Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."
Likainen

Istuinpa pöydässä. Keskustelimme; tai oikeastaan te keskustelitte ja minä kuuntelin. Sitten tulit sinä. Istuit pöytäämme, kysyit, olenko minä ’tämä ihminen’. Vastasin olevani, sillä kyllähän minä sitä nimeä ja historiaa ylläni kannan.

Likainen, resuinen, silti kaunis ja rakas ihminen. (Kuva Leroy Skalstad Pixabaystä)

Istuuduit minua vastapäätä, katselit vain. Et ehtinyt montaa sanaa vaihtamaan, kun pöytäseurueelleni tuli jo kiire jatkaa elämän matkaa jossain muualla.

Olivat he siinä pitkän tovin jo viettäneetkin. Ehkä sinun habituksesi ja sammaltava puhe oli heille liikaa. Tai ehkä tulosi oli heille hyvä syy, tehdä se, mitä olivat aikoneet jo pidemmän aikaa. Minäkin olisin tahtonut mennä, mutta jäin kuuntelemaan sinua. Ollakseni rehellinen, en voi sanoa, että jäin istumaan vain uteliaisuuttani. Ehkä velvollisuudentunto ja häveliäisyys olivat kantavimmat voimat tällä …

Lisää...

Perintöosani

Luin loppuviikolla psalmia 16 ja katsahdin mielenkiinnosta tekstiarkistooni, että olenkohan tästä psalmista jotain joskus kirjoittanut. Ja olinhan minä. Olin siitä pätkän siteerannut (Ps. 16:5-11) ja kirjoittanut joitain puolinaisia ajatuksiakin. Se oli tapahtunut vuonna 2000 kesäkuussa.

Jos tämä olisi päiväkirja, mitä olisin pohtinut elämäni olevan 20 vuoden päästä. Ja jos testamentti, niin mikä olisi perintöosani? (Kuva Mariusz Matuszewski Pixabaystä)

Ajatus pelkästään jo noista ajoista hymyilyttää minua. Elämä oli kovin erilaista. Työskentelin it-alalla huippupalkalla, asuimme Tampereella, lapsiakin oli. Lapset olivat pieniä, tosin enpä silloin tiennyt, että jonain päivänä lapsia olisi vielä enemmän. Puhumattakaan siitä, että tulisin isoisäksi, asuisin Kuopiossa, työpaikkani olisi kirkko ja kotoa olisi likimain 250 km työmatka. Ja kun tähän lisää kaiken teknologisen ja yhteiskunnallisen kehityksen, niin ollaan kuin …

Lisää...

Sumua, sumua, sumussa

On syksy. Parhaimmillaan syksy on mitä kaunein vuodenaika. Miksi miettiä niitä harmaita ja sateisia päiviä, lyhenevää valoisaa aikaa tai koleita ja kosteita metsäpolkuja? Onhan syksy myös ruskan väriloistoa, pikkupakkasta, aurinkoisia aamuja, jäisten lehtien rapinaa askelissa, kauniita auringonlaskuja, myrskyistä ja sumusta puhumattakaan! Ne ovat syksyä parhaimmillaan. Kyllä, pidän myrskypäivistä ja sumusta. Vähenevä valo ei haittaa sekään minua joka viihdyn varjoissa.

Sumuinen auringonnousu tässä talvemmalla. (Kuva Jori Brander)

Olet ehkä kanssani eri mieltä siitä, mikä syksyssä on kaunista ja mikä ei. Kauneus on katsojan silmissä, kuten sanotaan. Minulle syysilloissa ja -aamuissa kepeä usva tai paksu sumu ovat mieltä kutkuttavia elementtejä. Miten salaperäinen onkaan auringonnousu, kun sankka sumu peittää sen taakseen ja näet vain pilkahduksia siitä.

