Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: psalmi

Mitä jos – tämä on

Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.” (Virsi 170)

Virsikirja. Kuva DESI MAXWELL, Pixabay

Näillä sanoilla alkaa Lutherin taisteluvirsi ”Jumala ompi linnamme”. Suomessa Lutherin taisteluvirsi on ottanut paikkansa eräänlaisena kansallisena juhlavirtenä. Sitä tiedetään veisatun esimerkiksi saatevirtenä 1939 talvisodan alla Moskovaan lähetetyn neuvottelukunnalle (ks. virsikirja). Ja virsi varmasti kaikui monen mielessä vielä talvisodan kuukausinakin, kun neuvottelut eivät päätyneetkään toivottuun tulokseen.

Virren ensimmäiset säkeet ovat epäsuora sitaatti psalmin 46 alusta.

Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin…” (Ps. 46:2-3)

Emme tunne psalmin tilannetta, mutta tekstin ja päällekirjoituksen ”Korahilaisten laulu” perusteella on ehdotettu sen kirjoitetun joko …

Lisää...

Pääsiäistervehdys 2020

Kiirastorstain illasta Jeesus vietti opetuslastensa kanssa yhteistä pääsiäisateriaa. Aterian jälkeen he lähtivät jaloittelemaan kohti Öljymäkeä, jonka Matteus kertoo näin:

”Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle.” (Matt. 26:30)

Pääsiäisaterialla laulettiin tiettävästi psalmien kirjasta nk. ”hallel-psalmeja(Ps. 113-118). On arvioitu, että lopuksi laulettu ’kiitosvirsi’ olisi voinut olla psalmi 116. Virittäköön tämä psalmi myös meidät Herramme Jeesuksen Kristuksen juhlaan ja pääsiäisen viettoon tänä armon vuonna 2020.

Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee anomiseni äänen
ja on kallistanut korvansa puoleeni.
Siksi minä huudan häntä avuksi kaikkina päivinäni.

Kuoleman köydet kietoivat minut,
tuonelan ahdistukset kohtasivat minua,
jouduin hätään ja murheeseen.

Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä:
”Oi Herra, vapauta minun sieluni!”

Herra on laupias ja vanhurskas,
meidän Jumalamme on armollinen.
Herra varjelee yksinkertaiset.
Minä olin …

Lisää...

Kategoria Jori, Muuta sanottua | Avainsanat , , |

Tie autuuteen

Otsikko ”Tie autuuteen” kuulostaa yhtä epärealistiselta kuin verkostomarkkinoinnissa esitetyt lupaukset rikastumisesta tekemättä juuri mitään. Ehkä tuntemuksesi ovat päinvastaiset kuin ajatus autuudesta. Kenties Jumala on pettänyt sinut vai ehkä päinvastoin? Koetko pettäneesi Jumalan jollain elämän alueella?

Temppelipalvelusta (James Tissot,1896–1902)

Oletko kenties tehnyt jonkin rikkomuksen, joka kiusaa sinua erityisen kovaa? Tunnet syyllisyytesi niin suureksi, ettet kehtaa anoa armoa Herralta. Tunnet olevasi arvoton lähestymään Jumalaa; tuntuu pahalta ajatella edes rukoilevansa. Tiedät, ettet voi puolustaa itseäsi, koska tekosi puhuvat sinua vastaan – niin, ja toisaalta et saa tehtyä tekemättömäksi. Kenties ajattelet, ettei Jumala tahdo kuulla ääntäsi.

Daavidin psalmi 32

Psalmissa 32 kuningas Daavid kuvailee edellä esitetyn tapaista ’heikkoa hetkeä’. Siinä Daavid kertoo, miten hän vaikeni synneistään ja kantoi sisällään synnin syyllisyyttä ja …

Lisää...

Katso kättä

Tekstin psalmi 123 on ’matkalaulu’ Babylonian pakkosiirtolaisuudessa kirjoitettujen psalmien kokoelmasta. Sen kirjoittanut henkilö kokee muukalaisuutta vieraalla maalla. Kirjoittaja ei ole valinnut osaansa tulla vierasta maata asuttamaan – hän tuli pakosta, ei omasta halustaan.

Michelangelo: Aatamin luominen (1500-luku). Jumalan käsi antaa elämän ihmiselle.

Olosuhteet toivat hänet Babylonian kaksoisvirran yltäkylläisille seuduille. Yltäkylläisyys ei kuitenkaan poistanut hänestä muukalaisuuden tunnetta eikä lievittänyt koti-ikävää. Tosin ikävä oli tullut jäädäkseen, koska kotia ei enää ollut. Se oli hävitetty.

Meidän ajassamme ja maassamme kirjoittaja voisi olla vaikkapa Suomen sotien aikaan Ruotsiin sotaa turvaan lähetetty sotalapsi, Karjalan evakko tai tämän päivän turvapaikan hakija.

Yhtä lailla kuka tahansa meistä voisi olla tuo kirjoittaja. Riittää, kun kokee itsensä ulkopuoliseksi ihmisten joukossa. Tietänet tunteen – olen tässä ihmisten ja yltäkylläisyyden keskellä, …

Lisää...

Olkoon ilosi Herrassa

Virkkeen tai kappaleen mittaiset irralliset sitaatit tekstistä ovat varsin helposti ymmärrettävissä väärin, jos niistä ei käy enää selkeästi ilmi kirjoittajan sanoma. Alkuperäisen tekstin tunteneelle sitaatin tekijälle kirjoittajan ajatus välittyy sitaatistakin, mutta välittyykö se enää hänen lukijalleen, on toinen asia. Irralliset sanat voivat kertoa aivan eri viestin riippuen siitä, mihin yhteyteen ne laitettu. Tämä on etenkin sähköisen viestinnän maailmassa kasvava ongelma.

Daavid tanssii Jumalan ylistykseksi.

Sama viestinnän ongelma liittyy myös Raamatun lukemiseen ja erityisesti siihen. Näin jo siksikin, koska lukijalle Raamatun sanan painoarvo on paljon suurempi kuin vaikka viikkolehden mielipidekirjoituksen. Silti lukijoina syyllistymme Raamatun kohdalla jopa useammin siihen, että repäisemme sieltä irrallisia sanoja – Jumalan lupauksina meille – sen mukaan, mikä tuntuu korvamme sopivalta.

Yksittäisten jakeiden satunnainen siteeraus sieltä täältä muistuttaa …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Köyhän rukous

Psalmin teksti on ensimmäisestä psalmien kirjasta, neljäs psalmi. Se on nimetty kirkkoraamatussa otsikolla ”Köyhän rukous”.

Päällekirjoituksen mukaan psalmi on kuningas Daavidin käsialaa. Toki tekstin sisäinen todistus on myöhemmin kyseenalaistettu, mutta on silti vähintään yhtä perusteltua uskoa Daavidin kirjoittaneen psalmin kuin kyseenalaistaa perimätiedon päällekirjoituksen aitous.

Neljäs psalmi on mielenkiintoinen siinä, että se liittyy sekä sitä edeltävään kolmanteen psalmiin ja sen jälkeiseen viidenteen psalmiin.

Teeman puolesta se liittyy viidenteen psalmiin. Neljäs psalmi on iltarukous tai iltavirsi (Ps. 4:9), kun taas seuraava viides psalmi on aamurukous tai aamuvirsi (Ps. 5:4).

Yhdessä psalmit neljä ja viisi muodostavat rukouskokonaisuuden, joka sulkee päivän sisäänsä. Neljäs psalmi valmistaa rukoilijan levolle, ja viides psalmi valmistaa hänet levätyn yön jälkeen kohtaamaan uuden päivän.

Psalmin kirjoittajan elämän turbulenssia

Psalmin kirjoittaja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Onnellisina elämänsä loppuun asti…

Minun lapsuuteeni mahtuu joukko erilaisia satuja. Ja edelleen, kun sittemmin sain armon tulla isäksi, seurasivat sadut elämän tiellä vielä toista vuosikymmentä, kun niitä viidelle lapselle on tullut luettua ja paljon katseltuakin.

Jos satu alkaa usein sanoilla ”Olipa kerran…”, melko usein sadut loppuvat taianomaisiin sanoihin ”Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.” Sana, mikä tekee lauseesta taianomaisen, on ’onnellisina’. Jos jätät sen sanomatta, lause on kertaluokkaa latteampi: ”Ja he elivät elämänsä loppuun asti”. Niin, mitä sitten – niin me kaikki teemme!

Sana ’onnellisina’ tekee eron. Meitä ei kiinnosta kauanko he elivät. Sitähän ei edes sanota; ei ole merkitystä elivätkö he viikon, vuoden, vuosikymmenen vai tuhansia vuosia. Merkitystä on enemmän laatusanalla eli sillä, että he elivät ”onnellisina” – …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta