Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: evankeliumi

Tämän sanoman airut

Seurakunnan opetus- ja saarnatyötä tekevien henkilöiden nimikkeistä on eri kirkkokunnilla omat viralliset määritelmät. Esimerkiksi nimike ’pastori’ tarkoittaa hieman eri asiaa, jos nimikkeen sisältöä tiedustelee vaikkapa luterilaisen kirkon tai jonkin vapaansuunnan seurakunnan edustajilta. Yhdessä kirkkokunnassa se voi olla yleisnimike, kun jossain toisessa se tarkoittaa ’johtavaa paimenta’, vihittyä pappia, jne.. Edelleen poikkeavia käytäntöjä liittyy myös nimikkeen käyttöön edellytettyyn koulutukseen tai virkaan nimitykseen liittyvissä vaatimuksissa.

Siellähän se taas saarnailee… (Kuva OpenClipart-Vectors, Pixabay

On sanojen viralliset merkitykset mitä tahansa, kansankielessä nimikkeet ovat sekaisin sulassa sovussa. Näitä ammattinimikkeitä ei ole suojattu, joten niitä voi käyttää niin kuin kukin parhaaksi näkee. Puhutaan papista, pastorista, saarnaajasta ja julistajasta – kaikista sekaisin. Kukin valitsee nimikkeen oman makunsa mukaan. Nykypäivänä nimitykset pappi, pastori ja ehkä julistaja ovat …

Jatka lukemista

Oletteko te niin tomppelit?

Muistelepa milloin viimeksi olet käyttänyt kovia sanankäänteitä esittäessäsi asiaasi toisille. Entä millaisessa tilanteessa ihminen on taipuvainen herättämään kuulijoitaan jopa nimittelemällä heitä?

Kovia sanoja (Kuva Steve Buissinne, Pixabay)

Voi tietenkin olla, että olet aina hillitty ja käyttäydyt tilanteessa kuin tilanteessa viileän laskelmoivasti, mutta tuleeko koskaan edes mieleen sanoa asiasta vähän kovemmin? Voin osaltani tunnustaa, että vaikka lähes poikkeuksetta kaikkein värikkäimmät kielen ilmaisut jäävät ajatuksiin koskaan tulematta suusta ulos, niin joskus kyllä käy niinkin, että tulee jopa sanottua melkoisen painokkaasti.

En tarkoita painokkaalla sanomisella ainoastaan voimasanojen käyttöä tai hillitsemätöntä pahaa puhetta, josta Jaakob kirjeessään varoittaa (Jaak. 3:2-9). Tarkoitan painokasta sanomista ’kovin sanoin’ silloin, kun on tarve herätellä kuulijoita.

Voimakkaita sanoja käytti myös apostoli Paavali kirjeessään galatalaisille erityisesti sen kolmannen …

Jatka lukemista

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Käyttökuvauksia ja käärmeöljyä

Hyödykkeen esineestä tekee sen hyödyllisyys. Tähän ominaisuuteen viittaa sanassa esiintyvä ’hyöty’ tai ’hyödyllisyys’. On kyseessä mikä tahansa ’härveli’, kantaakseen hyödykkeen nimeä sen on oltava tarpeellinen. Hyödykkeen vastakohtaa nimitetään epävirallisesti ’turhakkeeksi’.

Syömäväline vai ruuvinväännin? (Kuva Ulrike Leone, Pixabay)

Tavaran käyttötarkoitus selviää jo nimestä, pakkauksesta tai viimeistään tuotekuvauksesta. Käyttötarkoitus ei kuitenkaan aina avaudu asiaa tuntemattomalle. Henkilökohtaisesti käyttökuvaus on itselleni elintärkeä, kun menen esimerkiksi rautakauppaan tai autotarvikeliikkeeseen, missä hyllyille asetetut esineet ovat minulle enemmän ja vähemmän vieraita.

Yleensä tuote on hyödyllinen vain siinä tarkoituksessa, mihin se on suunniteltu ja valmistettu. Lusikka esimerkiksi on hyödyllisimmillään keittoa syödessä tai nestemäisten aineiden ’siirtelyssä’. Silti lusikan kärjellä voi vaikkapa löysän ruuvin paremman työkalun puutteessa kiristää. Jos taas ruuveja olisi kiristettäväksi enemmän …

Jatka lukemista

Elämästä narratiivi vai päinvastoin?

Minun aamuni alkaa hiljentymisellä. Se edeltää päivän rutiiniin astumista mutta myös hartaushetkeä. Se on sellainen hetki hiljaisuutta – tovi sydämen, kehon ja hengen läsnäoloa Jumalan kasvojen edessä.

Kertomusko vain? (Kuva congerdesign, Pixabay)

Tuo lyhyt hetki on kuin pienoiskuva alkavasta päivästä. Siinä missä hento ääni, kehon tuntemus tai oma hengitys varastaa huomion Jumalalta, sama tapahtuu päivän melskeessä isommin, kun elämä oikein imaisee mukaansa ja lukemattomat asiat vievät minut vaikka minne.

Tänä aamuna hiljentymisen hetken ’rikkoi’ sieluntaivaalle piirtynyt kysymys: onko elämästä tullut narratiivi vaiko narratiivista elämä?

Epämääräinen kysymys, eikö totta? Kielitoimiston sanankirjan mukaan ’narratiivi’ on ”kertomus, kertova esitys”. Minun mielessäni ’narratiivi’ yhdistyi välittömästi evankeliumien ja Apostolien tekojen kerrontaan – miksei myös Vanhan testamentin kertomuksiin.

Ymmärsin kysymyksen, …

Jatka lukemista

Vapauteen Kristus meidät vapautti

Otsikko ”Vapauteen Kristus meidät vapautti” on käsiteltävän Paavalin tekstin johtolause. Se korostaa vapautta, jonka vastakohta on luonnollisesti orjuuden alaisuus. Galatalaiskirjeen viidennessä luvussa vapaus asettuu vastakkain ympärileikkaamisen (Gal. 5:2-3) ja lain noudattamisen kanssa (Gal. 5:4).

Orjan kahleet 1800-luvulta.

Me korostamme vapauttamme Kristuksessa juurikin vapautena lain orjuudesta, mitä se onkin. Sanotaankin, että se, joka on vapaa, ei ole lain orja. Korostus on oikea, mutta se ei silti ole koko totuus.

Vapaus lain noudattamisen tuoman orjuuden vastakohtana oli elämän kysymys kirjeen kirjoittamisen aikaan Galatian alueen seurakuntien ihmisille ja sitä se on varmasti monelle tämän päivän suomalaisellekin, joiden usko vääristyy lain noudattamisen vaateeksi.

Kehotan kuitenkin tällä kertaa sinua katsomaan tekstiä aavistuksen laajemmin kuin siinä mainittujen ympärileikkauksen ja lain noudattamisen yhteentörmäyksenä Kristuksen …

Jatka lukemista

Pelikirjaa selaamassa

Kirjeessä korinttilaisille Paavali puuttuu paikallisia uskovia vaivanneeseen puoluehenkisyyden ongelmaan. Seurakuntalaiset olivat jakaantuneet toinen toistaan vastustaviin ryhmittymiin, jotka kantoivat kukin jonkun hengellisen auktoriteetin nimeä: kuka Apollosta, kuka Paavalia ja kuka Kristusta.

Pelikirja, pelisuunnitelma.

Ongelma ei ollut ’fanittaminen’ eikä se, ketä he ’kannustivat’, vaan se, että ’kannustaminen’ tarkoitti toisinajattelevien vastustamista ja kieltäytymistä olla yhteydessä heidän kanssaan. Kunkin puolueen mielestä kaikki muut olivat väärässä ja siksi heidän kanssaan yhteistyötä ei voinut edes ajatella.

Yhteisellä pellolla

Kirjeessään Paavali avaa oikean kristillisen palvelemisen ajatusta kuvaamalla mainittuja Herran palvelijoita viljelijöinä maatyön eri vaiheissa.

”Mikä sitten Apollos on? Tai Paavali? He ovat palvelijoita, jotka ovat johtaneet teidät uskoon, kumpikin siinä tehtävässä, jonka Herra on hänelle antanut. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun. Istuttaja ei siis …

Jatka lukemista

Totuudellisuudesta

Muutama viikko sitten artikkelissa ”Vainko yksi maku?” kirjoitin suolan käytöstä mausteena. Tekstinä siteerasin Paavalin kehotusta kolossalaisille kirjeen loppupuolelta.

Totta vai tarua? Fake or Real?

”Olkoon puheenne aina suloista, suolalla maustettua, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itse kullekin vastata” (Kol. 4:6)

Toin artikkelissa esiin suolan ilmiömäisen kyvyn nostaa ruoan oma maku esiin. Oikein annosteltuna suola ei peitä makua eikä tee ruoasta pelkän suolan makuista. Päinvastoin se tuo esiin ruoan oman maun tehden siitä entistä maukkaampaa. Aiheesta voit lukea enemmän ”Vainko yksi maku?” -artikkelista.

Maulle tapahtuu sama, mikä tehdään huonosti valottuneelle aavistuksen värittömälle valokuvalle, kun sen valotusta korjataan digitaalisesti jälkikäteen. Onnistunut korjaus tuo alkuperäisen näkymän entistä paremmin esiin.

Totta vai tarua?

Tahdon jatkaa maustamisen ja kuvankäsittelyn aihetta aavistuksen …

Jatka lukemista

 
 
 

Etsi sivustolta