Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: palvelija

Vapaus orjuudessa?

Vapauteen Kristus vapautti meidät.(Gal. 5:1) Maistelin mielessäni tätä Paavalin galatalaisille kirjoittamaa lausetta ja jäin pohtimaan, mitä vapaus ylipäätään tarkoittaa. Kun olin ensin muodostanut vapaudesta itselleni jonkinlaisen mielikuvan, aloin vertailemaan, mitä muut ymmärsivät vapauden tarkoittavan.

Illuusio vapaudesta: ”vapaa kuin taivaan lintu”. Eipä tuo ole sen vapaampi kuin sinäkään… (Image by Lisa Gielis from Pixabay)

Joillekin vapaus merkitsi sotilaspassin saamista varusmiespalveluksen suorittamisen merkiksi, kun toiset näkivät vapauden oikeutena valita missä asuu tai työskentelee. Joku näki sen oikeutena päättää elämänsä pituudesta, toinen oikeutena valita puolisonsa. Osalle vapaus merkitsi rajatonta päätösvaltaa henkilökohtaisissa kysymyksissä, joku taas puhui tieteen harjoittamisen vapaudesta, yksi uskonnonvapaudesta, vielä joku sananvapaudesta, jne.

Mitä on vapaus?

Suurimmalle osalle vapaus tarkoittaa ’vapautta jostakin’ – harva on oivaltanut, että …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Jumalan palvelijan tehtävä ja tarkoitus

Keväällä kirkossamme valmistellaan vuosikonferenssia. Sen yhteydessä piispa lähettää pastorit eteenpäin palvelemaan niillä alueilla, mitkä heille on määrätty.

Hyvä Paimen on esimerkkimme Jumalan palvelijasta. (Kuva Bernhard Riedl Pixabaystä)

Tästä käytännöstämme voi olla montaa mieltä, mutta jotain ainutlaatuisen hyvää siinä on ainakin se, että pastori lähetetään alueelle tai paikkakunnalle palvelemaan sen parhaaksi. Yleensä siellä on toki myös kirkkorakennus ja siellä seurakunta, mutta ajatus Herran palvelijan lähettämisessä on siinä, ettei häntä lähetetä vain rakennuksesta huolehtimaan tai palvelemaan siellä kokoontuvaa seurakuntaa. Hänen tulee miettiä koko kaupungin tai alueen parasta lähettäjänsä Kristuksen Jeesuksen näkökulmasta.

Vierailihan Jeesuskin synagogissa – samoin Paavali, mutta eipä kumpikaan heistä sinne pesää tehnyt. Sanoma oli tarkoitettu kaikille.

Tämän pohdinnan tuloksena luin vanhoja tekstejäni ja huomasin, että kovin ovat vuodet muuttaneet …

Lisää...

Valittu ystävä

Tänään puhumme ystävyydestä ja valinnasta, kuten otsikko sen jo paljastaa.

Ystävät yhdessä. (Kuva Sarah Richter Pixabaystä)

Jotta sana ’ystävä’ saa oikean merkityksen, niin ajattelepa hetki omia ystäviäsi. Millaisia he ovat? Miten valitsit juuri heidät ystäviksesi? Millaista ystävyys on? Milloin ystävää tarvitaan?

Oheinen Johanneksen evankeliumin katkelma puhuu ystävästä. Tekstissä Jeesus puhuu apostoleille, ”niille kahdelletoista” (poisluettuna Juudas, joka ehti poistumaan paikalta), mutta uskon, että meillä on lupa omistaa sanat rohkaisuksi myös itsellemme – nykypäivän opetuslapsille.

”Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun …

Lisää...

Kuka on suurin?

Tällä kertaa lainaamani raamatuntekstin asetelma on varsin herkullinen. Se on kuin kenen tahansa meidän arkipäivästä. Siinä ’pojat’ – apostolit – jäivät rysän päältä kiinni.

Kuka on ykkönen? (Kuva Clker-Free-Vector-Images Pixabaystä)

Ja mikä parasta, apostolit osoittavat vain olevansa samanlaisia ihmisiä kuin mekin. Meillä käy monesti samalla tavalla, kun tilanne eskaloituu käsistä kuin itsestään. Ajatus ruokkii toista ja siitä kasvaa lopputuloksena keskustelu, josta ei hetkeä aiemmin olisi luullut itseään löytävän. Keskustelusta voi kasvaa jotain, mitä paheksuisimme, jos tulisimme kuulemaan sitä vierestä ulkopuolisena niin kuin Jeesus tässä.

”He saapuivat Kapernaumiin. Kotiin tultuaan Jeesus kysyi opetuslapsilta: ’Mistä te matkalla keskustelitte?’ He olivat vaiti, sillä he olivat väitelleet siitä, kuka heistä oli suurin. Jeesus istuutui, kokosi kaksitoista opetuslastaan ympärilleen ja sanoi heille: ’Jos joku …

Lisää...

Sinapinsiemeniä ja arvottomia palvelijoita

Aika on lyhyt, joten mennään suoriaan asiaan. Tämän viikon evankeliumiteksti on Luukkaan evankeliumin 17. luvusta (Luuk. 17:5-10). Luvun kymmeneen ensimmäiseen jakeeseen on nivottu peräti neljä opetusta, joista kaksi viimeistä on tekstissämme.

Risti on Kristus-uskon symboli, mutta mitä usko on arjen elämässä? (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Päivän tekstiä edeltää kiivas keskustelu farisealaisten vastustajien kanssa (Luuk. 16:14) sekä Jeesuksen opetus anteeksiantamisesta (Luuk. 17:1-4). Jälkimmäinen oli sen verran radikaali, että jopa opetuslapset olivat vähän hukassa sen kanssa. Tekstimme alkaakin opetuslasten ääneen ihmettelyllä, jota sitten seuraa Jeesuksen kaksiosainen opetus.

”Apostolit sanoivat Herralle: ”Anna meille vahvempi usko!” (Luuk. 17:5)

Edeltävät opetukset olivat siis pysäyttäneet opetuslapset kauhistelemaan voimattomuuttaan, minkä vuoksi he pyysivät Herralta ”Lisää meille uskoa!”. …

Lisää...

Jeesus on Herra

Kuulet kadulla lauseen ”Jeesus on Herra”. Mitä on ensimmäinen ajatuksesi? Onko se kenties jotain seuraavan suuntaista: ”Todella, näin on!”, ”No, joo…” vai ”vieläkö tuotakin joku jaksaa hokea?” Tätä vanhaa kristologista tunnustustaJeesus on Herrapidetään ’kuluneena’ iskulauseena, vaikka se sisällöllisesti määritteleekin uskomme ytimen oikein.

Kyrios – Herra.

Sanat Jeesus ja Herra ovat kulkeneet ’sanaliittona’ seurakunnan alkuajoista alkaen. Hyvä esimerkki siitä on apostoli Paavalin kirjeisiinsä lähes sanasta sanaan samassa muodossa liittämä lopputoivotus, joka alkaa tutulla sanaliitolla:

Herran Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne(Ef. 6:24; 1. Kor. 16:23; 2. Kor. 13:14; 1. Tess. 5:28; 2. Tess. 3:18; Filem. 1:25)

Lause ”Jeesus on …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Pelikirjaa selaamassa

Kirjeessä korinttilaisille Paavali puuttuu paikallisia uskovia vaivanneeseen puoluehenkisyyden ongelmaan. Seurakuntalaiset olivat jakaantuneet toinen toistaan vastustaviin ryhmittymiin, jotka kantoivat kukin jonkun hengellisen auktoriteetin nimeä: kuka Apollosta, kuka Paavalia ja kuka Kristusta.

Pelikirja, pelisuunnitelma.

Ongelma ei ollut ’fanittaminen’ eikä se, ketä he ’kannustivat’, vaan se, että ’kannustaminen’ tarkoitti toisinajattelevien vastustamista ja kieltäytymistä olla yhteydessä heidän kanssaan. Kunkin puolueen mielestä kaikki muut olivat väärässä ja siksi heidän kanssaan yhteistyötä ei voinut edes ajatella.

Yhteisellä pellolla

Kirjeessään Paavali avaa oikean kristillisen palvelemisen ajatusta kuvaamalla mainittuja Herran palvelijoita viljelijöinä maatyön eri vaiheissa.

”Mikä sitten Apollos on? Tai Paavali? He ovat palvelijoita, jotka ovat johtaneet teidät uskoon, kumpikin siinä tehtävässä, jonka Herra on hänelle antanut. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun. Istuttaja ei siis …

Lisää...