Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2021

Suunnaton aarre

Harvoin muistan uniani edes herätessäni, ja jos muistan, unohdan ne saman tien. Jo aikoja sitten näin unen, jonka muistan vielä tätä kirjoittaessanikin. Se sopinee johdannoksi tähän Matteuksen evankeliumista valikoituun tuttuun tekstiin. Aloitetaan unesta.

Aarteeni. Kuva HOerwin56, Pixabay

Tapahtui unessa

Unessa olin perheeni ja muutamien tuttavieni kanssa käyskentelemässä vieraassa kartanossa ja sen pihamailla. Kartano oli valkoinen ja suuri, kolmikerroksinen harjakattoinen rakennus. Se oli joka tavalla kaunis ulkoa ja sisältä.

Kartano oli sisustettu aikansa tyylin mukaisesti ja sen sisällä oli sellainen hieno tuoksu kuin vanhoissa hyvin säilyneissä, mutta asumattomissa, rakennuksissa on. Kartanon piha oli kallioinen ja meren rannalla. Pihapiirissä oli useita ulkorakennuksia ja tietenkin rannalla oli erillinen saunamökki.

Kartano oli selkeästi ollut asumattomana jo pidempään, mutta näytti olevan kaiken puolin …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Rikottunakin paikallaan

Yksi tämän maailman lainalaisuuksista on kuluminen. Ihailet kaupassa jotain uutta – maljakkoa, verhoja, urheilukelloa, jne. Kuinka se onkaan kaunis ja virheetön siinä vitriinissä, johon se on nostettu odottamaan hetkeä, että sinä tulet ja ostat sen mukaasi. Kun raha vaihtaa omistajaa, ostoksesta tulee sinun aarteesi – hetkeksi.

Jo parhaat päivänsä nähnyt Jorin oma urheilukello.

Kuljetat aarteen varoen kotiin. Avaat pakkauksen huolella ja varot kolhimasta aarrettasi. Asetat sen sille paikalle, jonka olit aarteellesi jo varannut, kun sen ensikerran kaupassa näit. Se on nyt siinä. Kuinka kuluneelta kaikki muu sen ympärillä näyttääkään. Se on kulumisen laki.

Kuluu päivä, viikko, kuukausi, jo kuluu vuosikin. Et edes huomaa, että aarteesi on kulunut. Se on kulunut kahdella tavalla. Sitä on kuluttanut aika ja sen ympäristö. On …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Uusintapeli – armon näytöksiä

Vaikka radio ja televisio ei enää ole yhtä keskeisessä asemassa, mitä ne olivat vielä vuosituhannen vaihteessa, on niissä edelleen ohjelmakartat ja ohjelmatiedot. On demand -palvelut eivät ole aivan tätä perinteistä lähetystapaa tehneet tarpeettomaksi. Eikä täysin teekään, koska jostain syystä ’live’ tilanteissa – on sitten kyse urheilusta tai esiintymisestä – on edelleen oma viehätyksensä.

Pieter Lastman, Joona ja valas, 1621.

Näissä perinteisissä ohjelmatiedoissa esiintyy sana ’uusinta’. Se tarkoittaa, että ohjelma on esitetty aiemmin samalla kanavalla. Uusinta sopii myös videopeleissä paljon käytetyn englanninkielisen termin ’re-play’ korvikkeeksi. Se tarkoittaa peleissä tietyn osuuden, esimerkiksi kentän, radan, ottelun tai tallennuspisteen, aloittamista uudelleen. Tätä kuvaa sana ’revanssi’.

Pelimaailman ’uusinta’ ei tarkoita täsmälleen saman toistoa, vaan osuuden uudelleenpelaamista siten, etteivät pelimaailman olosuhteet ole muuttuneet edellisen yrityksen tähden …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Auta ja armahda?

Nautin talvesta. Erityisesti nautin lumenpaljouden keskellä juoksemisesta Kuopion Puijolla pitkin ja poikin maastopyöräily- ja polkujuoksureitistöä. Talvinen polkujuoksu on parhaimmillaan keveää ja nopeaa, kun lumi ja jää ovat tasoittaneet polut mukaviksi kulkea. Siinä nautin elämästä ja hiljaa mielessäni ylistän Luojaani näistä hetkistä, jotka hän on minulle antanut.

Luminen polku Puijolla

On kuitenkin päiviä, kun uusi lumi tai suojakelissä pehmennyt polku tekee matkanteosta erityisen raskasta. Kun liukas ja pöhröinen alusta tekee noususta Puijonsarven päälle kaksinverroin raskaampaa, keskeytyy kepeä jutustelu Jumalan kanssa. Huomaan olevani läsnä ajan heikentämässä kehossani ja nykyhetkessä, kun voimat käyvät vähiin ja matkaa huipulle olisi vielä enemmän kuin tarpeeksi.

Hengityksen tihentyessä ajatukset palaavat nekin kuluvaan hetkeen kaukomatkoiltaan, ja kohta mielessä lähinnä toistuvat vain sanat ”Herra, auta ja …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Vapaus menneestä

Vuosisatoja sitten ammatti periytyi isältä pojalle. Isät paitsi kasvattivat poikansa Herran nuhteeseen, he kouluttivat heidät itse osaamaansa ammattiin. Sillä tavoin suutarin pojasta tuli suutari, sepän pojasta seppä, jne. Perinne näkyy aikanamme enää vain muutamissa sukunimissä, kuten Seppä, Seppänen tai Suutarinen.

Käsi kädessä, isältä pojalle (Kuva chin1031, Pixabay)

Nykypäivänä ei isältä pojalle enää periydy juuri muuta kuin tuo sukunimi ja omaisuus. Tosin poikkeuksiakin on; esimerkiksi monen näyttämötaiteilijan jälkeläisistä on tullut vanhempiensa työn jatkajia, samoin käy vielä kauppiassuvuissa ja urheilussa.

On tietty rehellisyyden nimissä myönnettävä, että edelleen yllättävän paljon ominaisuuksia siirtyy verenperintönä isältä pojalle. Geneettisen perimän lisäksi monet luonteenpiirteet, tavat ja taipumukset tuntuvat siirtyvän sukupolvelta toiselle. Ehkäpä juuri siksi historian saatossa useat filosofit ja uskonmiehet ovat pysähtyneet miettimään, että periytyykö …

Lisää...

Kenen orja?

Kuluneen poikkeuksellisen vuoden aikana olen lukenut muutamien stoalaisten filosofien ajatuksia. Stoalainen ajattelu on antanut perspektiiviä kohdata arjen haasteet hillityn rauhallisesti.

Senecan kuolema (Manuel Dominguez Sanchez, El suicidio de Seneca)

Pääasiassa olen mieltynyt suuntauksen myöhempien vaikuttajien Senecan ja Marcus Aureliuksen tuotantoon. Tällä kertaa esitän lyhyen sitaatin Senecan kirjeistä Luciukselle. Kirjeet Luciukselle on 124 kirjeen kokoelma, jossa Seneca käsittelee laajasti moraalikysymyksiä.

Johtakoon siis Seneca meidät aiheeseeni, kun pohdin kysymystä orjuudesta. Orjuudella viittaan itsensä orjuuttamiseen, kun ihminen hukkaa vapautensa ja tavalla tai toisella sallii itsensä orjuutettavan.

Senecan matkassa

Seneca oli ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan roomalainen filosofi, kirjailija, konsuli ja valtiomies. Poliittisen pelin seurauksena Claudius lähetti hänet Korsikalle maanpakoon, mutta vajaan kymmenen vuotta myöhemmin vallan vaihduttua keisarinna Aggrippina tuotti Senecan takaisin hoviin. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Kirje pakkosiirtolaisille

Seurakunnissa – koko seurakunnan kokoontuessa yhteen – on tapana muistaa rukouksin paitsi seurakuntalaisia ja heidän välitöntä lähipiiriään, myös päättäjiä ja yhteiskunnan merkkihenkilöitä, kuten presidenttiä ja hallitusta. Lähtökohta yhteiskunnan huomioimiselle seurakunnan rukouselämässä on Uuden testamentin kehotuksessa olla esivallalle kuuliaiset (Room. 13:1-7).

”Sen kaupungin parhaaksi” (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Esivallan ja päättäjien huomioiminen rukouksin kuuluu velvollisuuteemme olla hyvässä alamaiset esivallalle; emme vain noudata esivallan määräyksiä, vaan kannamme heidät Herran eteen tarkoituksena pyytää heille siunausta niin tehtävässään yhteiskuntamme hyväksi kuin henkilökohtaisessa elämässään.

Kristitty on täten esivallalle alamainen paitsi kuuliaisuudessa myös hyvässä esivallan tukena. Rukous on parasta mitä voimme esivallan tukemiseksi tehdä, mutta se ei suinkaan ole kaikki, mitä yhteiskunnan hyväksi voimme. Monesti tässä yhteydessä kuulee lainattavan Jeremian kirjan tekstiä, missä Herra …

Lisää...