Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: palvelija

Valittu ystävä

Tänään puhumme ystävyydestä ja valinnasta, kuten otsikko sen jo paljastaa.

Ystävät yhdessä. (Kuva Sarah Richter Pixabaystä)

Jotta sana ’ystävä’ saa oikean merkityksen, niin ajattelepa hetki omia ystäviäsi. Millaisia he ovat? Miten valitsit juuri heidät ystäviksesi? Millaista ystävyys on? Milloin ystävää tarvitaan?

Oheinen Johanneksen evankeliumin katkelma puhuu ystävästä. Tekstissä Jeesus puhuu apostoleille, ”niille kahdelletoista” (poisluettuna Juudas, joka ehti poistumaan paikalta), mutta uskon, että meillä on lupa omistaa sanat rohkaisuksi myös itsellemme – nykypäivän opetuslapsille.

”Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun …

Lisää...

Kuka on suurin?

Tällä kertaa lainaamani raamatuntekstin asetelma on varsin herkullinen. Se on kuin kenen tahansa meidän arkipäivästä. Siinä ’pojat’ – apostolit – jäivät rysän päältä kiinni.

Kuka on ykkönen? (Kuva Clker-Free-Vector-Images Pixabaystä)

Ja mikä parasta, apostolit osoittavat vain olevansa samanlaisia ihmisiä kuin mekin. Meillä käy monesti samalla tavalla, kun tilanne eskaloituu käsistä kuin itsestään. Ajatus ruokkii toista ja siitä kasvaa lopputuloksena keskustelu, josta ei hetkeä aiemmin olisi luullut itseään löytävän. Keskustelusta voi kasvaa jotain, mitä paheksuisimme, jos tulisimme kuulemaan sitä vierestä ulkopuolisena niin kuin Jeesus tässä.

”He saapuivat Kapernaumiin. Kotiin tultuaan Jeesus kysyi opetuslapsilta: ’Mistä te matkalla keskustelitte?’ He olivat vaiti, sillä he olivat väitelleet siitä, kuka heistä oli suurin. Jeesus istuutui, kokosi kaksitoista opetuslastaan ympärilleen ja sanoi heille: ’Jos joku …

Lisää...

Sinapinsiemeniä ja arvottomia palvelijoita

Aika on lyhyt, joten mennään suoriaan asiaan. Tämän viikon evankeliumiteksti on Luukkaan evankeliumin 17. luvusta (Luuk. 17:5-10). Luvun kymmeneen ensimmäiseen jakeeseen on nivottu peräti neljä opetusta, joista kaksi viimeistä on tekstissämme.

Risti on Kristus-uskon symboli, mutta mitä usko on arjen elämässä? (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Päivän tekstiä edeltää kiivas keskustelu farisealaisten vastustajien kanssa (Luuk. 16:14) sekä Jeesuksen opetus anteeksiantamisesta (Luuk. 17:1-4). Jälkimmäinen oli sen verran radikaali, että jopa opetuslapset olivat vähän hukassa sen kanssa. Tekstimme alkaakin opetuslasten ääneen ihmettelyllä, jota sitten seuraa Jeesuksen kaksiosainen opetus.

”Apostolit sanoivat Herralle: ”Anna meille vahvempi usko!” (Luuk. 17:5)

Edeltävät opetukset olivat siis pysäyttäneet opetuslapset kauhistelemaan voimattomuuttaan, minkä vuoksi he pyysivät Herralta ”Lisää meille uskoa!”. …

Lisää...

Jeesus on Herra

Kuulet kadulla lauseen ”Jeesus on Herra”. Mitä on ensimmäinen ajatuksesi? Onko se kenties jotain seuraavan suuntaista: ”Todella, näin on!”, ”No, joo…” vai ”vieläkö tuotakin joku jaksaa hokea?” Tätä vanhaa kristologista tunnustustaJeesus on Herrapidetään ’kuluneena’ iskulauseena, vaikka se sisällöllisesti määritteleekin uskomme ytimen oikein.

Kyrios – Herra.

Sanat Jeesus ja Herra ovat kulkeneet ’sanaliittona’ seurakunnan alkuajoista alkaen. Hyvä esimerkki siitä on apostoli Paavalin kirjeisiinsä lähes sanasta sanaan samassa muodossa liittämä lopputoivotus, joka alkaa tutulla sanaliitolla:

Herran Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne(Ef. 6:24; 1. Kor. 16:23; 2. Kor. 13:14; 1. Tess. 5:28; 2. Tess. 3:18; Filem. 1:25)

Lause ”Jeesus on …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Pelikirjaa selaamassa

Kirjeessä korinttilaisille Paavali puuttuu paikallisia uskovia vaivanneeseen puoluehenkisyyden ongelmaan. Seurakuntalaiset olivat jakaantuneet toinen toistaan vastustaviin ryhmittymiin, jotka kantoivat kukin jonkun hengellisen auktoriteetin nimeä: kuka Apollosta, kuka Paavalia ja kuka Kristusta.

Pelikirja, pelisuunnitelma.

Ongelma ei ollut ’fanittaminen’ eikä se, ketä he ’kannustivat’, vaan se, että ’kannustaminen’ tarkoitti toisinajattelevien vastustamista ja kieltäytymistä olla yhteydessä heidän kanssaan. Kunkin puolueen mielestä kaikki muut olivat väärässä ja siksi heidän kanssaan yhteistyötä ei voinut edes ajatella.

Yhteisellä pellolla

Kirjeessään Paavali avaa oikean kristillisen palvelemisen ajatusta kuvaamalla mainittuja Herran palvelijoita viljelijöinä maatyön eri vaiheissa.

”Mikä sitten Apollos on? Tai Paavali? He ovat palvelijoita, jotka ovat johtaneet teidät uskoon, kumpikin siinä tehtävässä, jonka Herra on hänelle antanut. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun. Istuttaja ei siis …

Lisää...

Herralle mieluinen

Puhumme sujuvasti Jumalan armovalinnasta ja ansaitsemattomasta armosta, kun on puhe pelastuksesta. Jos taas on puhe jumalanpalvelijoista, tuntuu valintaperuste muuttuvan enemmän tai vähemmän kelvollisuuden ja ansaitsemisen puolelle. Ihmisten puheista välittyy vahvasti vaikutelma, että kriteerit pelastua ja palvella Herra ovat kovin erilaiset…

Nooa ’duunissa’.

Mietin vain miksi Jumalan kriteerit muuttuisivat? Hän tietää varsin hyvin, ettei yksikään ihminen ole itsessään kelvollinen sen enempää lähestymään kuin palvelemaan häntä. Emmekö ole Kristuksen sovitustyössä astuneet armosta uuteen elämään? Miksi emme voisi samalla tavalla palvella häntä samasta armosta käsin?

Yhdestäkään meistä ei löydy vanhurskautta hitusen vertaa; Jumalan vanhurskauden varassa pelastumme ja yksin Jumalan armosta saamme palvella häntä. On Jumalan armoa, että hän on valinnut työnsä välikappaleiksi meidät ihmiset.

Yksi Herran palvelijoista oli aikanaan Nooa. Hänen valinnastaan suureen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Teki oikein, mutta…

Elämään mahtuu paljon tehtäviä, joita en alkuunkaan taida, vaikka saatan niistä jotain ymmärtää, jos seuraan asiansa osaavan työskentelyä vierestä. Esimerkiksi autonkorjaaminen ja vaikkapa miksaaminen ovat minulle sellaisia. Minun osaamisella on turha haaveilla vaihtavani nokka-akselia tai korjata käsijarrua. Ja sama koskee musiikin miksaamista – puhumattakaan äänentoistoympäristön rakentamisesta.

Silti näihin kumpaankin taidollisuuteen liittyy pieniä tehtäviä, joita kykenen ohjeistettuna tekemään. Osaan vaihtaa autoon renkaat, ladata akun, vaihtaa polttimon. Samoin osaan miksauspöydästä säätää äänen tasoa ja hoitaa joitain helppoja rutiineja, kuten taltioinnin tms. Nämä taidot hallitsen tosin vain tutun automerkin tai miksauslaitteiston kanssa. Osaamiseni riittää ohjeessa kuvatun matkimiseen, mutta ymmärrystä ei ole niin paljoa, että voisin juuri soveltaa osaamistani.

Kukaan ei ole seppä syntyessään.

Se, että osaan kasata valmiina paloina toimitetun huonekalun sen mukana …

Lisää...