Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."
Kyyhkysen sanoma

Tämän kirkkopyhän tekstit puhuivat liitonmerkeistä: sateenkaaresta ja kasteesta. Niin kaste kuin sateenkaari ovat paitsi konkreettisia asioita samalla vertauskuvia.

Oi kyyhkynen, tiedätkö, mitä kaikkea symboloit? (Kuva Steven Bush Pixabaystä)

Voisi sanoa, että jokaisella sanalla on tarinansa – usein jopa useita tarinoita. Ja nämä tarinatedelleen puhuvat meille varsin monella tasolla. Ihmismielelle onkin luonteenomaista hahmottaa abstrakteja käsitteitä, kuten rakkaus, toivo, voima, valta tai rauha symbolien välityksellä. Länsimaissa sydän edustaa rakkautta, ankkuri toivoa jne. Toisissa kulttuureissa voi olla omat symbolinsa. Esimerkiksi hakaristi kantaa modernissa lännessä sangen synkkää tarinaa, kun taas kauempana idässä hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa se on pikemmin onnen symboli.

Taiteissa käytetään runsaasti symboliikkaa suoraan eläinkunnasta. Tällöin eläin assosioidaan johonkin sille tyypilliseen ominaisuuteen tai piirteeseen. Esimerkiksi kukko on valppauden ja valvomisen symboli; leijona, …

Lisää...

Ystäviä

Ystävänpäivä on kansainvälinen juhlapäivä, jota vietetään 14. helmikuuta. Tänäkin vuonna ystävänpäivä yllätti minut kuin varkain, joten ystävien muistaminen jäi taas kerran…

Valentiinin vaaleanpunaista rakkautta… (Kuva Jill Wellington Pixabaystä)

No, onneksi ystävät ovat ystäviä ja he tuntevat minut. He osaavat odottaa minun sivuuttavan juhlan, koska en tyypillisesti lähettele kortteja ja kuponkia muutenkaan juhla-aikaan.

Kuin jatkoksi unohdukselleni, kirjoitan aiheesta vasta nyt useampi päivä ystävänpäivän jälkeen. No, syynä ei ole unohdus, vaan ihan alkuviikon aikataulujen muuttuminen ensin raideliikenteen lakon ja sen jälkeen VR:n peruttua seuraavankin päivän junat. Mutta se siitä. Palataan siis hetki ajassa taaksepäin ja lähdetään liikkeelle ystävänpäivästä.

Ystävänpäiväperinne

Suomessa ystävänpäiväjuhla on melko nuori eikä sen viettoon liity juuri vakiintuneita tapoja. Juhla hakee yhä muotoaan, vaikka se on ollut kalenterissa virallisena …

Lisää...

Oi, Minne menet, Elia?

Tämän päivän kaikki tekstit liittyvät Kristuksen kuninkuuteen ja kirkastumiseen. Valitsin tekstini tänään Vanhan testamentin puolelta. Se on päivän evankeliumitekstin taustateksti, koska se on kertomus Elian taivaiseen ottamisesta.

Ei tuliset vaunut, mutta sentään palokunnan… (Image by Emslichter from Pixabay)

Nimittäin tämän kertomuksen jälkeen tapaamme Elian vasta sellaisen tuhannen vuoden päästä, kun hän ilmestyy Kristukselle yhdessä Mooseksen kanssa kirkastusvuorella.

Mutta lähdetään liikkeelle silti kirkastusvuorelta, koska se avaa saarnan avaintermiä – ”ohutta paikkaa”.

Ohut paikka kirkastusvuorella

Kelttiläisessä hengellisyydessä on sanonta ’thin place’, eli ’ohut paikka’. Termi on lähtöisin jo esikristilliseltä ajalta Irlannin mailta. Sillä tarkoitetaan paikkaa, jossa maa ja taivas kohtaavat. Se ei ole vain paikka; vaan tapahtuma, kun maan ja taivaan välinen raja häviää ja Jumala tuntuu olevan erityisen …

Lisää...

Kun Jumalakin hämmästyy

Markuksen evankeliumin kuudes luku alkaa mielenkiintoisella kertomuksella Jeesuksen matkanteosta Galileassa. Tai ehkä sanan ’mielenkiintoinen’ sijaan olisi syytä käyttää sanaa ’hämmästyttävä’.

Puusepän vertas. Nämäkö muka messiaan työkalut? (Image by Thierry Milherou from Pixabay)

Jeesus oli jo hyvän aikaa kierrellyt pohjoisen Israelin alueita ja tehnyt aiemmin tunnustekojakin kotikaupungissaan. Sen jälkeen hän jälleen lähti kiertämään lähiseutuja. Tekstissä Jeesus palaa matkalta kotikaupunkiinsa ja menee tapansa mukaan julistamaan ilosanomaa Taivasten valtakunnasta paikalliseen synagogaan. Hän oli vuosien varalla ehkä paikallisena vakiinnuttanut paikkansa näissä kokoontumisissa, vaikka ei ennen toimintakautensa alkua varmaankaan juuri opettanut kotikaupunkinsa synagogassa. Luetaanpa.

Jeesus lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa, ja opetuslapset olivat hänen kanssaan. Kun tuli sapatti, hän ryhtyi opettamaan synagogassa, ja häntä kuunnellessaan monet kyselivät hämmästyneinä: ”Mistä hän on saanut …

Lisää...

Uskon – elämän keskiössä

Mitä sinulle tulee mieleen näistä Johanneksen evankeliumin sanoista, jotka summaavat yhteen Jeesuksen ja naisen dialogin Sykarin kaivolla?

Yksi näkemys tekstin tapahtumasta. (Image by falco from Pixabay)

Monet uskoivat kuultuaan naisen todistavan.(Joh. 4:39).

Ehkä ainakin sanat todistus ja todistaa. Mitä tuo todistaminen sitten tarkoittaa, se onkin mielenkiintoinen kysymys. Onko se jotain syvempää kuin päälle liimattu opittu tapa? Onko se enemmän kuin uskonsisällön sanoittaminen vierailla termeillä?

Jos näin ei olisi, niin tuskin kovin moni olisi uskonut naisen todistusta. Ehkä hänen todistuksessaan oli jotain samaa kuin todistajalausunnossa oikeudessa, mutta samaan aikaan myös jotain autenttista ja henkilökohtaista. Nainen todisti Jeesuksesta, jonka hän oli juuri tavannut. Tuskin hänen tietämyksensä Jeesuksesta muutamissa kymmenissä minuuteissa oli vielä jäsentynyt ja yhtenäinen. Hänen todistuksensa …

Lisää...

Parempi kuin suunniteltu

Palaan ajatuksissani edelliseen viikonloppuun. Perjantain olin työmatkalla, jolta palasin vielä samana päivänä. Pituutta päivälle tuli melkoisesti. Matka alkoi aamulla 4:45 ja kotioven avasin illalla 23:50. Junamatkat tein toimistotöitä ja paikan päällä Helsingissä istuttiin tiukasti palavereissa.

Minun suunnitelmani (Image by Pexels from Pixabay)

Tiesin, että intensiivinen päivä ottaa veronsa seuraavalta päivältä. Ja luonnollisesti lauantain hitaus alkoi jo myöhäisestä heräämisestä. Ennen kuin päivä oli oikeastaan alkanutkaan, oli jo puolipäivä ja ruoanlaiton aika. Sitten oli kiire lenkille, että ehti nauttimaan edes hetken Puijon lumitaivaasta ennen hämärää ja pimeää. Ja niin lopulta lauantai vain katosi. Samoin kävi vielä mystisemmin sunnuntaille. En jaksanut, mitä olin suunnitellut ja aika kului aina iltaan ennen kuin pääsin suunniteltuun kiinni.

Jos siis perjantain tein töitä kahden päivän edestä, …

Lisää...

Mutta miehen nähdessään…

Muistanet vertauksen laupiaasta samarialaisesta Luukkaan evankeliumissa? Se on yksi rukousviikon teksteistä. Jeesus antoi sen aikanaan vastaukseksi eräälle

Laupias samarialainen (Kuva falco Pixabaystä)

lainopettajalle kysymykseen, jolla tämä mittasi Jeesuksen etevyyttä juutalaisena rabbina. Se oli vähän samanlainen tilanne kuin vaalitentissä, kun toimittaja esittää visaisia kysymyksiä. Tämäkään kysyjä ei näet hakenut vastausta oman elämän polttaviin kysymyksiin, vaan yritti naruttaa Jeesuksen sanomaan jotain typerää.

Lainopettaja kysyi Jeesukselta: ”Kuka on minun lähimmäiseni?” Tämä oli merkittävä kysymys juutalaisen lain tulkinnassa. Hän kysyi sitä ’periaatteessa’. Ei hän kysynyt sitä ajatellen omia lähimmäisiään. Lainopettaja ei esimerkiksi pyytänyt Jeesusta näyttämään lähimmäisiä siitä viiden metrin säteeltä. Häntä ei kiinnostanut tietää, keitä ne todelliset lähimmäiset olivat, vaan asia kiinnosti niin kuin ’periaatteessa’.

No, eipä ole ajat tästä paljoa …

Lisää...