Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: ojentautua

Hiljainen luottamus

Kuuntele hetki. Mitä ääniä kantautuu korviisi? Sisältä? Ulkoa? Kuulet ehkä liikenteen äänen, koirat haukkuvat, linnut laulavat, lapset leikkivät, ihmiset puhuvat, jossain lentää lentokone.

Ääniä ulkoa, sisältä ja vielä sisempää

Entä mitä kuulet lähempää – sisätiloista? Kuuluuko TV:n tai radion ääni – ehkä kuuntelet musiikkia? Tikittääkö kello vai kantautuuko korviisi puhelimen soitto- tai merkkiääni?

Hiljaisen luottamuksen äärellä.

Mennään vielä askel lähemmäs. Mitä kuuluu sinun pääsi sisällä? Käytkö jälleen kerran neuvottelua itsesi kanssa? Huolia? Murheita? Vastuita, askareita? Mitä taas pitää muistaa; ehkä jotain pitäisi mainita tai delegoida, ehkä lisätä tehtävälistalle? Ja miltä tämän viikon kalenteri nyt näyttikään? Onko kalenterissa tyhjää, entä mitä kaikkea oli sovittu, jne.?

Päivät täyttyvät jatkuvalla äänellä, hektisyydellä ja kiireellä. Hälyn ja kiireen keskellä ihmettelemme, miksi emme kuule Jumalan …

Lisää...

Jumalan puhuttelussa

Oletko milloinkaan esittänyt Jumalalle kainoa toivetta, että hän puhuisi sinulle suoraan? Uskon, että olet. Käytin kysyessäni tietoisesti sanaa ”toive” enkä puhunut pyynnöstä, koska sanaan ’toive’ liittyy varaus siitä, miten tai mitä Jumalan Hengen odotetaan puhuvan.

Jos pyydän Jumalaa puhumaan elämääni, otan puheen vastaan niin kuin hän sen puhuu. Otan vastaan sen, mitä Herra antaa ja miten hän sen antaa. Varsin usein en kuitenkaan pyydä Jumalaa puhumaan varauksetta – pikemminkin toivon, että hän puhuisi sen mitä tahdon. Pyydän Jumalaa puhumaan, mutta toivon hänen puhuvan vain, mitä ja miten häneltä odotan. Näin oikeastaan kieltäydyn kuuntelemasta häntä, ellei hän lähesty minua minun ehdoillani.

Jeanne d’Arc

Tämä on vastakohta sille, mitä 1400-luvulla elänyt marttyyri Jeanne d’Arc eli ”Orléansin neitsyt” vastasi, kun …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta