Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: elämä

Oikein-, väärin- ja nurin päin

Elämme maailmassa, jossa keskitytään tekemään elämän ulkopinnat kiiltäviksi ja kirkkaiksi. Taloudellinen menestys, virheetön, hoikka vartalo ja kohteliaat ja siististi puetut lapset huomioidaan.

Sisä- vai ulkopinta…. (Image by congerdesign from Pixabay)

Tästä syntyy varsin erikoinen kuva täydellisyydestä. Se on tietenkin ymmärrettävää, koska harva meistä pääsee kurkistaman toisen ihmisen sisimpään tai edes tietoiseen mieleen.

Ehkä tämän kyvyttömyyden tähden me monesti arvotamme jopa lähimmäisemme sisäisen ihmisen ulkopuolisen habituksen, puhetaidon ja sanomisten perusteella. Arvotamme heidät näkemättä koskaan lähdettä, josta tämä kaikki kumpuaa. Emme edes tule ajatelleeksi, että tulkitsemme heidän tekojaan ja ajatuksiaan oman sisimpämme oletuksista käsin. Tässä suhteessa on aiheellista kysyä kuin Pilatus: ”Mikä on totuus?(Joh. 18:37b).

Nurin päin

Jeesus puolestaan näkee ihmisen sisimmän ja kykenee arvioimaan hänen aina …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Järjestä asiasi…

Jesajan kirjan 38. luvun kertomus kuningas Hiskian tervehtymisestä on useammalle tavalla tai toisella tuttu. Kertomus alkaa pysäyttävästi:

Jotain siivottavaa… järjestä asiasi :-) (Image by Nanne Tiggelman from Pixabay)

”Noihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Silloin profeetta Jesaja, Amosin poika, tuli hänen luokseen ja sanoi: ”Näin sanoo Herra: ’Järjestä asiasi, sillä sinä et parane vaan kuolet!’”” (Jes. 38:1)

Tämä tekstin alkuosa menee meiltä monesti ohi, kun luemme kertomusta. Kiirehdimme eteenpäin tekstiä kohtaan, jossa profeetta saa uuden sanoman Hiskian parantumisesta ja lukuisista ’lisävuosista’, joita Herra kuninkaalle armossaan antoi.

Mitäpä, jos tällä kertaa pysähdymmekin tekstissä jo ensimmäiseen jakeeseen ja jäämme miettimään niitä omakohtaisena profetiana. Onhan näet niin, että tuon saman hetken mekin kohtaamme ennemmin tai myöhemmin. Ei edes …

Lisää...

Voitto kuolemasta!

Johanneksen evankeliumin viidennessä luvussa ”pestään jälkipyykkiä” siitä, kun Jeesus Betesdan altaalla paransi 38 kahdeksan vuotta sairastaneen miehen.

Fresko nimeltä ”Anastasis” eli ylösnousemus 1300-luvulta Konstantinopolista.

Tapahtumaa seurannut keskustelu seuraa meidänkin ajalle tuttua rakennetta. Ensin kukaan ei tee mitään. Sitten joku uskaltautuu tekemään jotain, mutta tekee asian eri tavalla kuin oli odotettu. Tästä seuraa tyypillisesti se, että tapahtunut hyvä unohtuu ja keskustelu käydään siitä, miksi hyvä teko oli joko väärin tehty tai se ei täyttänyt jotain lainkirjaimen kohtaa.

Näin kävi Jeesuksellekin, kun häntä syytettiin sapattisäädöksen rikkomisesta ja Jumalan nimen väärinkäytöstä. Nämä olivat jopa niin painavia asioita, että syyttäjät olivat valmiit tilaisuuden tullen jopa tappamaan Jeesuksen.

Kertomus on jotenkin niin intensiivinen, että minultakin on aiemmin mennyt ohi seuraavat Jeesuksen sanat, jotka hän sanoi, …

Lisää...

Salattu uskonelämä

Otsikon sana ’uskonelämä’ ei liene vieras termi kenellekään. Se on jopa niin tuttu, ettei se otsikkona ole riittävän iskevä. Lisäsin iskevyyttä sijoittamalla sen kaveriksi sanan ’salattu’, mikä herättää uteliaisuuden.

Tätäkö on ’uskonelämä’? (Image by Anja from Pixabay)

Ja salattu tuo ’uskonelämä’ onkin, mikäli ajatellaan sen esiintymistä Raamatussa. Vaikka ’uskonelämä’ on keskeinen termi kristillisessä kirjallisuudessa, sana ei sellaisenaan esiinny Raamatussa. Toki Raamattu sisältää paljon epäsuoria synonyymejä termille, kuten vaeltaminen hengessä, kilvoittelu jne.

On kuitenkin niin, että usein, kun puhumme eritellen uskonelämästä, Raamattu käyttää mieluummin sanaa ’elämä’. Jos vaellat Jumalassa, ei sinulla ole elämää uskon ulkopuolella, joten on täysin turhaa puhua erikseen uskonelämästä ja elämästä. Tällainen erottelu paljastaa vain ihmisen elävän kaksoiselämää – toisaalta Jumalassa ja sitten hänen ulkopuolellaan.

Tarkoittaako Raamatun …

Lisää...

Vertailun turhuus

Mietitäänpä hetki turhia asioita. Mieti kuka olet? Mieti sitten hetki jotain tuttua henkilöä, joka nyt ensimmäisenä tuli sinun mieleesi. Kuka hän on?

Erilaisia kiviä. Vertaillaanko? (Image by meineresterampe from Pixabay)

Entä mikä tekee sinusta sinut? Entä hänestä hänet? Oletteko erilaiset? Miksi hänen elämänsä on mennyt niin kuin on? Ja miksi sinun elämäsi on ollut kovin erilainen hänen elämäänsä nähden? Onko se sinun tai hänen paremmuutta, huonommuutta vai mitä?

Olisitko sama ihminen, jos olisit syntynyt viisi minuuttia myöhemmin? Jos jokin niistä elämäsi läheltä piti -tilanteista olisikin osunut kohdalle? Tai jos jokin onnekas tai onneton tapahtuma olisi tapahtunut kolme minuuttia myöhemmin. Entä tämä toinen ihminen? Tuntisitko häntä, jos kolme minuuttia olisi erottanut teidät jossain elämänne tärkeässä risteyskohdassa?

Mikä on ero sinun …

Lisää...

Harmageddon, tuhatvuotinen valtakunta, Gog, Magog ja huh!

Lapsena 1970-luvulla kuulin silloin tällöin aikuisten puhuvan viimeisistä ajoista. Näiden puheiden lomassa vilahti usein termi ’tuhatvuotinen valtakunta’ ja joukko vierasperäisiä sanoja, kuten ’Harmageddon’ ja ’Gogin sota’.

Tämäkö on se kuuluisa viimeisten aikojen alku? (Image by Bela Geletneky from Pixabay)

Sanojen sekamelskasta muodostui minulle hämärä epäselvä käsitys siitä, että ne ovat jotain tulevaisuudessa tapahtuvaa – kenties pelottavaa, mutta ainakin vaikeatajuista – mikä on parempi jättää viisaiden tulkittavaksi.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin olen päässyt eroon ajatuksesta, että näiden sanojen takana olisi jotain pelottavaa – päinvastoin ne ovat lohdun sanoja. Nuoruuden aikojen tapaan olen silti yhtä mieltä siitä, ettei ymmärrykseni riitä niiden edessä. Olen kuitenkin huomannut, ettei kenenkään muunkaan viisaus tunnu riittävän Johanneksen näkyjen aukottomaan tulkintaan; on teorioita ja toinen toistaan vahvempia mielipiteitä, …

Lisää...

Se kaikkein tärkein

Vietän tässä viimeistä lomaviikkoa. On ollut yhteydenpitoa lähisukulaisten kanssa ja pieni kesälomamatka Vesivehmaan kylään tapaamaan ystäviä.

Missä on aarteesi? (Kuva Tumisu Pixabaystä)

Tänä vuonna en ole saanut aikaiseksi lähteä erämaahan vaeltamaan, mikä tällä hetkellä vähän harmittaa. Ehkä vielä ehtisi jonkin päivämatkan tekemään, mutta ehkä tänä vuonna riittää mielenmatkat Jumalan valtaistuinsaliin. Siellä on tilaa olla ihminen eikä omat ajatuksetkaan syytä.

Joka tapauksessa loma on tehnyt tehtävänsä ja ajanut minut jokavuotiseen arvokeskusteluun itseni kanssa. Irtautuminen arjesta on herättänyt sisälläni hiljaisen, mutta perusteellisen arvokeskustelun. Mihin se sitten lopulta johtaa, jää nähtäväksi. Tässä on pientä välitilinpäätöstä.

Otetaan pohjaksi Jeesuksen ja ”muuan miehen” arvokeskustelu – tai voisiko sanoa, että hän kehityskeskustelun Jeesuksen kanssa.

Kun Jeesus lähti jatkamaan matkaansa, muuan mies tuli …

Lisää...