Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: seurakunta

Sodan hinta

Lontoon Whitehall-kadulla on muistomerkki, joka on pystytetty ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden brittisotilaiden muistolle. Sen nimi ”The Cenotaph” eli kenotafia tarkoittaa tyhjää hautaa, joka on pystytetty kuolleiden muistolle.

Lontoon ”The Cenotaph” -muistomerkki.

Ensimmäistä maailman sotaa nimitettiin sen loppumisen jälkeen merkityksellisesti ”The war to end all wars” – eli sota, joka lopettaa kaikki sodat. Niin lopullinen ja karu tuo sota oli, että sen ajateltiin jo opettaneen ihmiskunnalle sodan järjettömyyden. Toisin kävi kuten historia opettaa. Siitä huolimatta, että ensimmäisessä maailmansodassa kuoli arviolta 40 miljoonaa henkilöä, joista sotilaita oli 20 miljoonaa. Luvut ovat niin suuria, että niitä on vaikea käsittää käytännössä.

Jonkinlaisen kuvan kuolleiden määrästä saa, kun ajattelee brittisotilaita kaatuneen sodassa noin 1,1 miljoonaa. Jos tämä joukko marssisi paraatina Whitehall-kadun muistomerkin …

Lisää...

Keitä he ovat?

Vanhassa lastenlaulussa lauluntekijä kysyy: ”Keitäs te ootte te pienet poijaat, kun en ma tunne teitä?”. Myös raamatunlukija joutuu kysymään tätä samaa kysymystä usein, kun hän tutkii vaikea selkoisia tekstejä. Tällöin hän monesti joutuu miettimään, kenestä tekstissä on kyse.

Kohti taivaallista ylistystä. (Kuva StockSnap Pixabaystä)

Kysymys ”Keitä he ovat?” toistuu erityisen usein luettaessa Ilmestyskirjaa tai Danielin kirjaa, jotka ovat vaikeaselkoista apokalyptista kerrontaa, jossa käytetään symboleita kuvaamaan reaalimaailman asioita, tehtäviä ja tapahtumia. Moni on pohtinut esimerkiksi Ilmestyskirjan pedon henkilöllisyyttä puhumattakaan muista antikristuksista. Ilmestyskirja herättää mielenkiintoa lukijassa myös kuvaamalla kymmentä kuningasta lohikäärmeen sarvina ja Kristuksesta luopunutta kirkkoa porttona. Vaikka tiedämme symbolien edustavan näitä asioita, joudumme edelleen kysymään tekstiltä niiden henkilöllisyyttä, jos tahdomme tarkemmin tietää, kenestä on kyse. Nämä …

Lisää...

Seurakunnan rakentamiseksi

Tässä artikkelissa käsittelen sitä, miten Kristus tahtoo omiensakoko seurakuntana kasvavan hengelliseen aikuisikään. Tämä kasvu on seuraus Pyhän Hengen työstä seurakunnassa, jota hän kasvattaa taidollisesti antamiensa lahjojen välityksellä. Ja sopiipa puhe lahjoista tietty myös joulun aikaan.

Rakennus valmistuu kerros kerrokselta. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Lahjat seurakunnan rakennukseksi

Tahdon johdattaa sinut varsinaiseen Efesolaiskirjeestä tulevaan tekstiini Paavalin korinttilaisille antaman kehotuksen myötä:

Kun te nyt kerran tavoittelette henkilahjoja, pyrkikää saamaan niitä runsain määrin seurakunnan rakentamiseksi.(1. Kor. 14:12)

Korintin seurakuntalaisille oli itsestään selvää tavoitella henkilahjoja; he olivat jopa tunnettuja siitä, miten Pyhän Hengen lahjat toimivat heidän keskellään. Sama into lahjojen janoamiseen ja käyttämiseen seurakunnassa tulee olla myös meillä. Into tavoitella ei silti yksin riitä, jos se on pois jostain …

Lisää...

Maa-alueen raivaaminen

Tämän tekstin aikomus on rohkaista sinua otsikon mukaisesti käydä raivaamaan ja laajentamaan sitä ’maa-aluetta’, jonka Jumala on sinulle tai teille seurakuntana varannut.

Käytännön maanraivausta. (Kuva Siggy Nowak, Pixabay)

Toivottavasti tässä käsitelty Joosuan kirjan ehkä kummalliseltakin vaikuttava teksti (Joos. 17:14-18) kannustaa sinua etsimään Jumalan siunauksia elämääsi entistäkin intensiivisemmin.

Toivon ja rukoilen, että ajatus, jonka tekstivalinta avasi eteeni jopa hieman yllättäen, rohkaisee myös sinua etsimään Jumalan siunausta elämääsi sieltäkin, mistä et välttämättä ole sitä aikaisemmin tiennyt tai rohjennut etsiä.

Luvatun maan maa-alueiden jakaminen

Joosuan kirjan 16. luvun alusta siirrytään luvatun maan perintöosien eli maa-alueiden jakamisessa Joosefin heimojen osuuksiin. Toisin sanoen Efraimin ja Manassen suvuille annettiin niille katsotut maa-alueet (Joos. 16:1-3).

Heimojen maa-alueet jaettiin arvalla (Joos. 14:2). Niin oli …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

En mahdu joukkoon…

Pohdin tässä syitä, mitä ihmiset nimeävät, kun heiltä kysytään, miksi hei eivät tahdo tulla seurakuntaan. Yksi tällainen on kokemus siitä, ettei koe olevansa tervetullut joukkoon, koska kaikilla tuntuu olevan niin mukavaa vain keskenään.

Yksin joukossa (Kuva congerdesign, Pixabay)

Tämä on reaalinen kokemus monelle – siis tuntea itsensä ulkopuoliseksi tullessaan uuteen paikkaan. Joskus tilanne on tosi, joskus katsomme asiaa turhan yksipuolisesti ajattelematta tilannetta toisen ihmisen kannalta, minkä vuoksi sitten uskottelemme itsellemme, ettemme ole tervetulleet joukkoon.

Olen kokenut jotain tämän suuntaista useammin kuin kerran. Joskus yhteisö, jonne en ole kokenut olevani tervetullut, on ollut seurakunta, joskus urheiluseura ja joskus vaikkapa koulu tai kurssi. Joskus kokemukseni on ollut oikea, mutta useimmiten se on ajan myötä paljastunut vääräksi.

Havaintoa ’klikkiytymisestä’ ei tule …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |

Seurakuntien moninaisuus – siunaus vai kirous?

Otsikon kysymys on ollut mielessäni vuosia enkä lopullista vastausta ole varmaan löytänyt vieläkään. Teksti on jonkinlainen välisumma, eli jotain puolivalmista, mikä tänään tuntuu oikealta.

Yhdessä teemme näin… (Kuva Clker-Free-Vector-Images, Pixabay)

Seurakuntien moninaisuutta voi tarkastella kahdella tasolla: makro- ja mikrotasolla. Makrotasolla tarkoitan moninaisuutta, joka näyttäytyy kirkkokuntien paljoutena. Mikrotasolla sama moninaisuus tulee esiin yksittäisten kristittyjen erilaisuutena eli moninaisuutena seurakuntarajojen sisällä.

Kummallakin tasolla moninaisuus voi olla toiselle siunaus ja toiselle kirous riippuen asiasta ja siitä, millaisesta näkökulmasta ja odotuksesta asiaa tarkastelee. Ehkä vierastat voimakasta sanaa ’kirous’. Se on toki vähän provosoiva, mutta tässä yhteydessä ajattelen sen olevan vastinpari siunaukselle – ei sen kummempaa.

Kuten sanottu, tämä on puolivalmista pohdintaa, jolla yritän jäsentää elämää itselleni. Ota tästä hyvä vastaan ilolla …

Lisää...

Helatorstain yhteinen tehtävä

Tällä viikolla vietetään kymmenen päivää helluntain edellä käyvää juhlaa, jota Suomessa kutsutaan helatorstaiksi. Kirkollisessa kontekstissa helatorstaita kutsutaan Kristuksen taivaaseen astumisen muistopäiväksi (”Ascension of the Lord”).

Taivaaseen astuminen (lasimaalaus, Church of St Elthedreda)

Helatorstai on vuotuinen aidosti kristillinen juhla, koska samaan ajankohtaan ei liity mitään pakanallista tai juutalaista juhlaa, niin kuin esimerkiksi jouluun tai pääsiäiseen liittyy.

Helatorstaita vietetään 40. päivää pääsiäisestä Kristuksen taivaaseenastumisen ja taivaallisen kuninkuuden merkeissä. Vuosina 1973-1991 helatorstai oli siirrettynä edelliseen lauantaihin, rukoussunnuntain aatoksi, mutta joka sittemmin siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Juhlan suomenkielinen nimi, helatorstai, tulee ruotsin kielen sanasta ’helg’ eli pyhä. Vanhan uskomuksen mukaan helatorstai oli niin pyhä, ettei ruohokaan kasvanut tuona päivänä. Tähän juhla-aikaan liittyvät myös Etelä- ja Lounais-Suomen helavalkeat sekä helkajuhlat.

Helatorstai on Jeesuksen taivaaseenastumisen muistojuhla. Se …

Lisää...