Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: psalmi

Loitsu vai lohtu?

Psalmi 91 kuluu neljänteen psalmien kirjaan. Psalmin kirjoittajaa ei mainita Raamatussa. Osa asiantuntijoista pitää kirjoittajana Moosesta, joka on kirjoittanut edellisen psalmin 90. Targumien, Septuagintan ja joidenkin varhaisten käännösten päällekirjoitusten perusteella kirjoittaja olisi sittenkin Daavid.

Loitsimassako?

No, mitäkö merkitystä kirjoittajalla nyt lopulta on? Ei mitään. Psalmia ei tee mielenkiintoiseksi sen kirjoittajan arvuuttelu, vaan se, että saatana otti asiakseen siteeratajuuri tätä psalmia autiomaassa, kun hän siellä kiusasi Jeesusta. Saatana oli siis tehnyt kotiläksynsä ja lukenut kirjoitukset, joten luetaanpa mekin katkelma psalmista.

”Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa. Onnettomuus ei sinuun iske, mikään vitsaus ei uhkaa sinun majaasi. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. Sinä poljet jalkoihisi leijonan …

Jatka lukemista

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , | Kommentoi

Mitä jos – tämä on

Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.” (Virsi 170)

Virsikirja. Kuva DESI MAXWELL, Pixabay

Näillä sanoilla alkaa Lutherin taisteluvirsi ”Jumala ompi linnamme”. Suomessa Lutherin taisteluvirsi on ottanut paikkansa eräänlaisena kansallisena juhlavirtenä. Sitä tiedetään veisatun esimerkiksi saatevirtenä 1939 talvisodan alla Moskovaan lähetetyn neuvottelukunnalle (ks. virsikirja). Ja virsi varmasti kaikui monen mielessä vielä talvisodan kuukausinakin, kun neuvottelut eivät päätyneetkään toivottuun tulokseen.

Virren ensimmäiset säkeet ovat epäsuora sitaatti psalmin 46 alusta.

Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin…” (Ps. 46:2-3)

Emme tunne psalmin tilannetta, mutta tekstin ja päällekirjoituksen ”Korahilaisten laulu” perusteella on ehdotettu sen kirjoitetun joko …

Jatka lukemista

Pääsiäistervehdys 2020

Kiirastorstain illasta Jeesus vietti opetuslastensa kanssa yhteistä pääsiäisateriaa. Aterian jälkeen he lähtivät jaloittelemaan kohti Öljymäkeä, jonka Matteus kertoo näin:

”Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.” (Matt. 26:30)

Pääsiäisaterialla laulettiin tiettävästi psalmien kirjasta nk. ”hallel-psalmeja(Ps. 113-118). On arvioitu, että lopuksi laulettu ’kiitosvirsi’ olisi voinut olla psalmi 116. Virittäköön tämä psalmi myös meidät Herramme Jeesuksen Kristuksen juhlaan ja pääsiäisen viettoon tänä armon vuonna 2020.

Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee anomiseni äänen
ja on kallistanut korvansa puoleeni.
Siksi minä huudan häntä avuksi kaikkina päivinäni.

Kuoleman köydet kietoivat minut,
tuonelan ahdistukset kohtasivat minua,
jouduin hätään ja murheeseen.

Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä:
”Oi Herra, vapauta minun sieluni!”

Herra on laupias ja vanhurskas,
meidän Jumalamme on armollinen.
Herra varjelee yksinkertaiset.
Minä olin …

Jatka lukemista

Kategoria Jori, Muuta sanottua | Avainsanat , , |

Tie autuuteen

Otsikko ”Tie autuuteen” kuulostaa yhtä epärealistiselta kuin verkostomarkkinoinnissa esitetyt lupaukset rikastumisesta tekemättä juuri mitään. Ehkä tuntemuksesi ovat päinvastaiset kuin ajatus autuudesta. Kenties Jumala on pettänyt sinut vai ehkä päinvastoin? Koetko pettäneesi Jumalan jollain elämän alueella?

Temppelipalvelusta (James Tissot,1896–1902)

Oletko kenties tehnyt jonkin rikkomuksen, joka kiusaa sinua erityisen kovaa? Tunnet syyllisyytesi niin suureksi, ettet kehtaa anoa armoa Herralta. Tunnet olevasi arvoton lähestymään Jumalaa; tuntuu pahalta ajatella edes rukoilevansa. Tiedät, ettet voi puolustaa itseäsi, koska tekosi puhuvat sinua vastaan – niin, ja toisaalta et saa tehtyä tekemättömäksi. Kenties ajattelet, ettei Jumala tahdo kuulla ääntäsi.

Daavidin psalmi 32

Psalmissa 32 kuningas Daavid kuvailee edellä esitetyn tapaista ’heikkoa hetkeä’. Siinä Daavid kertoo, miten hän vaikeni synneistään ja kantoi sisällään synnin syyllisyyttä ja …

Jatka lukemista

Katso kättä

Tekstin psalmi 123 on ’matkalaulu’ Babylonian pakkosiirtolaisuudessa kirjoitettujen psalmien kokoelmasta. Sen kirjoittanut henkilö kokee muukalaisuutta vieraalla maalla. Kirjoittaja ei ole valinnut osaansa tulla vierasta maata asuttamaan – hän tuli pakosta, ei omasta halustaan.

Michelangelo: Aatamin luominen (1500-luku). Jumalan käsi antaa elämän ihmiselle.

Olosuhteet toivat hänet Babylonian kaksoisvirran yltäkylläisille seuduille. Yltäkylläisyys ei kuitenkaan poistanut hänestä muukalaisuuden tunnetta eikä lievittänyt koti-ikävää. Tosin ikävä oli tullut jäädäkseen, koska kotia ei enää ollut. Se oli hävitetty.

Meidän ajassamme ja maassamme kirjoittaja voisi olla vaikkapa Suomen sotien aikaan Ruotsiin sotaa turvaan lähetetty sotalapsi, Karjalan evakko tai tämän päivän turvapaikan hakija.

Yhtä lailla kuka tahansa meistä voisi olla tuo kirjoittaja. Riittää, kun kokee itsensä ulkopuoliseksi ihmisten joukossa. Tietänet tunteen – olen tässä ihmisten ja yltäkylläisyyden keskellä, …

Jatka lukemista

Olkoon ilosi Herrassa

Virkkeen tai kappaleen mittaiset irralliset sitaatit tekstistä ovat varsin helposti ymmärrettävissä väärin, jos niistä ei käy enää selkeästi ilmi kirjoittajan sanoma. Alkuperäisen tekstin tunteneelle sitaatin tekijälle kirjoittajan ajatus välittyy sitaatistakin, mutta välittyykö se enää hänen lukijalleen, on toinen asia. Irralliset sanat voivat kertoa aivan eri viestin riippuen siitä, mihin yhteyteen ne laitettu. Tämä on etenkin sähköisen viestinnän maailmassa kasvava ongelma.

Daavid tanssii Jumalan ylistykseksi.

Sama viestinnän ongelma liittyy myös Raamatun lukemiseen ja erityisesti siihen. Näin jo siksikin, koska lukijalle Raamatun sanan painoarvo on paljon suurempi kuin vaikka viikkolehden mielipidekirjoituksen. Silti lukijoina syyllistymme Raamatun kohdalla jopa useammin siihen, että repäisemme sieltä irrallisia sanoja – Jumalan lupauksina meille – sen mukaan, mikä tuntuu korvamme sopivalta.

Yksittäisten jakeiden satunnainen siteeraus sieltä täältä muistuttaa …

Jatka lukemista

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Köyhän rukous

Psalmin teksti on ensimmäisestä psalmien kirjasta, neljäs psalmi. Se on nimetty kirkkoraamatussa otsikolla ”Köyhän rukous”.

Päällekirjoituksen mukaan psalmi on kuningas Daavidin käsialaa. Toki tekstin sisäinen todistus on myöhemmin kyseenalaistettu, mutta on silti vähintään yhtä perusteltua uskoa Daavidin kirjoittaneen psalmin kuin kyseenalaistaa perimätiedon päällekirjoituksen aitous.

Neljäs psalmi on mielenkiintoinen siinä, että se liittyy sekä sitä edeltävään kolmanteen psalmiin ja sen jälkeiseen viidenteen psalmiin.

Teeman puolesta se liittyy viidenteen psalmiin. Neljäs psalmi on iltarukous tai iltavirsi (Ps. 4:9), kun taas seuraava viides psalmi on aamurukous tai aamuvirsi (Ps. 5:4).

Yhdessä psalmit neljä ja viisi muodostavat rukouskokonaisuuden, joka sulkee päivän sisäänsä. Neljäs psalmi valmistaa rukoilijan levolle, ja viides psalmi valmistaa hänet levätyn yön jälkeen kohtaamaan uuden päivän.

Psalmin kirjoittajan elämän turbulenssia

Psalmin kirjoittaja …

Jatka lukemista

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta