Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Pyhä Henki

Mitä enää tarvitsemme?

Katson elämääni taaksepäin. Kaikenlaista mahtuu viimeisiin vuosiin ja vuosikymmeniin. Paljon on sellaista, mikä on mennyt oikein, vaan riittää niitäkin käänteitä, joihin sielun yössä takerrun, milloin katuen ja milloin pyydellen anteeksi itseltäni tai muilta. Se on elämää.

Hengityskone 1950-luvulta: iron-lung (rautakeuhko). Miten se liittyy tekstiin? Lue eteenpäin :-)

Yhtä kaikki, kun jatkan matkaa taaksepäin vielä toisen tovin, tulen hetkeen, jossa ikuisuus ja aika kerran kohtasivat. Se on hetki, kun Jumala löysi minut; minut, joka olin hukassa elämäni kanssa.

Siinä hetkessä mutkikas muuttui yksinkertaiseksi. Huolet eivät poistuneet, olosuhteet eivät muuttuneet, mutta perspektiivi kääntyi. Nyt elämässäni oli yksi asia yli muiden; sain löytää jotain niin arvokasta, että sen rinnalla muut asiat kutistuivat miniatyyrin kokoon. Ehkä hetken kuvittelin löytäneeni tien Jumalan luo, mutta kyllä …

Lisää...

Vähänkö fiksataan?

Vuorisaarnan rakastamista käsittelevän osan lopussa viidennen luvun päättävässä jakeessa Jeesus kehottaa seuraajiaan täydellisyyteen rakkaudessa:

”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” (Matt. 5:48)

Vainko fiksataan?

Jeesus ei odota, että me ihmiset muuttuisimme yhden kehotuksen voimasta virheettömiksi tai täydellisiksi. Se on kehotus meille rakastaa muita ihmisiä niin kuin Jumala rakastaa meitä. Rakkaus, josta tässä puhutaan, voi syntyä ainoastaan Jumalan vaikutuksesta.

Kyseessä on paradigman muutos, jota kuvaa parhaiten sana transformaatio. Se tarkoittaa syvää muutosta – muutosta, jonka tuloksen näkee jatkossa muuttuneena elämänä.

Uutta vai fiksattua vanhaa?

Siinä missä pelkkä ’muutos’ korjailee mennyttä, transformaatio luo kokonaan uuden pohjan tulevalle. Tästä on kyse Jeesuksen sanoissa.

Tätä Jumalan ihmisessä tekemää transformaatiota sopii kuvaamaan George MacDonaldin esimerkki elävästä talosta. Mukailen hänen kertomustaan tähän. …

Lisää...

Pyhän yhteisen seurakunnan

Pohdin tässä seurakunnan olemusta tunnustusten näkökulmasta. Etsin vastauksia kysymyksiin. Mikä on seurakunta? Mihin sitä tarvitaan? Ja miksi minä olen siellä?

Apostolinen tunnustus – 12 opetuslapsen ’suulla’ artikloittain lausuttuna.

Olen päätynyt asian äärelle siksi, että olen elämäni aikana kohdannut lukuisia ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella pettyneet seurakuntaan. Toiset pettyivät enemmän ja toiset vähemmän. Osa pettyneistä on jättäytynyt seurakunnan ulkopuolelle, mikäli siis tarkoitamme seurakuntayhteydellä osallistumista paikallisen yhteisön kokoontumisiin tai toimintaan.

Surukseni huomaan, että pettyneiden joukossa on myös heitä, ketkä ovat pettymyksessä menettäneet uskonsa paitsi ”pyhän yhteisen seurakunnan” hyvyyteen myös Jumalaan. Heidän mielestään Jumala petti heidät – ei vain seurakunta. He eivät siis ole hylänneet vain seurakunnan näkyvää ilmentymää – paikallisten ihmisten yhteisöä, vaan koko ”pyhän yhteisen seurakunnan” …

Lisää...

Vainko yksi maku?

C.S. Lewis kirjassa ”Mere Christianity” käyttää Jeesuksen puheista tuttua vertauskuvaa suolasta. Hän nostaa suolan ominaisuuksista esiin näkökohdan, joka Raamatun teksteissä tulee parhaiten Paavalin kirjeessä kolosalaisille:

”Puhukaa aina ystävällisesti, kuitenkin sananne suolalla höystäen. Teidän on tiedettävä, miten kullekin vastaatte.” (Kol. 4:6)

Suola maustaa – tuo esiin maun, ei peitä sitä.

Sananne suolalla höystäen” ei viittaa suolan syömiseen paljaaltaan eikä suolan haavoihin ripotteluun. Paavali puhuu maustamisesta.

