Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: näky

Että sen voi juostessakin lukea

Kirjoita näky ja piirrä se selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessakin lukea.(Hab. 2:2b)

Profeetta Habakkuk, venäläinen ikoni. (18. vuosisadan ikonimaalaus. Kirkastuksen kirkon ikonstaasi, Kizhin luostari, Karjala, Venäjä)

Tätä jaetta olen minäkin toistanut papukaijana aina kyllästymiseen asti, kun olen puhunut tavoitteiden asettamisesta ja näystä.

Tiedä häntä, kuka alkujaan on keksinyt seurakuntakontekstissa siteerata tätä Habakukin kirjan lausetta johtamistaidon oppien yhteydessä. No, onhan se hyvä siteerata Raamattua ajatustensa tueksi, kun yrittää vakuuttaa esimerkiksi vastahankaista seurakuntaneuvostoa tai vanhimmistoa suunnitelmallisen työskentelyn hyödyistä.

Yleensä tuolla sitaatilla korostetaan selkeän toiminta-ajatuksen tärkeyttä tai tarvetta kiteyttää selkeästi seurakunnan näky. Hyviä asioita ovat kummatkin. Ja rehellisyyden nimissä tunnustan itsekin vakuuttuneeni strategisesta työskentelystä. Jos strategiasta ei tule itsetarkoitus tai kahle, se on hyvä väline seurakuntatyössäkin, kunhan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Johdatuksen poluilla

Jumalan tahto on uskovalle loppujen lopuksi käsittämätön ja vaikea käsite sisäistää. Jumalan omat kyselevät elämän eri käänteissä Herran tahtoa, jopa tuskailevat sitä ’etsiessään’. Tämä on luonnollista, koska eihän toki uskova tahdo tieten tahtoen vastustaa Jumalan suunnitelmaa.

Eettisiin ja moraalisiin ongelmiin vastaukset löytyvät Raamatusta – Jumalan erityisestä ilmoituksesta. Edelleen Raamattu antaa suuntaviivat ja periaatteet, joita voi soveltaa monien kriisi- ja valintatilanteisiin. Vaikka Raamattu antaa selkeät suuntaviivat moniin tilanteisiin, jää edelleen jäljelle suuri joukko kysymyksiä ja valintoja, jotka ovat ihmisen näkökulmasta luonteeltaan neutraaleja. Niissä vaihtoehdot eivät ole moraalisesti hyviä tai pahoja – eivät edes loogisesti hyviä tai huonoja.

Neutraalit kysymykset ovat vaikeita siksi, että …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Arjen pyhää

Erityisesti luonnonkansojen keskuudessa ja yleisesti muualla kuin länsimaissasanalla ’pyhä’ on edelleen

Jesajaa kohtaa Jumalan ja serafit. Kuvitus kirjasta Petites Heures de Jean de Berry.

merkitys arkipäivän sanana. Länsimaissa tuon merkityksen olemme pitkälti kadottaneet, minkä vuoksi sana kuuluu lähinnä uskonnolliseen kieleen ja nimistöön. Ei pyhästä kuule puhuttavan muutoin kuin paikannimiä navigaattoriin tavattaessa.

Eipä meille ole juuri mitään pyhää arjessa ellei ’arkipyhiä’ lasketa. Oli se aika joskus vielä Suomessakin, kun arkikielessä puhuttiin pyhistä miehistä, kuten shamaaneista, papeista, tai munkeista. Pyhä ei ollut vain etuliite, vaan se kuvasi sitä, että nämä henkilöt oli erotettu jumalalle. Toki on ollut paljon muutakin pyhää kuin papit ja hengelliseen omistautuneet henkilöt. Pyhää on kaikki, minkä uskotaan liittyvän jumalaan tai hänen palvomiseensa. Samoin pyhää on kaikki se, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Virtojen varsilla

Albumilta ”Rautaa ja kettinkiä” lohkesi aikanaan yksi Kirka Babitzinin monista hittikappaleista – tämä nimeltään”Varrella virran”. Sen kertosäkeistö kuvaa tunnelmia veden äärellä varsin kutsuvasti.

Varrella virran, varrella virran
On vesi lämmin, uimaan vaan
Varrella virran”

Kaksoivirranmaa – Eufrat ja Tigris.

On helppo yhtyä kappaleen lämpöisiin tunnelmiin kesäisenä päivänä lomailemassa kauniin joensuiston äärellä. Kauan ennen Kirkaa asuivat ’varrella virran’ myös nykyisen Syyrian ja Irakin alueella sijainneen muinaisen Mesopotamian (’meso’ = ’välissä’ ja ’potamoi’ = ’virrat) eli Kaksoisvirranmaan asukkaat.

Mesopotamia sai nimensä kahden suuren virran Eufratin ja Tigrisin suistossa sijainneen hedelmällisen maan mukaan. Babyloniankin hallintavallan aikaan alue kukoisti vehreänä. Ei ole olenkaan vaikea kuvitella, että kauniina letkeänä päivänä virtojen varsilla saavutti jotain Kirkan laulun tunnelmista.

Varrelta virran virtojen varsille

Psalmin 137 meille …

Lisää...

Taivaallisen Ohjastajan matkassa

Kun lähdemme matkalle, meillä on yleensä määränpää, jota kohti kuljemme. Jokainen, joka on ollut lasten kanssa matkalla samassa autossa, on usein kuullut kysymyksen: Koska ollaan perillä? Matka tuntuu pitkältä ja ajoittain myös ehkä kovin tylsältäkin. Varsinkin jos matkan määränpää on joku tosi kiva paikka, kärsivällisyyttä itse matkan tekemiseen ei tunnu riittävän.

Samoin voi käydä myös meille uskoville elämän matkaa tehdessä yhdessä Kristuksen kanssa. Kun tiedämme määränpään minne olemme matkalla tai kun Jumala antaa meille näyn tulevaisuudessa olevasta tehtävästämme Hänen valtakunnassaan, mekin voimme odottamaan perillepääsyä matkasta nauttimisen sijaan. Unohdamme kokonaan matkan tekemisen tärkeyden. Matkalla me saamme tarpeellisia eväitä tulevaa varten ja saamme aina välillä pysähtyä nauttimaan Kaikkivaltiaan Luojamme luomasta kauneudesta. Pysähtyessämme myös muistamme sen, kenen asioilla liikumme ja kuka ohjastaakaan autoamme. Emmehän täysin tiedä, miltä perillä …

Lisää...

Ihmis-isän näkökulmaa

Neljäs adventti on nimeltään ”adventus sanctificationis” eli ”pyhä adventti”. Viimeinen adventtisunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat luonnollisesti yhteen.

Nuorelle äiti-Marialle uutinen saada armo olla Jumalan Pojan synnyttäjä oli varmasti mitä ristiriitaisin, mitä tulee elämäntilanteeseen, jossa Maria sai kutsun hänelle varattuun tehtävään. Jumalan synnyttäjän tehtävä oli ainutlaatuinen ihmisjärjen ylittävä kunnia ja ilo, mitä hänen oli varmasti vaikea uskoa todeksi.

Jumalan äidin rooli oli osa, josta Maria ei varmasti tahtonut luopua suurimmastakaan hinnasta, vaikka inhimillisesti hänen roolistaan oli glooria ja tunnustus kaukana. Jo silloin me ihmiset osasimme olla varsin julmia ja armottomia toisiamme kohtaan.

Marian raskaudesta julkitulleen uutisen iloista puolta avaa meidän Luukkaan evankeliumiin talletettu Marian kiitosvirsi (Luuk. 1:46-55). Ilo ja …

Lisää...

Näyn kolmiossa

Klassikkokirjassa ”Miksi herätys viipyy?” Leonard Ravenhill pohtii näyn luonnetta. Hän siteeraa siinä oppi-isäänsä pastori George Deakinia, joka aikanaan 1900-luvulla teki Brittein saarilla pitkän palvelutyön Jumalan valtakunnan työssä. Pastori Deakin kiteytti kristillisen palveluntyön perustan oman elämänsä kokemuksen perusteella jotenkin tähän tapaan:

”Näky ilman tehtävää tekee sinusta uneksijan; tehtävä ilman näkyä on raadantaa; näky yhdistettynä tehtävään tekee sinusta Jumalan palvelijan.” (George Deakin, 1911-1988)

Nopeasti luettuna teksti vaikuttaa varmasti jonkun mielestä itsestään selvältä ja joku toinen pitää sitä varmasti aavistuksen lakihenkisenä. Tosiasia on kuitenkin, että hengellisten näkymien laajentuminen todellisuudeksi ajassa on joskus inhimillisesti mitattuna kallista ja voimille käyvää, vaikka tosiasiassa Jumala tarjoaa ’tämänkin kierroksen’ ja ihminen saa istua katettuun pöytään ja nauttia hänen anteliaisuudestaan. Jumalan kattausta ei kuitenkaan ole tarkoitettu katseltavaksi sivusta, vaan hän tahtoo …

Lisää...