Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: evankeliumi

Vahvistus sanalle

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Uutisoinnissa puhutaan usein vahvistamisesta. Esimerkiksi viranomaiset vahvistavat tiedot onnettomuuksien uhrien lukumäärästä vaikkapa liikenneministeriö vahvistaa tilastotiedot kuolonkolarien määrän vuotuisesta kasvusta.

Sinetti on yksi vahvistus sekin. (Kuva Wolfgang Claussen Pixabaystä)

On myös toisenlaista vahvistamista. Esimerkiksi presidentin tehtävä on vahvistaa lain voimaan tulo allekirjoituksellaan. Vastaavasti me vahvistamme vaikkapa luottokorttiostoksen omalla allekirjoituksellamme, kun taas henkilöllisyystodistus vahvistaa henkilöllisyytemme kassahenkilölle. Samoin paperi, johon on koottu joukko arvosanoja, muuttuu todistukseksi tai viralliseksi opintorekisteriotteeksi, kun se on vahvistettu allekirjoituksella ja oppilaitoksen leimalla.

Jos meillä ihmisillä on tällainen tarve vahvistaa keskinäisiä sopimuksia ja tietojen sekä dokumenttien alkuperää, on myös Jumala huomioinut tämän tarpeemme vahvistamalla oman sanansa ja hänen nimessään tehdyn julistustyön. Markuksen evankeliumin loppuun on tallennettu Jeesuksen lähetyskäsky (Matt. 28:18-20), johon on liitetty lupaus julistetun sanoman vahvistamisesta. …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Pääsiäisen jälkeinen evankeliumi

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Jouluisin luetaan jouluevankeliumia (Luuk. 2:1-20), joka keskittyy Jeesuksen syntymän aikaisiin tapahtumiin. Vastaavasti pääsiäisajan teksteissä keskitytään kärsimysviikon tapahtumiin ja ennen kaikkea Kristuksen ylösnousemukseen.

Kirjoitukset; aina ajankohtaiset, kuten kirje saapuessaan. (Kuva Petra Pixabaystä)

Pääsiäisen evankeliumi voidaan tiivistää vaikkapa Apostolisen uskontunnustuksen sanoin tällä tavoin:

”{Kristus} kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista”.

Ehkä olet jo tähän mennessä vuotta huomannut, että elämä on jatkunut myös pääsiäisen jälkeen. Kesälomat ovat takana ja moni jo suunnittelee talven lomia. Eikä kaukana ole kirkkovuoden toinen suuri juhla eli joulu. Vertauskuvallisesti moni putoaa pääsiäisen jälkeen hengelliseen tyhjiöön, koska kirkkovuoden suuret juhlapyhät ovat yhtäkkiä ohi.

Itseäni alkoi tässä syksyn mittaan askarruttamaan, että mikä olisi jouluevankeliumin ja pääsiäisen …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Evankeliumi siellä, toinen täällä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Teksti on Galatalaiskirjeen alusta sen kymmenen ensimmäistä jaetta. Käyn suoraan asiaan samalla tavoin kuin Paavali tekee kirjeessään. Se, että Paavali ei tuhlaa ylisanoja antiikin kirjeenvaihdolle tyypilliseen kaunopuheeseen, ei johdu siitä, etteikö Paavali tuntenut etikettiä, vaan siitä, että hänellä oli melkoinen hätä saada tuiki tärkeä asiansa julki.

Galatalaiskirje alkaa toki tutulla tervehdyksellä, jossa Paavali esittelee itsensä Herran Jeesuksen Kristuksen apostolina (Gal. 1:1) ja tervehtii kirjeen vastaanottajia (Gal. 1:2). Mutta jo alkutervehdyksen esittelyssä Paavali kiirehtii mainitsemaan tuiki tärkeän asiansa eli kirjeen pääteeman:

”joka en ole saanut virkaani ihmisiltä enkä kenenkään ihmisen välityksellä vaan jonka ovat apostoliksi asettaneet Jeesus Kristus ja Isä Jumala, joka herätti hänet kuolleista” (Gal. 1:1)

Paavali ei voinut …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Evankelimi – Suuri sanoma

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Veljemme Paavali kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille tällä tavoin:

Paavalin kääntymys tiellä Damaskokseen (Caravaggio, 1600)

”Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!” (1. Kor. 9:16)

Paavali ei kirjoita jakeen päättävää huudahdusta tekstiin tyylikeinona tai teatraalisena ilmauksena. Sanat ovat täynnä tunnetta. Se on huudahdus – Paavalin sydämen huuto evankeliumin tähden. Ilmaus ”Voi minua” on sydämen paloa. Se on alkukielessä tuskan ilmaus – ei vain puolihuolimaton ”voi, voi”, vaan todellakin sydäntä repivä henkilökohtainen ”voi!”

Paavali ei julistanut evankeliumia siksi, että hän olisi nauttinut puhumisesta. Hän ei julistanut sen tähden, että se olisi ollut hänen työnsä. Hän ei myöskään julistanut evankeliumia, koska ihmisistä …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Tämän sanoman airut

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Seurakunnan opetus- ja saarnatyötä tekevien henkilöiden nimikkeistä on eri kirkkokunnilla omat viralliset määritelmät. Esimerkiksi nimike ’pastori’ tarkoittaa hieman eri asiaa, jos nimikkeen sisältöä tiedustelee vaikkapa luterilaisen kirkon tai jonkin vapaansuunnan seurakunnan edustajilta. Yhdessä kirkkokunnassa se voi olla yleisnimike, kun jossain toisessa se tarkoittaa ’johtavaa paimenta’, vihittyä pappia, jne.. Edelleen poikkeavia käytäntöjä liittyy myös nimikkeen käyttöön edellytettyyn koulutukseen tai virkaan nimitykseen liittyvissä vaatimuksissa.

Siellähän se taas saarnailee… (Kuva OpenClipart-Vectors, Pixabay

On sanojen viralliset merkitykset mitä tahansa, kansankielessä nimikkeet ovat sekaisin sulassa sovussa. Näitä ammattinimikkeitä ei ole suojattu, joten niitä voi käyttää niin kuin kukin parhaaksi näkee. Puhutaan papista, pastorista, saarnaajasta ja julistajasta – kaikista sekaisin. Kukin valitsee nimikkeen oman makunsa mukaan. Nykypäivänä nimitykset pappi, pastori ja ehkä julistaja ovat …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , , |

Oletteko te niin tomppelit?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Muistelepa milloin viimeksi olet käyttänyt kovia sanankäänteitä esittäessäsi asiaasi toisille. Entä millaisessa tilanteessa ihminen on taipuvainen herättämään kuulijoitaan jopa nimittelemällä heitä?

Kovia sanoja (Kuva Steve Buissinne, Pixabay)

Voi tietenkin olla, että olet aina hillitty ja käyttäydyt tilanteessa kuin tilanteessa viileän laskelmoivasti, mutta tuleeko koskaan edes mieleen sanoa asiasta vähän kovemmin? Voin osaltani tunnustaa, että vaikka lähes poikkeuksetta kaikkein värikkäimmät kielen ilmaisut jäävät ajatuksiin koskaan tulematta suusta ulos, niin joskus kyllä käy niinkin, että tulee jopa sanottua melkoisen painokkaasti.

En tarkoita painokkaalla sanomisella ainoastaan voimasanojen käyttöä tai hillitsemätöntä pahaa puhetta, josta Jaakob kirjeessään varoittaa (Jaak. 3:2-9). Tarkoitan painokasta sanomista ’kovin sanoin’ silloin, kun on tarve herätellä kuulijoita.

Voimakkaita sanoja käytti myös apostoli Paavali kirjeessään galatalaisille erityisesti sen kolmannen …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Käyttökuvauksia ja käärmeöljyä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Hyödykkeen esineestä tekee sen hyödyllisyys. Tähän ominaisuuteen viittaa sanassa esiintyvä ’hyöty’ tai ’hyödyllisyys’. On kyseessä mikä tahansa ’härveli’, kantaakseen hyödykkeen nimeä sen on oltava tarpeellinen. Hyödykkeen vastakohtaa nimitetään epävirallisesti ’turhakkeeksi’.

Syömäväline vai ruuvinväännin? (Kuva Ulrike Leone, Pixabay)

Tavaran käyttötarkoitus selviää jo nimestä, pakkauksesta tai viimeistään tuotekuvauksesta. Käyttötarkoitus ei kuitenkaan aina avaudu asiaa tuntemattomalle. Henkilökohtaisesti käyttökuvaus on itselleni elintärkeä, kun menen esimerkiksi rautakauppaan tai autotarvikeliikkeeseen, missä hyllyille asetetut esineet ovat minulle enemmän ja vähemmän vieraita.

Yleensä tuote on hyödyllinen vain siinä tarkoituksessa, mihin se on suunniteltu ja valmistettu. Lusikka esimerkiksi on hyödyllisimmillään keittoa syödessä tai nestemäisten aineiden ’siirtelyssä’. Silti lusikan kärjellä voi vaikkapa löysän ruuvin paremman työkalun puutteessa kiristää. Jos taas ruuveja olisi kiristettäväksi enemmän …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , , |