Tänään puhumme ystävyydestä ja valinnasta, kuten otsikko sen jo paljastaa.

Jotta sana ’ystävä’ saa oikean merkityksen, niin ajattelepa hetki omia ystäviäsi. Millaisia he ovat? Miten valitsit juuri heidät ystäviksesi? Millaista ystävyys on? Milloin ystävää tarvitaan?

Oheinen Johanneksen evankeliumin katkelma puhuu ystävästä. Tekstissä Jeesus puhuu apostoleille, ”niille kahdelletoista” (poisluettuna Juudas, joka ehti poistumaan paikalta), mutta uskon, että meillä on lupa omistaa sanat rohkaisuksi myös itsellemme – nykypäivän opetuslapsille.

”Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte.” (Joh. 15:14-16)

Opettaessaan kansaa ja opetuslapsia Jeesus miellettiin rabbiksi. Rabbi oli kunnioittava puhuttelusana, jota käytettiin arvostetuista lainopettajista ja siis myös Jeesuksesta. Lainopettajilla oli tyypillisesti opetuslapsia, jotka olivat valinneet sen lainopettajan, ketä he arvostivat ja kenen opetuksia tahtoivat kuunnella ja oppia tuntemaan syvemmin.

Valittu

Tuohon aikaan käytäntönä oli, että juuri opetuslapset valitsivat rabbin, ketä sitten seurasivat. Jeesuksen kohdalla oli kuitenkin toisin, hän muistuttaa tästä myös opetuslapsiaan: ”ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät”. Muistat ehkä Jeesuksen sanat ”seuraa minua”, jotka hän esitti opetuslapsilleen, kullekin vuorollaan. Päinvastoin kuin muut rabbit, Jeesus valitsi itse opetuslapsensa. Opetuslapset eivät valinneet Jeesusta, vaan Jeesus valitsi opetuslapset – käänteinen prosessi.

Johanneksen käyttämä sana ’valita’ on kreikan kielen ’eklegomai’, joka merkitsee valita ulos tai pois jostakin. Sana ei tarkoita valitsemista hylkäämisen vastakohtana, vaan valintaa useista mahdollisuuksista ja suuremmasta joukosta. Valinta viittaa tässä yhteydessä valitsemiseen tiettyä tehtävää varten, osaksi Jumalan pelastussuunnitelmaa.

Jeesus valitsi opetuslapset ’ulos’ maailmasta ja sen turhasta ja tyhjänpäiväisestä elämästä täyttämään Jumalan pelastussuunnitelmaa. Maailma tarkoittaa tässä tämän ajan hallintavaltaa vastakohtana Taivasten valtakunnalle. En siis sano, että näkyvä maailma olisi turha, koska myös Taivasten valtakunta asemoituu kansalaistensa kautta samaa kontekstiin.

Lienet kanssani yhtä mieltä, jos väitän, ettei ollut sattumaa keitä nuo kaksitoista opetuslasta olivat. En usko, että Juudas oli hänkään Jeesukselta virhearviointi, vaan hänetkin oli valittu yhdeksi kahdestatoista siinä missä Johannes tai Pietarikin.

Väitän, ettei sekään ole sattumaa, millä paikalla sinä palvelet tänään Jumalan pelastussuunnitelmassa. Uskon, että Jeesus on valinnut sinut seuraamaan häntä omalle paikallesi aivan kuten hän valitsi ensimmäiset kaksitoista opetuslasta kunkin omalle paikalleen. Sinutkin on siis ’valittu ulos’ maailmasta osalliseksi Jumalan valtakunnan salaisuuksiin. Sinun paikkasi on samoin elää Taivasten valtakuntaa todeksi näkyvässä ajassa.

On todella suuri ero sillä, että Jeesus on valinnut sinut, eikä päinvastoin. Jos sinä itse olisit valinnut Jeesuksen seuraamisen, et voisi koskaan olla varma siitä, oletko lainkaan tarpeellinen tai rakas Herrallesi. Mutta koska Jeesus on valinnut sinut, se tarkoittaa vain yhtä asiaa: sinä olet hänelle rakas ja myös tarpeellinen. Jeesus on valinnut sinut sille paikalle, missä olet juuri nyt. Toteutat osaltasi Jumalan valtavaa pelastussuunnitelmaa. Toisin sanoen: ystäväni, sinut on valittu. Jumala on valinnut sinut seuraamaan häntä – elämään hänen valtakuntansa todellisuutta. Mikä valtava etuoikeus!

Ystävä

Aiemmin evankeliumeissa Jeesus oli nimittänyt opetuslapsia palvelijoikseen, joskin epäsuorasti (Joh. 13:16; Matt. 10:24, 25; Luuk. 17:10). Nyt Jeesus tarkentaa sanavalintaansa.

Tekstin mukaan Jeesus ei valinnut sinua ’palvelijakseen’ tai ’orjakseen’, vaan hän on valinnut sinut ystäväkseen. Kreikan kielen ’dulos’, tekstiimme käännetty palvelija tarkoittaa orjaa tai palvelijaa, joka on isäntänsä omaisuutta, hänen mielivaltansa ja tahtonsa alainen.

Orjalle isännän tahto on ylin auktoriteetti ja ainut asia, jolla on viime kädessä merkitystä. Orja tekee isännän tahdon ilman, että hänelle tarvitsee kertoa syytä tekemiseen. Isäntä on orjalle kuin jumala, mutta orja ei ole isännälle kukaan – ellei sitten ole kyseessä erityisen hyvä isäntä. Orja tekee, koska hänen täytyy tehdä. Eli jos isäntä käskee, orja tekee enempää kyselemättä – halusi hän tai ei.

Entä ystävä sitten? Ystävät ovat vertaisia keskenään. Jos orjan käskijä on isäntä, ystävän vastinpari on myös ystävä. Tekstissä käytetään ystävästä sanaa ’filos’. Ystävää tarkoittava sana viittaa tässä ystävyyteen, ei ’kaveruuteen tai toveruuteen’. Tovereista käytettiin kreikan kielessä sanaa ’hetairos’, jolla muuten Jeesus puhuttelee mm. Juudas Iskarioitia sanan ’filos’ sijaan (Matt. 26:50; Matt. 20:13; Matt. 22:12).

Ystäväkin tekee, kun hänen ystävänsä häntä käskee. Mutta ystävä ei tee pakosta, vaan omata tahdosta, rakkaudesta. Siinä on suuri ero. Ystävä toteuttaa Herransa tahdon, koska hän tahtoo tehdä niin, ja koska hän luottaa ja rakastaa ystäväänsä. Ystävien välillä ei ole salaisuuksia, vaan suhde perustuu luottamukseen. Ystävän palvelutyö ei perustu pintapuoliseen pakkoon, vaan ystävyyden motiivi on luottamus ja rakkaus.

Valittu + ystävä

Kootaan lopuksi edellä läpikäyty jutustelu yhteen. Jeesus on valinnut sinut ystäväkseen, seuraamaan häntä. Se, että Jeesus valitsi sinut, eikä päinvastoin, todistaa palvelutyösi olevan merkityksellistä ja tärkeää Jumalan suunnitelmassa. Jeesus on valinnut sinut seuraamaan häntä – tekemään niitä tekoja, joita hän on itse tehnyt. Hän on kutsunut sinut nimeltä ystäväkseen.

Motiivisi Jumalan valtakunnan todeksi elämisessä ei ole ’pakko’ tai ’lainomainen puristaminen’, vaan ystävyys, täydellinen luottamus Herraan Jeesukseen. Me palvelemme Herraamme, koska rakastamme häntä. Meitä ei pakota mikään ulkoinen voima tai mahti, vaan jos jokin meitä pakottaa, se on meihin syntynyt rakkaus Jeesusta kohtaan ja halu toteuttaa elämässämme parhaamme mukaan hänen tahtonaan (1. Kor. 9:16).

Ole vapaa Jeesuksessa. Sinä olet hänen valittu ystävänsä. Et ole Jeesuksen ystävä vain omasta halustasi, vaan olet valittu ystävä – Jeesuksen itsensä valitsema. Hän on valinnut sinut ystäväkseen ja valinnut olla sinulle ystävä. Sinulla on paikka hänen valtakunnassaan, joten sinun ei tarvitse kipuilla tarpeellisuutesikaan kanssa. Sinä, jos kuka, olet tarpeellinen, mutta sitäkin enemmän rakastettu. – hän ei valinnut sinua sattumalta, vaan koska hän rakastaa sinua. Olet korvaamaton, valittu kallisarvoinen Jumalan rakas ystävä. Hän pitää sinusta huolen.

Pohdittavaa

Jeesus valitsi minut osaksi suunnitelmaansa – voinko olla tarpeeton?
Miksi palvelija tekee?
Entä miksi ystävä tekee?