Back to Top


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Tag Archives: näky

Virtojen varsilla

Albumilta ”Rautaa ja kettinkiä” lohkesi aikanaan yksi Kirka Babitzinin monista hittikappaleista – tämä nimeltään”Varrella virran”. Sen kertosäkeistö kuvaa tunnelmia veden äärellä varsin kutsuvasti.

Varrella virran, varrella virran
On vesi lämmin, uimaan vaan
Varrella virran”

Kaksoivirranmaa – Eufrat ja Tigris.

On helppo yhtyä kappaleen lämpöisiin tunnelmiin kesäisenä päivänä lomailemassa kauniin joensuiston äärellä. Kauan ennen Kirkaa asuivat ’varrella virran’ myös nykyisen Syyrian ja Irakin alueella sijainneen muinaisen Mesopotamian (’meso’ = ’välissä’ ja ’potamoi’ = ’virrat) eli Kaksoisvirranmaan asukkaat.

Mesopotamia sai nimensä kahden suuren virran Eufratin ja Tigrisin suistossa sijainneen hedelmällisen maan mukaan. Babyloniankin hallintavallan aikaan alue kukoisti vehreänä. Ei ole olenkaan vaikea kuvitella, että kauniina letkeänä päivänä virtojen varsilla saavutti jotain Kirkan laulun tunnelmista.

Varrelta virran virtojen varsille

Psalmin 137 meille …

Lisää...

Taivaallisen Ohjastajan matkassa

Kun lähdemme matkalle, meillä on yleensä määränpää, jota kohti kuljemme. Jokainen, joka on ollut lasten kanssa matkalla samassa autossa, on usein kuullut kysymyksen: Koska ollaan perillä? Matka tuntuu pitkältä ja ajoittain myös ehkä kovin tylsältäkin. Varsinkin jos matkan määränpää on joku tosi kiva paikka, kärsivällisyyttä itse matkan tekemiseen ei tunnu riittävän.

Samoin voi käydä myös meille uskoville elämän matkaa tehdessä yhdessä Kristuksen kanssa. Kun tiedämme määränpään minne olemme matkalla tai kun Jumala antaa meille näyn tulevaisuudessa olevasta tehtävästämme Hänen valtakunnassaan, mekin voimme odottamaan perillepääsyä matkasta nauttimisen sijaan. Unohdamme kokonaan matkan tekemisen tärkeyden. Matkalla me saamme tarpeellisia eväitä tulevaa varten ja saamme aina välillä pysähtyä nauttimaan Kaikkivaltiaan Luojamme luomasta kauneudesta. Pysähtyessämme myös muistamme sen, kenen asioilla liikumme ja kuka ohjastaakaan autoamme. Emmehän täysin tiedä, miltä perillä …

Lisää...

Ihmis-isän näkökulmaa

Neljäs adventti on nimeltään ”adventus sanctificationis” eli ”pyhä adventti”. Viimeinen adventtisunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat luonnollisesti yhteen.

Nuorelle äiti-Marialle uutinen saada armo olla Jumalan Pojan synnyttäjä oli varmasti mitä ristiriitaisin, mitä tulee elämäntilanteeseen, jossa Maria sai kutsun hänelle varattuun tehtävään. Jumalan synnyttäjän tehtävä oli ainutlaatuinen ihmisjärjen ylittävä kunnia ja ilo, mitä hänen oli varmasti vaikea uskoa todeksi.

Jumalan äidin rooli oli osa, josta Maria ei varmasti tahtonut luopua suurimmastakaan hinnasta, vaikka inhimillisesti hänen roolistaan oli glooria ja tunnustus kaukana. Jo silloin me ihmiset osasimme olla varsin julmia ja armottomia toisiamme kohtaan.

Marian raskaudesta julkitulleen uutisen iloista puolta avaa meidän Luukkaan evankeliumiin talletettu Marian kiitosvirsi (Luuk. 1:46-55). Ilo ja …

Lisää...

Näyn kolmiossa

Klassikkokirjassa ”Miksi herätys viipyy?” Leonard Ravenhill pohtii näyn luonnetta. Hän siteeraa siinä oppi-isäänsä pastori George Deakinia, joka aikanaan 1900-luvulla teki Brittein saarilla pitkän palvelutyön Jumalan valtakunnan työssä. Pastori Deakin kiteytti kristillisen palveluntyön perustan oman elämänsä kokemuksen perusteella jotenkin tähän tapaan:

”Näky ilman tehtävää tekee sinusta uneksijan; tehtävä ilman näkyä on raadantaa; näky yhdistettynä tehtävään tekee sinusta Jumalan palvelijan.” (George Deakin, 1911-1988)

Nopeasti luettuna teksti vaikuttaa varmasti jonkun mielestä itsestään selvältä ja joku toinen pitää sitä varmasti aavistuksen lakihenkisenä. Tosiasia on kuitenkin, että hengellisten näkymien laajentuminen todellisuudeksi ajassa on joskus inhimillisesti mitattuna kallista ja voimille käyvää, vaikka tosiasiassa Jumala tarjoaa ’tämänkin kierroksen’ ja ihminen saa istua katettuun pöytään ja nauttia hänen anteliaisuudestaan. Jumalan kattausta ei kuitenkaan ole tarkoitettu katseltavaksi sivusta, vaan hän tahtoo …

Lisää...

Elämää näyssä

Helluntai on seurakunnan syntymäpäiväjuhla. Vietimme sitä vajaa viikko sitten. Seurakunta syntyi ensimmäisenä kristillisenä helluntaina, kun Pyhä Henki vuodatettiin Jeesuksen seuraajien ylle. Tuolloin hajanaisesta joukosta ihmisiä syntyi Hengessä yksi yhtenäinen Kristuksen seurakunta.

Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Tänäänkin Henki johtaa seurakunnan toteuttamaan Kristuksen lähetyskäskyssä antamaa suurta tehtävää.

Mosaiikki helluntain ihmeestä.

Mosaiikki helluntain ihmeestä.

Nykykielellä sanottuna Pyhä Henki antaa seurakunnalle näyn. Se on seurakunnan yhteinen näky, joka ohjaa sitä eteenpäin. Samaan aikaan näky on henkilökohtainen. Näky sytyttää Jeesuksen seuraajat ponnistelemaan itseään suuremman ja arvokkaamman eteen. Kun sydämeesi on laskettu näky, olet valmis uhraamaan elämäsi ja oman mukavuutesi näyn toteutumiseksi. Näky ajaa sinua eteenpäin.

Jos taas näky puuttuu, sen korvaa hengettömät periaatteet ja arvot. Periaatteista on kiva keskustella, koska …

Lisää...

Unelmasta näkyyn – 100k

Lokakuun jälkeen on tullut juostua ihan vain omaksi ilokseen sen verran, mikä on tuntunut hyvältä. Viikkokilometrit eivät ole juuri vähentyneet treenaamisen ajoilta, mutta intensiteetti on ollut aivan toista luokkaa. Samoin motivaatiota on välillä pitänyt oikein etsimällä etsiä. Se on vain niin, että tarvitsen tavoitteen ja treeniohjelman motivoituakseni.

Syksyn juoksutapahtumasta jäi elämään unelma 100 km matkan taittamisesta jonain päivänä. Nyt on aika heittää hyvästit unelmalle ja tehdä unelmasta näky. Unelma on jotain, mitä toivotaan ja mistä nähdään unia, mutta näky on jotain, mitä lähdetään tavoittelemaan. Ja nyt tuo 100k (100 km) siintää näkynä edessä. Tavoite on 2015 Suomijuoksu ja treenisuunnitelma on valmiina.

Suunnitelmasta motivaatiota ja ryhtiä menoon.

Suunnitelmasta motivaatiota ja ryhtiä menoon.

Puolen vuoden treenisuunnitelma on laadittu. Yhdistin siihen kaksi ohjelmaa. Toinen on kirjasta ”Relentless …

Lisää...

Posted in Jori, Lenkillä | Tagged , , , , |

Pienten alkujen päivä

Mitä merkittäviä ’suuria’ tapahtumia muistat omasta lähihistoriasta? Jos hetken mietin, niin vähän kauempaa menneisyydestä muistan vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuden. Silloin tapahtui jotain, mitä suomalainen jääkiekkokansa, johon itsekin silloin lukeuduin, oli odottanut pitkään. Se oli suuri päivä – tapahtumahetkellä tuntui siltä, ettei mikään koskaan tule olemaan entisensä. Mutta mitäkö tuosta historiallisesta päivästä jäi käteen? Mikä muuttui? – Pienen onnen huuman jälkeen asiat palasivat ennalleen ilman, että mitään olisi suuressa mittakaavassa muuttunut.

Entä muistatko mitä merkittävää tapahtui lähes viikolleen 11 vuotta myöhemmin? Tuolloinkin minä odotin Suomeen jääkiekon maailmanmestaruutta, mitä ei ollut sitten vuoden 1995 jälkeen ollut vielä tullutkaan. Niin olin silloinkin yhä jääkiekkoihmisiä… Ei, emme voittaneet mestaruutta – Suomi sijoittui tuolloin kolmanneksi, kun lauantain illassa hävittiin katkerasti Ruotsille välierissä.

En muistaisi tuota vuotta jääkiekosta, vaan siitä, …

Lisää...

Posted in Jori, Saarnat | Tagged , , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta