Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Kristus

Mä sulle rauhaa toivotan!

Muistan lapsuudesta, että paikallisen seurakunnan hengelliset tilaisuudet alkoivat poikkeuksetta Jumalan rauhan toivotuksella muodossa ”Jumalan rauhaa”, johon seurakunta vastasi hartaasti ”rauhaa”.

Kättely on yksi tapa tervehtiä. (Kuva Alexa Pixabaystä)

Pienen lapsen näkökulmasta tuo ’tapa’ vaikutti erikoiselta – etenkin, kun kaikkialla muualla tervehdittiin toisin… Sittemmin eri seurakuntakulttuureissa olen havainnut pientä vaihtelua tervehdyskäytännöissä. Jotkut sanotaan ”rauhan tervehdys”, toiset ”Jumalan terve”, ”armoa ja rauhaa”, jne. Itselläni oli joskus tapana tervehtiä seurakuntaa hieman herätellen sanoin ”rauhan morjens”, mutta nykyään parhaalta tervehdykseltä suussani maistuu mukailtu sitaatti Paavalin kirjeistä eli

Herramme Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teidän kanssanne”.

Tervehdyksiä

Ensimmäisen kristillisen pääsiäisen aikaan, kun ylösnoussut Jeesus ilmestyi omilleen, hän kohtasi opetuslapset rauhan …

Lisää...

Kristus teissä, kirkkauden toivo

Päivittäin kohtaamme ’suuria pieniä’ yllättäviä haasteita, mitä emme osanneet ennakoida.

Mausteet hukassa? Mistä hyllyjäni täydennän? (Kuva Jean-Louis SERVAIS Pixabaystä)

Milloin pitää mahduttaa jokin pieni ylimääräinen meno aikatauluihin, milloin ruokakaapista puuttuu se yksi aineosa, jonka ruoanlaitossa ehdottomasti tarvitsen… Säilykepurkki pitää saada auki, suihkutilan lamppu paloi, päätä särkee, jne.

Näissä tilanteissa en aloita ’hifistelemään’, vaan ratkaisuksi kelpaa se lähin saatavilla oleva. Jos suihkutilan lamppua ei nyt ole kaapissa valmiina, taskulamppu tai kännykkä saa kelvata tilapäisesti. Jos purkinavaajaa ei ole, käytetään jotain muuta. Ja aikatauluhaasteissa etsitään se helpoin tapa nipistää tarvittavat minuutit – ei siinä strategiaa aleta laatimaan. Kun ruoka-aine puuttuu, se haetaan kulman takaa lähikaupasta eikä ajeta automarkettiin, mistä saa edullisemmin tai parempaa laatua.

Ymmärtänet pointin, kun näin totean, että kovin …

Lisää...

Silloin, kun sitä tarvitsemme

Adventin aika saa joulun pyhät jo siintämään mielissämme. On kuin olisi noussut matkalla mäen tai vuoren päälle ja nostaa sieltä katseen horisonttiin.

Tässä, mitä tarvitsemme. (Kuva Schwester M. Jutta Pixabaystä)

Siellä horisontin matkan päässä siintää päämäärä. Näkymä on lupaus pian koittavasta levosta, mutta samalla eteen avautuvat metsä- ja peltomaisemat muistuttavat, että silti vielä on matkaa jäljellä.

Samoin arjen matka adventtiin kulkee vielä monien mutkien ja arjen askareiden läpi. Arki pitää meitä otteessaan aivan joulun koittoon asti. Elämä vaatii milloin mitäkin. Jokaiselle päivälle riittävät pienet ilot ja murheet, ehkä joitain isompiakin. Onneksi Taivaallinen Isä kuulee rukoukset arkisina matkapäivänäkin.

Tästä myös Heprealaiskirjeen kirjoittaja muistuttaa meitä. Hän sanoo, että ylipappimme Jeesus on läsnä matkallamme. Jeesus tuntee elämän kolhut ja tuntee meidän itse …

Lisää...

Pukekaa yllenne Kristus

Teemme matkan jouluun adventin ajan läpi. Se kestää aina neljän sunnuntain yli. Kirkossa adventista meitä muistuttavat kynttilät ja jokavuotiset teemat. Nimittäin jokaisella adventtisunnuntailla on oma aiheensa: nöyrtymisen-, kunnian- ja hengen adventit sekä neljäs pyhä adventti.

Öinen kaupunki, yön tekoja. (Kuva Pexels Pixabaystä)

Kaikkia neljää adventtia yhdistää sama teema Herran Jeesuksen tulemisesta – tarkoittaahan sana ’adventti’ (latinan ”adventus Domini”) Herran saapumista ja tulemista. Tämän tulemisen voi mieltää monella tavalla: 1) kuka muistelee Herran syntymistä ihmiseksi, 2) kuka odottaa hänen toista tulemustaan kaikessa voimassa ja kunniassa ja 3) kuka odottaa sydämen valtiaan astumista omaan sydämeen adventin hetkessä.

Ensimmäinen adventti muistuttaa seurakuntaa siitä, ettei Jumala ei ole kaukana meistä, vaan hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan.

Ja tuo …

Lisää...

Minun Herrani ja seurakunnan pää

Tällä kerralla sukelletaan suoraan syvään päätyyn. Menen suoraan asiaan kahden Paavalin kirjeen sitaatin myötä. Niillä esittelen sinulle ystäväni Kristuksen, joka on Herra ja seurakunnan pää.

Palazzo vecchio – herruden palatsi Firenzessä. (Kuva Marco Massimo Pixabaystä)

”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. . . Onhan kirjoitettu: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu.” (Room. 10:9, 13)

”Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. Hän on alku. Hän nousi esikoisena kuolleista, jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.” (Kol. 1:18)

Kristukselle kuuluu herruus (engl. lordship) ja päällikkyys (engl. headship). Hän on Herra ja päällikkö. Tästä eteenpäin käytän päällikkyyden sijaan sanaa johtajuus, koska …

Lisää...

Profeetta, jota tulee kuunnella

Avaapa kirjakaupan mainosposti, kansanopiston avointen kurssien luettelo tai päivän lehdestä pienten ilmoitusten sivu. Todennäköisesti löydät kirjavan joukon tarjontaa liikunnasta ja kielten opiskelusta aina filosofiaan ja uskontoon saakka.

Kristus, Jumalan Poika. (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Jos katsot tarjontaa tarkemmin ja pohdit, että kuinka moni kirja, kurssi tai tilaisuus pyrkii tavalla tai toisella vastaamaan ihmisen tarpeeseen löytää itsensä. Huomaat löytäneesi yhteisen nimittäjän monelle päällisin puolin toisistaan poikkeavalle tapahtumalle.

Tämä havainto kertoo vain sen, miten valtava tarve ihmisellä on määritellä itsensä. Hän pyrkii määrittelemään itsensä suhteessa luomakuntaan, toisiin ihmisiin, tekemisiinsä, elämän arvoihin jne. Hän tahtoo tietää, kuka hän on. Vastaus tuohon kysymykseen ei ole ilmeinen; se ei löydy muropaketista eikä kirjan takakannesta.

Tiellä tuon kysymyksen ratkaisemiseksi ihminen päätyy pohtimaan kysymystä Jumalasta. Jumalan …

Lisää...

Velalliset

Luulen kaikkien tietävän mistä on kyse, jos mainitsen muutaman epäsuorasti aiheeseeni viittaavan termin kuten ’euribor’, ’EKP’, ’ohjauskorko’, ’marginaali’ tai ’korkosuoja’.

Velkasuunnittelusta saneeraukseen (Kuva Steve Buissinne Pixabaystä)

Nämä sanat kuullessaan harva alkoi pohtia Euroopan talousalueen kilpailukykyä, valuuttamarkkinoita tai maailmantalouden inflaatiota, vaan ehkä moni löysi henkilökohtaisempiaasioita, kuten oman asuntolainan, kulutusluoton tai sijoitukset rahastoissa tai arvo-osuustilillä.

Puhutaan sitten sijoituksesta tai lainasta, kyse on aina rahan hinnasta. Rahan hinta on hankala käsite, joten puhumme tuttavallisesti korosta. Sehän nyt tarkoittaa vain sitä, että yksi raha ei maksakaan yhtä rahaa, vaan koron verran enemmän rahaa.

Velka on jokapäiväinen käsite suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomalaisten asennoituminen velkaan ja sen maksamiseen käy ilmi esimerkiksi vanhoista sanonnoista, kuten

”Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa.”

Sama asenne tulee esiin kaimani …

Lisää...