Back to Top


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Category: Sarjat

Pysy Jumalan rakkaudessa

Teksti on kolmas ja viimeinen osa sarjaan John Wesleyn pienryhmäkäyttöön laatimasta ohjeesta, joka tunnetaan nimellä ”The General Rules”. Osallistumisen ainoa vaatimus oli ”halu paeta tulevaa vihaa ja pelastua synneistään”. Wesleyn tulkinta tästä oli, että jos ihminen todella sydämestään haluaa pelastua synneistään, ei halun synnyttämä hedelmä voinut olla näkymättä ihmisen elämässä.

The General Rules.

Wesley edelleen kirjoitti auki sen, mitä hän tarkoitti ”halulla paeta tulevaa vihaa”. Hän puki asian käytännöllisen ohjeen muotoon, mistä muodostui sittemmin kolmekohtainen ohje, jota noudatettiin metodistiherätyksen pienryhmissä. Se ei ole vaatimus, vaan päinvastoin luonnollinen seuraus elävästä uskosta, jonka ihminen on saanut vastaanottaa sydämeensä lahjana Herralta Jeesukselta.

Toisin sanoen sydämestään vilpittömästi pelastusta etsivä ihminen tuottaa ohjeen mukaista elämää kuin luonnostaan. Ohjeeksi kirjoitettuna …

Lisää...

Tee hyvää

Tämä artikkeli jatkaa jo aiemmin aloittamaani teemaa John Wesleyn pienryhmien käyttöön laatimasta yleisestä ohjeesta, joka tunnetaan nimellä ”The General Rules”. Wesleyn pienryhmiin pääsyn ainut vaade oli ”halu paeta tulevaa vihaa ja pelastua synneistään”. Hänen tulkintansa oli, että jos ihminen todella sydämestään halusi pelastua synneistään, ei halun synnyttämä hedelmä voinut olla näkymättä ihmisen elämässä.

The General Rules.

Wesley edelleen kirjoitti tämän halun auki käytännöllisen ohjeen muotoon, mistä muodostui sittemmin kolmen kohdan ohje, jota alettiin noudattaa Wesleyn pienryhmissä. Pitää kuitenkin muistaa, ettei ohje Wesleyn omassa elämässäkään noussut vaatimuksesta, vaan päinvastoin sen kohdat olivat luonnollinen seuraus elävästä uskosta, jonka ihminen on saanut vastaanottaa sydämeensä lahjana Herralta Jeesukselta.

Toisin sanoen sydämestään vilpittömästi pelastusta etsivä ihminen tuottaa tämän ohjeen mukaista elämää …

Lisää...

Vältä väärää

Tämä teksti aloittaa kolmiosaisen artikkelisarjan kolmikohtaisen ”The General Rules” -säännön tiimoilla. Aloitan lyhyellä yleiskatsauksesta, mistä tässä kolmen kohdan ohjeessa on kyse.

1700-luvun metodistiliikkeen perustaja John Wesley ei ollut ’suuri julistaja’ siinä kuin esimerkiksi kollegansa George Whitefield. Wesley toki oli kelvollinen tekijä myös saarnataiteen alalla, mutta historian lehdille hän ei jäänyt julistajana.

The General Rules.

Wesleyllä oli erityinen kyky viestiä kristillisen uskon sisältöä käytännönläheisellä tavalla. Enemmän kuin teologina Wesley ansioitui kehittämällä menetelmiä, jotka auttoivat ihmisiä elämään uskoa todeksi joka päiväisessä elämässä. Wesleyn aikaan ’metodisteiksi’ nimiteltiin pilkaten heitä, ketkä harjoittivat näitä menetelmiä elämässään. Myöhemmin pilkkanimi vakiintui herätysliikkeen ja kirkkokunnan nimeksi.

Tunnetuin Wesleyn ’metodeista’ on koottu helposti muistettavaksi ohjeeksi, joka tunnetaan nimellä ”The General Rules”. Se on perustava ohje, …

Lisää...

Joka laskee kätensä auraan

Kolmas ja viimeinen osa ”Kolme pientä vertausta” -raamattuhartaussarjassa ottaa vertauskuvan maanviljelystä. Käymme siis läpi Luukkaan evankeliumin mukaan kolmea Jeesuksen lyhyttä vertausta (Luuk. 9:57-62).

Matka Samarian halki Jerusalemiin

Kerrataan vielä kerran vertauksen tilanne. Luukkaan evankeliumin yhdeksännessä luvussa liikutaan pääosin Galilean mailla, mutta luvun lopussa alkaa matka kohti Jerusalemia (Luuk. 9:51-19:27).

Kyntämistä – ei härillä, mutta samaan tapaa hevosila.

Jeesus valitsi poikkeuksellisen reitin Samarian läpi. Reitti oli suorin, mutta se oli poikkeuksellinen valinta juutalaiselle, koska juutalaiset eivät mieluusti kulkeneet Samariassa. He mieluummin kiersivät Samarian Jordanin toiselta puolen.

Jeesus tunsi tämän tavan, mutta hän näki velvollisuudekseen kulkea kuitenkin Samarian läpi julistaen samaan tapaan kuin Galileassa. Vastaanotto Samariassa oli odottavasti varsin viileä, mutta silti Samariassakin oli heitä, keille sanoma Jumalan …

Lisää...

Kuolleet hautaavat kuolleensa

Tämä on toinen osa ”Kolme pientä vertausta” -raamattuhartaussarjaa. Käymme läpi Luukkaan evankeliumista kolme Jeesuksen lyhyttä vertausta (Luuk. 9:57-62), jotka ovat niin lyhyitä, ettei lukija välttämättä tunnista niitä vertauksiksi.

Jeesus keskustelee opetuslasten kanssa

Matka Samarian halki Jerusalemiin

Kerrataan hieman ensimmäisestä osasta vertauksen tilannetta. Luukkaan evankeliumin yhdeksännessä luvussa liikutaan pääosin Galilean mailla, mutta luvun lopussa Jeesuksen työ Galileassa valmistuu ja alkaa viimeinen matka kohti Jerusalemia (Luuk. 9:51-19:27).

Jeesus valitsi poikkeuksellisen reitin Samarian läpi. Vaikka reitti oli suorin, se oli poikkeuksellinen valinta Juudeaan matkaavalle, koska juutalaiset eivät mieluusti kulkeneet Samariassa. Muistanet samarialaiset ja juutalaiset erottaneen molemminpuolisen satojen vuosien vihanpidon.

Jeesus tunsi hyvin tämän vihanpidon, mutta silti hän näki velvollisuudekseen kulkea Samarian läpi julistaen samaan tapaan kuin Galileassa. Jeesus lähetti …

Lisää...

Ketuilla on luolansa

Tekstini on ensimmäinen osa raamattuhartaussarjaa, jota kutsun nimellä ”kolme pientä vertausta”. Ajatus tämän toteuttamisesta on odottanut vuosia pöydälläni. Käymme läpi Luukkaan evankeliumista kolme Jeesuksen vertausta (Luuk. 9:57-62), jotka ovat niin lyhyitä, että lukija tuskin edes tunnistaa niitä vertauksiksi tekstistä.

Ketuilla on luolansa…

Matkalla Jerusalemiin

Luukkaan evankeliumin yhdeksäs luku on pitkä. Siinä liikutaan yhä Galilean mailla. Luvun alussa Jeesus lähettää 12 apostolia edellään julistamaan kyliin ja kaupunkeihin (Luuk. 9:1-6). Tapausta seuraa 5000 miehen ruokkimisihme (Luuk. 9:10-18) sekä vakavat keskustelu opetuslasten kanssa Jeesuksen seuraamisen hinnasta (Luuk. 9:18-27). Vielä käydään kirkastusvuorella (Luuk. 9:28-36) ja nähdään lisää ihmeitäkin (Luuk. 9:37-43). Käydäänpä vielä opetuslasten kesken väittelyä siitäkin, kuka on suurin jne.(Luuk. 9:46-50).

Paljon mahtuu yhdeksänteen lukuun, mutta …

Lisää...

Minä olen Tosi viinipuu

Jaan tässä muutaman hajanaisen ajatuksen Jeesuksen rikkaasta viinipuu vertauksesta (Joh. 15:1-10).

Jeesus ja opetuslapset olivat nauttineet pääsiäisaterian. Ateria loppui Jeesuksen sanoihin: ”Lähtekäämme täältä”. He olivat lähteneet vierashuoneesta, jättäneet kaupungin taakseen (Joh. 14:31b) ja matkasivat alas Jerusalemista kohti Kidronin laaksoa (Joh. 18:1) viiniviljelmien lomitse.

Matkalla Jeesus jatkoi aterialla pitämäänsä puhetta ja alkoi opettaa 11 opetuslastaan havainnollistaen totuutta viiniviljelyllä ja viiniköynnöksillä, joita kasvoi ympärillä. Ympäristö vangitsi opetuslasten huomioin opetukseen.

Jeesuksen opetus viinipuusta muistuttaa asetelmaltaan Jesajan laulua viinitarhasta (Jes. 5:1-7), jossa Israelia verrataan viinitarhaan ja Jumalaa viinitarhuriin. Jesajan vertauksessa viinitarha ei tuottanut hyviä rypäleitä vaan pelkkiä villimarjoja, vaikka viinitarhuri teki kaikkensa hyvän sadon saamiseksi.

Minä olen tosi viinipuu.

Minä olen tosi viinipuu.

Jesajan tekstin viinitarha tarkoitti Jumalan omaisuuskansaa, mutta Jeesus puolestaan samaistaa itsensä …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta