Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: seurakunta

Kristukseen juurtuneena

Menneenä kesänä ei kenenkään tarvinnut palella. Lämpöä riitti. Välillä jopa niin, että voimat eivät enää riittäneet mihinkään muuhun kuin riittävästä nestetasapainosta huolehtimiseen ja varjossa makailemiseen. Kesä tuntui suorastaan paluulta lapsuuteen, jolloin kesät olivat aina lämpimiä ja talvella oli aina lunta. No, aika tietysti kultaa muistot, varmasti mukaan mahtui myös lumettomia talvia ja viileitä kesiä.

Tämän kesän hellelukemilla oli kuitenkin toinenkin puolensa: maa kaipasi kipeästi vettä. Satoiko viime kesänä tämänkin kesän sadekiintiö jo täyteen..Edellisvuoden kesään nähden tämä oli aivan päinvastainen kesä; viime kesänä kaivattiin aurinkoa ja lämpöä, nyt taas vedelle olisi ollut tilausta.

Ikkunastamme näkyvät korkeat männyt ja kuuset eivät juurikaan helteestä kärsineet. Niiden juuret ulottuvat syvälle maanpinnan alapuolelle, joten ne eivät ole niin alttiita säiden vaihtelulle kuin muut kasvit. Juuret eivät vain auta puuta saamaan …

Lisää...

Kategoria Elisa | Avainsanat , , , , , , |

Hiljaisuudesta

Luen tähään alkuun Hilja Aaltosen syysrukouksen, joka julkaistiin hänen viimeisenä syksynään ennen kuolemaansa eräässä lehdessä. Käydään rukoukseen.

”Taivaallinen Isä, anna meidän pian nähdä uusi herätys.

Vanhanaikainen, voimakas herätys, kun ihminen särkyy Jumalan Sanan edessä.

Anna papeillemme elävä herätyksen aika, jolloin pappi ei voi tulla saarnatuoliin,

ennen kuin on päässyt selville: tämä on se Sanoma, jonka kanssa minun pitää

tänä päivänä palvella Jumalaani!

Anna vastuuntunto työntekijöillemme joka kirkossa, että kyyneleet ja nöyrä ylistys

täyttäisivät kirkkomme, turha halleluja-huutelu vaikenisi ja

tilalle tulisi hiljaisuus, jossa taivas pääsee antamaan äänensä.

Siunaa myös Raamattuopiston työtä. Anna jokaisen etsiä oman lähteensä rannalle juottopaikka,

missä ensin saisi itse juoda ja sitten Jumalan ravitsemana lähteä ihmisten keskelle.”

Hiljaisuus..Tässä maailmassa ei äänestä ole pulaa, mitä pitemmälle tekniikka on kehittynyt, sen enemmän myös äänitaso on …

Lisää...

Me yhdessä ja Kristus

Mieleeni nousi ajatus tarkastella käsitystämme seurakunnasta ilmausten ”ne muut”, ”ne muut ja Kristus”, ”me yhdessä” ja ”me yhdessä ja Kristus” kautta. Nämä sanonnat eivät yritä määritellä seurakuntaa, mutta luulen, että ne nostavat esiin niitä vääriä asenteita, joiden kautta me katsomme Jumalan seurakunnan ihmettä.

Seurakunta on ”me yhdessä ja Kristus”, mutta mitä meitä kuuntelee, tuntuu siltä, että tämä perustotuus on välillä kateissa. Näin ainakin silloin, kun puhumme siitä, miten seurakunta näkyy ajassamme. Seuraavassa kuvaan sitä, miten seurakunta näyttäytyy ajassa neljän erilaisen asenteen kautta.

”Ne muut” vai ”me yhdessä” +/- Kristus

”Ne muut”

Jos seurakunta on meille vain ”ne muut”, astumme mukaan ja kaadamme heidän päälleen kaikki tarpeemme ja kootun …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Helluntain ihme

Helluntaijuhlaa juhlaa vietetään 50 päivää pääsiäisviikon sapatin jälkeen. Alun perin helluntai on ollut juutalaisuudessa sadonkorjuun ja ensihedelmän juhla, jota kutsuttiin myös viikkojuhlaksi (5. Moos. 16:9-12). Alkaen 100-luvulta jKr. juutalaiset juhlivat helluntaina myös lain saamisen juhlaa.

Kristityille helluntaista tuli Jeesuksen kuoleman jälkeen seurakunnan syntymäjuhla. Kristuksen taivaaseen astumisen juhlaan (helatorstai) helluntaipäivä on siitä kymmenen päivän jälkeen. Toisin sanoen opetuslapset odottivat kymmenen päivää Jeesuksen lupauksen täyttymistä. Aika ei ehkä kuulosta pitkältä, mutta muistanet varmaan, mitä sananlaskukin ’odottavan ajasta’ sanoo.

Helluntain ihme

Monesti, kun luetaan Apostolien tekojen tekstiä ensimmäisen kristillisen helluntain tapahtumista (Ap. t. 2:1-4), kiinnitetään huomio lähes pelkästään ulkoisiin merkkeihin, kuten tuulenpuuskaan ja tulisiin kieliin, jotka jakautuivat ja laskeutuivat seurakunnan ylle. Toisaalla lukijan huomio kiinnittyy vieraisiin kieliin, joita Jeesuksen seuraajat Jumalan ihmeestä puhuivat eri puolelta …

Lisää...

Kaksinaamaisuudesta

Oletko ollut tilanteessa, missä kohtaat yhden ja saman ihmisen puhumassa jotain päinvastaista kuin mitä aiemmin olette sopineet tai toinen osapuoli on aiemmin antanut ymmärtää?

Ajattele esimerkiksi tilannetta, kun olet jutellut ystäväsi kanssa vaikkapa matkajärjestelyistä ja olette siinä puhuneet kummatkin innolla rantaloman puolesta. Seuraavana päivänä kohtaatte lomajärjestelyjen puitteissa kaksi muuta ystävää, joista toinen aloittaa kertomalla haluavansa lähteä vuoristoon. Sinä puolestasi kerrot olevasi rantaloman kannalla. Seuraavaksi rantalomaa edellisenä päivänä kannattanut ystäväsi kertoo kuinka häntä on jo pitkään kyllästyttänyt rantalomat ja että hänkin tahtoo nyt vuoristoon.

Tiedän, että esimerkki kuulostaa naivilta ja sitä se onkin. Mutta korvaapa kevyt loma-aihe jollain polttavalla seurakunnallisella aiheella ja tiedät varmasti, mitä tällä tarkoitan.

Kyseessä on seurakunnistakin tuttu tilanne, missä kontekstin muuttuessa henkilö pyörtää edelliset puheensa sen tähden, että nyt on paikalla …

Lisää...

Elävien kivien virtaa

Se, mitä tänä päivänä me kutsumme ”kristillisyydeksi” tai mitä kutsumme sanoilla ”kirkko” ja ”seurakunta”, on ajan saatossa muotoutunut traditioksi ja jopa instituutioksi. Se näyttäytyy meille hyvässä mielessä juurtuneena ja kestävänä kasvupohjana. Toisesta näkökulmasta katsottuna se näyttäytyy paikalleen pysähtyneenä ja jopa rajaavana rakenteena.

Voisi sanoa, että kristinusko on parissa tuhannessa vuodessa varttunut kypsään ikään ja jättänyt taakseen ’nuoruuden’ hurjat kokeilut, mutta ikävä kyllä monin paikoin myös nuoruuteen liittyvän elinvoimaisuuden. Sama tilanne muuten vallitsi Jeesuksen ajan juutalaisuudessakin. Valtavirta oli vankistanut asemansa, mutta onneksi Jumala herätti silloinkin virran reunamilta elinvoimaisia suuntauksia, jotka pitivät messiastoivoa ja elävää uskoa yllä.

”Tien seuraajat” elävinä kivinä

Ja lähtipä juutalaisuuden juurilta meidänkin ”tiemme” – ”tien seuraajaksi” meitä kristittyjä alkuun kutsuttiin (Ap. t. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Sulhasen ystävät

Minua on huolettanut pitkään ajatus siitä, että mitä tai ketä seurakunnat ja uskovat lopulta elämällään ja ponnistuksillaan kirkastavat. Seurakunnat ovat täynnä vaatimusta siitä, että jokainen tahtoo siunauksia osalleen, mutta samaan aikaan kovasydämisyys jäytää vaatijan omassa sydämessä. Aivan kuin sanoisimme, että Herran tulee ensiksi siunata juuri minua ja se, mitä yli jää, siitä voi jakaa muille. Ja on niinkin, että raamattupiirien keskustelut kääntyvät kerta toisensa jälkeen vain politiikan tekoon ja maailman uhkakuviin sen sijaan, että sydämet sykkisivät kiitosta ja kunniaa Herralle Jeesukselle.

Olenpa miettinyt sitäkin, että jos Jeesus tuntemattomana astuisi keskellemme, saisiko hän edes puheenvuoroa, kuuntelisimmeko häntä vai olisiko hänen paikkansa olla statisti. Etsin muutosta, ja muutos lähtee omasta sydämestä; sinun sydämeesi minulla ei ole käyttöoikeutta.

Haluan avata tätä ongelmaa ehkä kummalliselta kuulostavan esimerkin kautta, …

Lisää...