Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2018

Köyhyydessä ja runsaudessa

Yksi kristillisen vaelluksen karikoista piilee monesti siinä, että elämän vahvoina hetkinä otamme mieluusti kunnian itsellemme siitä, mitä Jumala tekee elämässämme. Uskomme ja luotamme omiin kykyihin sen sijaan, että tunnustamme siunauksen elämäämme tulevan siitä, että Jumalan siunaava käsi lepää yllämme.

Taipumus omavoimaisuuteen ei ole vain yksittäisten ihmisten ongelma. Oman osaamisen vauhtisokeus voi vaivata niin yhteisöä kuin valtakuntaa. Tästä asiasta Vanhan testamentin profeetta joutuikin aikanaan muistuttamaan yhtä hänen aikansa suurvalloista:

”Mahtaileeko kirves hakkaajaa vastaan, tai isotteleeko saha sahaajaa vastaan? Ikään kuin vitsa heiluttaisi kohottajaansa ja sauva nostaisi ilmaan hänet, joka ei ole puuta!” (Jes. 10:15)

Mahtaileeko kirves…

Tekstissä profeetta Jesaja muistuttaa Assyrian kansaa, joka eli mahtinsa huipulla siitä, kenelle kunnia heidän ylivertaisuudestaan kuului. Assyrian valtakunta oli varsin heikko aina siihen saakka, kunnes …

Lisää...

Yhteyden rukous

Moni meistä on joutunut elämässään kohtaamaan kuoleman. Joku on kohdannut sitä kenties aivan lähipiirissä. Kohtaamme sen sitten läheltä tai kaukaa, se pysäyttää meidät pohtimaan varsin syvällisiä.

Jotkut kohtaavat kuoleman yllättäen, kun toiset taas saavat armon tietää kuolemansa hetken lähestyvän ja voivat alkaa varautua lähdön hetkeen. Viimeinen hetki on kuitenkin aina odottamaton.

Jeesuksen kuolema oli samaan aikaan yllätys, mutta myös jotain, mitä Jeesus tiesi varsin hyvin kohta koittavan. Vaikka Jeesus toistuvasti puhui kuolemastaan opetuslapsille ja valmisti heitä kohtaamaan tuon hetken, kuolema tuli heille arvaamatta.

Jeesus tiedosti ristinkuoleman hetken – hänen tehtävänsä ’huippuhetken’ lähestyvän. Se oli varsin ristiriitainen hetki; uhrikaritsan elämän huippuhetki on näet kuolema.

Jeesuksen syvästä tietoisuudesta kuolemansa edessä kertoo se, että kiirastorstain yössä pian viimeisen aterian jälkeen vielä matkalla Getsemaneen hän paitsi puhuu kuolemastaan, …

Lisää...

Köyhän rukous

Psalmin teksti on ensimmäisestä psalmien kirjasta, neljäs psalmi. Se on nimetty kirkkoraamatussa otsikolla ”Köyhän rukous”.

Päällekirjoituksen mukaan psalmi on kuningas Daavidin käsialaa. Toki tekstin sisäinen todistus on myöhemmin kyseenalaistettu, mutta on silti vähintään yhtä perusteltua uskoa Daavidin kirjoittaneen psalmin kuin kyseenalaistaa perimätiedon päällekirjoituksen aitous.

Neljäs psalmi on mielenkiintoinen siinä, että se liittyy sekä sitä edeltävään kolmanteen psalmiin ja sen jälkeiseen viidenteen psalmiin.

Teeman puolesta se liittyy viidenteen psalmiin. Neljäs psalmi on iltarukous tai iltavirsi (Ps. 4:9), kun taas seuraava viides psalmi on aamurukous tai aamuvirsi (Ps. 5:4).

Yhdessä psalmit neljä ja viisi muodostavat rukouskokonaisuuden, joka sulkee päivän sisäänsä. Neljäs psalmi valmistaa rukoilijan levolle, ja viides psalmi valmistaa hänet levätyn yön jälkeen kohtaamaan uuden päivän.

Psalmin kirjoittajan elämän turbulenssia

Psalmin kirjoittaja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Isä, kirkasta nimesi!

Marian ilmestyspäivä eli marianpäivä on kristillinen juhlapäivä, joka juhlistaa arkkienkeli Gabrielin ilmestymistä Neitsyt Marialle ilmoittamaan Kristuksen tulevasta syntymästä. Tämä kirkkovuoden juhla katsoo kohti Kristuksen syntymää, mistä me olemme tämän juhlan kohdalla odotusajan eli noin 9 kuukauden päässä. Näin kirkkovuoden kalenteri muistuttaa meitä hyvissä ajoin joulun lähestymisestä.

Samaan aikaan, kun marianpäivä katsoo Herran syntymäjuhlaan, me matkaamme paastonajassa kohti kärsimysviikkoa, Herramme Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja ylösnousemuksen juhlaa. On paastonajan viides sunnuntai eli olemme ainoataan viikon matkan päässä palmusunnuntaista – Kristuksen juhlallisesta sisääntulosta Jerusalemiin.

Tekstini ei ole marianpäivän teksti. Se on paastonajan teksti tälle sunnuntaille Johanneksen evankeliumin 12. luvusta. Siinä Jeesus puhuu avoimesti kuolemastaan ja kuolemansa merkityksestä opetuslapsille. Päivän teksti alkaa jakeesta 20, mutta tässä käyn tekstiin sisälle vasta jakeesta 27 eteenpäin (Joh. 12:27-33).

Elävän sanan äärelle …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Rauha teille!

Oli sunnuntain – ensimmäisen pääsiäispäivän – ilta. Apostolit olivat yhä Jerusalemissa, koska oli pääsiäisjuhlan aika. Heitä piti Jerusalemissa myös läheisen kuolemaan liittynyt seitsemänpäiväinen suruaika, jota he viettivät Jeesuksen kuoleman tähden.

He olivat kokoontuneet lukittujen ovien taakse. Suruajan viettoon liittyvät juutalaiset tavat olivat ehkä syy siihen, miksi he pysyttelivät sisätiloissa, mutta ovien lukitseminen liittyi pelkoon. Heidän luonaan oli myös muita opetuslapsia (Luuk. 24:33). Tosin apostoleista Tuomas ei ollut paikalla, mutta hän liittyisi joukkoon ehkä myöhemmin (Joh. 20:24-25).

Pääsiäispäivän tunnelma oli kahtiajakoinen. Jos opetuslapset vielä sapattina surivat Herran kuolemaa, tänään he olivat hämillään. Jeesuksen ruumis oli kadonnut, ehkä varastettu. He olivat peloissaan. He pelkäsivät Jeesuksen vastustajien pidättävän heidät ja syyttävän heitä haudan häpäisystä ja perättömien huhujen levittämisestä koskien ylösnousemusta (Matt. 28:12-15). He tiesivät olevansa …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |