Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: psalmi

Jätä taakkasi Herran huomaan

Elämäni varrelle mahtuu monia sukulaisten merkkipäiviä, juhlia ja muita kokoontumisia. Puheiden ja muun ohjelman välissä usein on laulettu joitain yhteislauluja. Yksi useimmin toistuvista lauluista on Lina Sandellin vuonna 1865 kirjoittama virsi ”Päivä vain ja hetki kerrallansa”, jonka on vuonna 1900 suomentanut Julius Engström.

Taakan kantaja. Taakka on taakka, on se sitten hyvä tai ei. (Kuva Simon Allen, Pixabay)

Tämä virsi on virsikirjassamme numerolla 338. Lainaan siitä tähän ensimmäisen säkeistön.

Päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä lohdutuksen aina saan.
Mitä päivä tuokin tullessansa,
Isä hoitaa lasta armollaan.
Kädessään hän joka päivä kantaa,
tietää kaiken, mitä tarvitsen,
päivän kuormat, levon hetket antaa,
murheen niin kuin ilon seesteisen.
(Virsi 338)

Tämä tutun virren ensimmäinen säkeistö …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , , |

Johdatus, onko sitä?

Kuningas Daavidin aikana silloinen Israel kasvoi niihin maantieteellisiin rajoihin, jotka Jumala oli Moosekselle vuosisatoja sitten luvannut. Daavidin valtakaudella Israel vaurastui ja laajeni useiden sotien ja valloitusten kautta.

Kuningas Daavidin patsas (Basilica di Santa Maria Maggiore)

Samainen valloittajakuningas Daavid tunsi aika ajoin yksinäisyyttä, heikkoutta ja turvattomuutta vihollisten keskellä, aivan kuten mekin tunnemme vaikeuksien keskellä. Daavid kirjoitti oheisen psalmin 25 juuri tällaisena vaikeuksien hetkenä.

”Herra, osoita minulle tiesi, opeta minua kulkemaan polkujasi. Ohjaa minut totuuteesi ja opeta minua, sinä Jumalani, auttajani! Sinuun minä luotan aina. Herra, sinä olet laupias, muista minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi. Älä muista nuoruuteni syntejä, älä pahoja tekojani! Sinä, joka olet uskollinen ja hyvä, älä unohda minua! Hyvä ja oikeamielinen on Herra, hän neuvoo syntisille tien. Hän hankkii sorretuille …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Onneni on olla

Filosofi Aristoteles (384–322 eKr.) kysyi: ”Mikä kaikkein parasta mitä ihminen voi saada toiminnallaan aikaan?” Tähän hän edelleen itse vastasi:

Tavallisen ihmisen ja sivistyneen ihmisen mielestä se on onnellisuus.

Onnen hetkiä tämäkin. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Aristoteles käsitti olevan kolmenlaista onnea: 1) mielihyvän synnyttämää onnellisuutta, 2) hyvän suoriutumisen tuottamaa onnellisuutta ja 3) mietiskelevän ja pohtivan elämäntyylin synnyttämää onnellisuutta. Luonnollisesti Aristoteles nimesi näistä viimeksi mainitun korkeimmaksi onnellisuuden tasoksi.

Näinkö tosiaan? Luulen, että Aristoteles on perusoletuksessaan oikeassa tai ainakin hyvin lähellä totuutta, mitä tulee ihmisen tekemisiä ohjaaviin motiiveihin. Sen sijaan siitä en ole lainkaan vakuuttunut, mikä ihmisestä tekee onnellisen ja että pystyykö hän kestävää onnea tekemällä koskaan saavuttamaan.

Pari tuhatta vuotta myöhemmin matemaatikko, fyysikko, keksijä ja filosofi Blaise …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Hiljene, sieluni

On asioita, jotka eivät tunnu muuttuvan. Ne ovat asenteita ja ajatuskulkuja ajatusten uumenissa. Ajan myötä toiset huolet käyvät pieniksi, kun taas toiset kasvavat alati suuremmiksi. Tarkoitan tällä sitä, mitä suhtaudun asioihin.