Kirjassaan C.S. Lewis kertoo esimerkin ihmisestä, joka ei koskaan ole maistanut suolaa. Korjataan asia. Annat tämän ystäväsi maistaa hyppysellisen suolaa. Hän saa kokea henkilökohtaisesti, miltä suola maistuu. Jotenkin luulen, ettei suolan voimakas pistävä maku ole hänelle lainkaan mieluinen.

Seuraavaksi kerrot ystävällesi, että meidän maassamme muuten suolaa käytetään lähes kaikkien ruokien maustamiseen. …

Lisää...

Siunattua syntymäpäivää!

Helluntaitavietetään 50 päivää pääsiäisviikon sapatin jälkeen, mistä tuleejuhlan kreikankielinen nimi ”Πεντηκοστή (Pentikostí)” eli ’viideskymmenes’.

Hepreaksi helluntai on ”shavuot” eli ’viikot’, mistä tulee juutalaisessa juhlaperinteen mukainen nimi ’viikkojuhla’ (7 viikkoa, eli 7 x 7 päivää). Se on sadonkorjuun ja ensihedelmän juhla (5. Moos. 16:9-12). Suomenkieleen sana helluntai on tullut ruotsinkielen sanoista ”helig dag”, pyhä päivä.

Veni Sancti Spiritus.

Kristityille helluntai onseurakunnan vuotuinen syntymäjuhla eli Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu juhlapäivä – seurakunnan syntymäpäivä. Se seuraa kymmenen päivää helatorstain – Jeesuksen taivaaseenastumisen juhlan – jälkeen. Helluntai on vastaus Jeesuksen lupaukseen, jonka hän antoi opetuslapsille ennen taivaaseen astumista.

”Te olette tämän todistajat. Ja minä lähetän teille sen, minkä minun Isäni on luvannut. Mutta pysykää te tässä kaupungissa, …

Lisää...

Sanan tekijät

Jokunen vuosi takaperin suoritin johtamistaidon erikoistutkinnon, jonka yhteydessä tuli luettua perusoppeja markkinoinnista ja myymisestä. Tällöin törmäsin mielenkiintoiseen väitteeseen, jonka olen huomannut myöhemmin käytännössä pitävän jossain määrin paikkansa. Väitteen mukaan ihminen on kaikkein taitavin pettämään itseään. Itsensä pettämisellä viitataan ihmisen kykyyn ’myydä’ itselleen asioita, eli vakuuttaa itsensä esimerkiksi jonkin hankinnan tarpeellisuudesta, jos hän tuntee vetoa sen hankkimiseksi.

Peilin edessä itsepetos kukoistaa.

Esimerkiksi päivittäiset osto- ja hankintapäätökset tehdään paljolti tuntemusten pohjalta. Enemmän kuin todellinen tarve vaikuttavat toissijaiset asiat kuten paketointi, mielikuvat jne.

Olen joutunut tämän näkemyksen toteutuvan jossain määrin kohdallani, vaikka mielestäni lukeudun harkitseviin ostajiin. Se on vain niin, että kun ostohalu kasvaa riittävän suureksi, löytyy aina jokin ’peruste’ lyödä kauppa lukkoon. Huomaan näin olevani itse paras myyjä itselleni.

Ihmisen itsepetolliseen käyttäytymisen …

Lisää...

Sauvanko varassa?

Englanninkieleen on vakiintunut ilmaus ”traveling light” eli kirjaimellisesti ”matkusta kevyesti”. Se on vakiintunut lentomatkustamisen yhteydessä tarkoittamaan matkustamista pelkät käsimatkatavarat mukana ilman ruumaan meneviä matkalaukkuja. Termiä käytetään yleisesti matkailussa ja myös retkeilyssä.

Kevyesti matkaaminen tarkoittaa siis matkustamista siten, että vain ehdottoman tärkeät tavarat otetaan kotoa matkaan. Periaate on hankkia tarvittava paikanpäältä kuin raahata kaikki mahdollinen jo kotoa mukaan. Ajatus on täten luottaa siihen, että periltä löytyy elämiseen tarvittavat hyödykkeet.

Jeesus lähettää opetuslapset matkaan ’kevyin varustuksin’.

Traveling light” ei ole uusi keksintö. Evankeliumien tekstissä Jeesus osoitti tuntevansa myös tämän periaatteen, kun hän lähetti opetuslapset parittain kiertämään Galilean kaupunkeja ja kyliä. Voisi jopa sanoa, että Jeesuksen ”traveling light” oli viety äärimmäisyyksiin.

Jeesus kutsui …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta