Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: arki

Jumalaa kohtaamassa arjessa

Ajattele hetki omia kohtaamisiasi Jumalan kanssa – kohtaamisella tarkoitan tilannetta, jossa olet todella kohdannut Jumalan persoonan kanssa. Kohtaamisessa painotan etenkin ihmisen huomiokykyä; sitä, että ihminen on läsnä kohtaamisessa.

Kohtaamisen uusi normaali. (Kuva B Fierz, Pixabay)

Monet kokevat kohtaavansa Jumalan erityisesti yhteisissä kokoontumisissa tai hiljaisuudessa, hartaushetkessä jne. Toiset kokevat Jumalan läsnäolon erityisesti yhteisessä rukouksessa tai ylistyksessä, sitten on heitä, joiden hengelliset aistimet avautuvat paremmin yksinäisyydessä. Mutta tarkoittaako se, että kohtaamme Jumalan rajoitetuissa tilanteissa sitä, että Jumala on kohdattavissa vain silloin tai tietyllä tavalla?

Onko todella niin, että Jumala on tavoitettavissa vain yhteisten kokousten tai hartaushetkien aikana? Jos yrittäisin ehdottaa Herralle kohtaamista vaikkapa ruokatunnilla kahvijonossa, lähettäisikö hän minulle viestin, että hän ei ole juuri nyt tavattavissa ja että minun pitää …

Jatka lukemista

Arjen pyhää

Erityisesti luonnonkansojen keskuudessa ja yleisesti muualla kuin länsimaissasanalla ’pyhä’ on edelleen

Jesajaa kohtaa Jumalan ja serafit. Kuvitus kirjasta Petites Heures de Jean de Berry.

merkitys arkipäivän sanana. Länsimaissa tuon merkityksen olemme pitkälti kadottaneet, minkä vuoksi sana kuuluu lähinnä uskonnolliseen kieleen ja nimistöön. Ei pyhästä kuule puhuttavan muutoin kuin paikannimiä navigaattoriin tavattaessa.

Eipä meille ole juuri mitään pyhää arjessa ellei ’arkipyhiä’ lasketa. Oli se aika joskus vielä Suomessakin, kun arkikielessä puhuttiin pyhistä miehistä, kuten shamaaneista, papeista, tai munkeista. Pyhä ei ollut vain etuliite, vaan se kuvasi sitä, että nämä henkilöt oli erotettu jumalalle. Toki on ollut paljon muutakin pyhää kuin papit ja hengelliseen omistautuneet henkilöt. Pyhää on kaikki, minkä uskotaan liittyvän jumalaan tai hänen palvomiseensa. Samoin pyhää on kaikki se, …

Jatka lukemista

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Arjesta ihme vai ihmeitä arjessa?

Arjen ilot ja surut ovat monet. Parhaaseen päivään mahtuu siihenkin pientä vastoinkäymistä, vaikka emme sitä välttämättä edes pane merkille. Samoin synkin päivä sekin pitää sisällään valon pilkahduksia, vaikka synkkyydeltä tuskin havaitsemme niitäkään. Tämä on itsestäänselvyys, mutta se miten suhtaudumme pieniin ja suuriin vastoinkäymisiin ei välttämättä enää ole sitä.

On mielenkiintoista huomata ajattelevansa tahattomasti siten, että suurissa vastoinkäymisissä on lupa odottaa Jumalalta suuria tekoja, mutta pienissä vastoinkäymisissä niin ei olisi. Aivan kuin Herra ei tuhlaisi hyvyyttään arjen pieniin asioihin tullen niissä avuksi poikkeuksellisella tavalla. Sen sijaan suurissa asioissa jopa edellytän Jumalalta valtavia ihmeitä ja saatan olla aavistuksen kiittämätön, jos Herran apu tuleekin luonnollista tietä.

Otan esimerkin. Jos minulla ei ole yllättävien menojen tähden tilillä rahaa ruokaan, rukoilen lottovoittoa tai ihmettä, että tilille ilmestyisi salaperäisesti suuri …

Jatka lukemista

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Kun Jumala katoaa

On merkillistä, mitä meille tapahtuu, kun Jumala katoaa arkielämän selityksistä jonnekin nurkan taakse? Tarkoitan tilannetta, kun kohtaamme sen kokoluokan onnettomuuden, ettemme kykene käsittelemään sitä tuosta vain. Tällöin aletaan etsiä syytä ja usein myös syyllistä.

Job (Leon Bonnat)

Onnettomuuden edessä jumalaan uskovat katsovat jumalaa tai jumaliaan; kuka etsii apua, kuka lohtua, kuka syyllistä. Tämä on tuttua myös Raamatun Jumalaan uskovalle. Jobin kirja puhuu tästä. Siinä Job etsii kärsimykseen syytä ja syyllistä. Hän sanailee tuntemuksiaan esimerkiksi näin:

”Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi? Pelotteletko sinä tuulen ajelemaa lehteä, vainoatko kuivunutta kortta? Sinähän määräät osakseni katkerat kärsimykset ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot. Jalkani sinä panet jalkapuuhun, kaikkia minun polkujani sinä vartioit. Sinä piirrät rajan jalkapohjieni kohdalle. Ihminen hajoaa kuin laho …

Jatka lukemista

Etsikää kasvojani

Lainaan kahta kuningas Daavidin kirjoittamaa psalmitekstiä. Ensimmäinen on aikakirjoista ja toinen psalmienkirjasta. Tekstiä yhdistää se, että ne kehottavat etsimään Jumalan kasvoja. Kuuntelehan.

Neljä miestä polvistuu Jumalan eteen (”Des cas des nobles hommes et femmes”, 1400-luvulta)

”Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa. Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.” (1. Aik. 16:10-11)

Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: ”Etsikää minun kasvojani”. Herra, minä etsin sinun kasvojasi. Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi. Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala. Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa. Neuvo, Herra, minulle tiesi ja johdata minua …

Jatka lukemista

Herramme arjessa

Taannoin kirjoitin saarnan Efesolaiskirjeen trinitaarisesta doksologiasta (Ef. 1:3-14). Se on syvällinen katsaus pelastushistoriaan. Siinä Paavali kehottaa lukijaa kohottamaan kanssaan ylistyksen Jumalalle, koska olemme niin siunatut Kristuksessa:

Näistä olemme huolissamme – ja kiitollisetkin.

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä!” (Ef. 1:3)

Doksologiassa Paavali selitti perinpohjaisesti Kristuksessa annettujen siunausten suuruuden, mutta silti pelkään, että monen lukijan kohdalla ylistys saattaa jäädä varsin vaisuksi. Näin siksi, ettei pieni ihminen paljoa ymmärrä Jumalan pelastussuunnitelman suuruudesta – etenkin, kun hän puuhastelee arjessaan varsin erilaisten ongelmien kanssa.

Ihminen on luonnoltaan sellainen olento, että konkreettiset lähellä olevat asiat tuppaavat olemaan hänelle merkittävämpiä kuin globaalit pulmat, ikuisuudesta nyt puhumattakaan. On nurinkurista, että hän …

Jatka lukemista

Onko Jumala puolellamme?

Arkipäivän ongelmien keskellä itse kukin meistä huutaa Jumalaa avuksi. Hän kuulee, kun etsin hänen luotaan lohtua tai pyydän voimaa ja viisautta elämän mutkakohdissa.

Toisinaan olen vailla suuntaa, kun taas toisinaan kuljen määrätietoisesti maalia kohti. En ole lainkaan huolissani hetkistä, kun arasti kyselen suuntaa ja etenen haparoiden. Siinä kysellen, että meneekö kaikki nyt oikein?

Herran enkeli ilmestyy Joosualle (Gustave Doré)

Enemmän minua huolestuttaa nuo hetket, kun minä tiedän ja minä tahdon. Kaikki on niin selvää. Tarvitsen vain siunauksen suunnitelmille ja kohta suunnitelmat ovatkin jo täyttyneet. Korvissani soi irtoreväistynä sloganiksi muuttunut Paavalin sana hänen kirjeestään roomalaisille:

”Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?” (Room. 8:31)

Totisesti! Kun Jumala on minun puolellani, minua ei enää …

Jatka lukemista

 
 
 

Etsi sivustolta