Hiljeneekö sieluni nopeaskameran edessä? (Kuva Ben Kerckx,Pixabay)

Mikä eilen oli ylitsepääsemätön este, tuntuu tänään keveältä huolelta. Silti tänään on sitten jokin muu asia, joka saa minut samalla tavalla pois raiteiltani. Syvällä sisällä mikään ei muutu, vaikka kuvittelen kasvaneeni eilisestä.

Seuraavaksi teen aikahypyn noin kymmenen vuoden taakse. Alkuperäinen tekstini ja sen esimerkit ovat 2010-luvun taitteesta. Kerron siinä kaksi kertomusta omasta elämästäni. Nyt kumpikin niistä huvittaa minua suuresti. Ajattelen, että on sitä pojalla ollut silloin murheet.

Kaikki ei kuitenkaan ole muuttunut. Nimittäin reflektioni Psalmin 62 tekstistä on edelleen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Loitsu vai lohtu?

Psalmi 91 kuluu neljänteen psalmien kirjaan. Psalmin kirjoittajaa ei mainita Raamatussa. Osa asiantuntijoista pitää kirjoittajana Moosesta, joka on kirjoittanut edellisen psalmin 90. Targumien, Septuagintan ja joidenkin varhaisten käännösten päällekirjoitusten perusteella kirjoittaja olisi sittenkin Daavid.

Loitsimassako?

No, mitäkö merkitystä kirjoittajalla nyt lopulta on? Ei mitään. Psalmia ei tee mielenkiintoiseksi sen kirjoittajan arvuuttelu, vaan se, että saatana otti asiakseen siteeratajuuri tätä psalmia autiomaassa, kun hän siellä kiusasi Jeesusta. Saatana oli siis tehnyt kotiläksynsä ja lukenut kirjoitukset, joten luetaanpa mekin katkelma psalmista.

”Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa. Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. Sinä poljet jalkoihisi leijonan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Mitä jos – tämä on

Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.” (Virsi 170)

Virsikirja. Kuva DESI MAXWELL, Pixabay

Näillä sanoilla alkaa Lutherin taisteluvirsi ”Jumala ompi linnamme”. Suomessa Lutherin taisteluvirsi on ottanut paikkansa eräänlaisena kansallisena juhlavirtenä. Sitä tiedetään veisatun esimerkiksi saatevirtenä 1939 talvisodan alla Moskovaan lähetetyn neuvottelukunnalle (ks. virsikirja). Ja virsi varmasti kaikui monen mielessä vielä talvisodan kuukausinakin, kun neuvottelut eivät päätyneetkään toivottuun tulokseen.

Virren ensimmäiset säkeet ovat epäsuora sitaatti psalmin 46 alusta.

Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin…” (Ps. 46:2-3)

Emme tunne psalmin tilannetta, mutta tekstin ja päällekirjoituksen ”Korahilaisten laulu” perusteella on ehdotettu sen kirjoitetun joko …

Lisää...

Pääsiäistervehdys 2020

Kiirastorstain illasta Jeesus vietti opetuslastensa kanssa yhteistä pääsiäisateriaa. Aterian jälkeen he lähtivät jaloittelemaan kohti Öljymäkeä, jonka Matteus kertoo näin:

”Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.” (Matt. 26:30)

Pääsiäisaterialla laulettiin tiettävästi psalmien kirjasta nk. ”hallel-psalmeja(Ps. 113-118). On arvioitu, että lopuksi laulettu ’kiitosvirsi’ olisi voinut olla psalmi 116. Virittäköön tämä psalmi myös meidät Herramme Jeesuksen Kristuksen juhlaan ja pääsiäisen viettoon tänä armon vuonna 2020.

Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee anomiseni äänen
ja on kallistanut korvansa puoleeni.
Siksi minä huudan häntä avuksi kaikkina päivinäni.

Kuoleman köydet kietoivat minut,
tuonelan ahdistukset kohtasivat minua,
jouduin hätään ja murheeseen.

Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä:
”Oi Herra, vapauta minun sieluni!”

Herra on laupias ja vanhurskas,
meidän Jumalamme on armollinen.
Herra varjelee yksinkertaiset.
Minä olin …

Lisää...

Kategoria Jori, Muuta sanottua | Avainsanat , , |