö nyt puhutaan? (Image by Peggychoucair from Pixabay)

Käyttämäni teksti on aavistuksen vaikeaselkoinen ”Dialogi Jumalan kaitselmuksesta”. Tekstiä vaikeuttaa lisäksi epämääräinen käännökseni. Pieni epämääräisyys on kuitenkin tällä kertaa juuri se, mitä tekstillä haen.

Aloitetaan.

Pyhä Katariina Sienalainen (1347-1380) oli dominikaaniseen sääntökuntaan kuulunut mystikko, joka kanonisoitiin vuonna 1461 ja julistettiin kirkonopettajaksi vuonna 1970. Hänen kirjallisesta tuotannostaan on säilynyt 26 rukousta ja yli 380 kirjettä.

Yksi näistä säilyneistä teksteistä on ”Dialogi Jumalan kaitselmuksesta, jonka hän saneli keskustelun muotoiseksi kertomukseksi Jumalan kanssa. Raamatun …

Lisää...

Väkevä kuin kuolema

Rakkaus on väkevä kuin kuolema” ja ”suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa” ovat tuttuja sitaatteja, jotka epäilemättä toistuvat päivittäin kymmenissä rakastavaisten toisilleen kirjoittamissa kirjeissä, korteissa hääparien lahjapöydällä ja monesti myös jossain muodossa hääseremoniassa.

Morsiussymboliikkaa on tässäkin – melko paljon vielä…. (Image by Pexels from Pixabay)

Itsekin muistan lukeneeni näitä Laulujen Laulun -kirjan tekstejä usein häiden tekstejä etsiessä. Tosin nyt myöhemmin tuo teksti on muuttunut minulle enemmänkin kuvaukseksi Jumalan rakkauden kohtaamisesta. Tähän suurin yksittäinen tekijä on Cantico Espiritual – eli Ristin Johanneksen Laulujen laulu, joka on tyyliltään saman kaltainen tämän Vanhan testamentin teoksen kanssa. Se kuvaa sielun (morsian) matkaa Kristuksen (sulhanen) läheisyyteen.

Ihmisten välistä rakkautta

Toisaalta inhimillinen vajavainen rakkaus täällä maanpäällä on Jumalan elävä vertauskuva siitä …

Lisää...

Tykkää, jaa, seuraa

Muistan hyvin tuon ajan, kun sosiaalinen media oli uusi ja se aiheutti minussakin sydämentykytyksiä ja esimerkiksi FOMOa (”Fear Of Missing Out”) eli pelkoa jäädä paitsi.

Sosiaalisen median vietävissä vai ei? (Kuva Marie Pixabaystä)

Oli pakko seurata (follow) kaikkia tuttavia sekä lisäksi trendikkäitä merkkihenkilöitä, jotka saattoivat sanoa peräti merkittävää. Jos tällainen vaikuttaja sitten viisauden mediaan kirjoitti, oli minun vuorostani pakko papukaijana se jakaa (share), että osoitin seuraavaani aikaa. Ja tietenkin minun piti myös tykätä (like) kaikesta, mitä algoritmit mediavirtaan syöttivät.

Algoritmit kehittyivät, ihminen ei. Ja niin syntyi sosiaaliseen mediaan outoja samanmielisten kuplia, joissa hoettiin omia mantroja ja luultiin, että ne ovat totuus. Muistan kuinka tällaisessa kuplassa en joskus kiireiltäni jaksanut käydä tykkäämässä jokaista hassun hauskaa sutkautusta, puhumattakaan raskaiden ihmisten vieläkin …

Lisää...

Melkisedekin pappeus

Ehkä olet kuullut saarnattavan ’Melkisedekin pappeudesta’ tai olet kuullut pastorin sivuavan kyseistä ’kaanaankielistä’ (lue: kristittyjen sisäpiirin harjoittama kapulakieli) sanontaa?

Abraham kohtaa Melkisedekin (Keskiaikainen maalaus 1460-luvulta)

Itse olen kuullut asiaa sivuttavan useita kertoja enkä ole ollenkaan vakuuttunut, että aina kaikki paikalla olijat tai edes puhuja itse olisi päässyt selvyyteen termin sisällöstä ja tarkoituksesta.

Siltä varalta, että törmäät termiin etkä kehtaa kysyä, avaan tähän ideaa lyhyesti. Varmasti aiheesta riittäisi aineistoa kokonaiseen viikonlopun raamattutuntisarjaan, mutta tämä pinnallisen lyhyesti, että pääset tämän jälkeen vielä viikonloppuakin viettämään.

Kaivoin esiin Heprealaiskirjeen ja tutustuin siinä erityisesti niihin kohtiin, joissa asiaa sivutaan viidennessä, kuudennessa ja seitsemännessä luvussa (Hepr. 5:1-10; Hepr. 6:13-7:28). Tutustuin myös niihin muutamaan jakeeseen, jota kirjoittaja Vanhan testamentin puolelta siteeraa. En kuitenkaan aio …

Lisää...