Sumussa

Juoksu- tai kävelylenkki aamuun heräävässä metsässä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , | Kommentoi
Neuvonantajat

Nykypäivän yhteiskunnassa löytyy joka alalle omat konsultit, asiantuntijat ja neuvonantajat. Jos katsot TV:n uutislähetystä, jossa puhutaan vaikkapa uudesta lakiehdotuksesta, huomaat sen yhteydessä usein mainittavan asiaa tutkineen asiantuntijatyöryhmän, erityisavustajan tai kyseisen alan neuvonantajan. Nämä nykypäivän viisaat antavat asiantuntevia lausuntoja oman alansa ilmiöistä ja kehityksestä.

Profeetat kuuluivat hovin neuvonantajiin. Kuvan maalauksessa profeetta Elia. (Kuva Dimitris Vetsikas Pixabaystä)

Tällaiset ministeriöiden käyttämät neuvonantajat eivät suinkaan ole mikään uusi keksintö, vaan hallitsijat ovat kautta aikojen koonneet ympärilleen viisaita neuvonantajia helpottamaan päätöksentekoaan. Muistanet Jumalan johdattaneen Joosefin tällaiseksi faraon erityisneuvonantajaksi Egyptissä (1. Moos. 45:8). Faraon hovissa palveli myös suuri joukko muita neuvonantajia, kuten noitia ja eri alojen oppineita (2. Moos. 7:11).

Sama käytäntö oli vallalla yhä noin tuhannen vuoden kuluttua Juudan pakkosiirtolaisuuden aikaan …

Lisää...

Toivotaan, toivotaan, mitä toivotaan?

Pidän yhtenä Vanhan testamentin erikoisuutena Esterin kirjaa. Siinä jos missä sattuu ja tapahtuu. Ensikosketus kirjaan oli noin 12 vuotiaana, kun lastenleirillä ryhmänohjaaja otti hommakseen lukea sitä meidän pienelle poikaporukalle ennen nukkumaanmenoa. Se oli jännittävä tarina.

Ja kuningas kysyy: ”Mitä sinä tahdot?” (Kuva Dorothée QUENNESSON Pixabaystä)

Esterin kirja voisi hyvinkin olla elokuvan ’story line’, mutta mikä ihmeellisintä, tämä ’elokuva’ on tosi ja tapahtunut. Ehkä se on jopa liian ihmeellinen elokuvaksi. Elokuvan tarinaan ei näet voi kirjoittaa mitään sellaista, mikä tuntuu katsojasta liian uskomattomalta. Esterin tarinaa varmasti moitittaisiin sadunomaiseksi. Jos se lukijasta siltä tuntuu, se johtuu vain siitä, ettei kirjan kulisseissa aktiivisesti vaikuttanut Jumala ole lukijalle tuttu oman elämän toimijana.

Kertomus Esteristä on tuntemattomuudesta Persian kuningattareksi nousseen naisen tarina tilanteessa, kun …

Lisää...

Evankeliumi siellä, toinen täällä

Teksti on Galatalaiskirjeen alusta sen kymmenen ensimmäistä jaetta. Käyn suoraan asiaan samalla tavoin kuin Paavali tekee kirjeessään. Se, että Paavali ei tuhlaa ylisanoja antiikin kirjeenvaihdolle tyypilliseen kaunopuheeseen, ei johdu siitä, etteikö Paavali tuntenut etikettiä, vaan siitä, että hänellä oli melkoinen hätä saada tuiki tärkeä asiansa julki.

Galatalaiskirje alkaa toki tutulla tervehdyksellä, jossa Paavali esittelee itsensä Herran Jeesuksen Kristuksen apostolina (Gal. 1:1) ja tervehtii kirjeen vastaanottajia (Gal. 1:2). Mutta jo alkutervehdyksen esittelyssä Paavali kiirehtii mainitsemaan tuiki tärkeän asiansa eli kirjeen pääteeman:

”joka en ole saanut virkaani ihmisiltä enkä kenenkään ihmisen välityksellä vaan jonka ovat apostoliksi asettaneet Jeesus Kristus ja Isä Jumala, joka herätti hänet kuolleista(Gal. 1:1)

Paavali ei voinut …

Lisää...

Törkeitä rukouspyyntöjä

Muutama päivä sitten selailin oppikirjoja ja vähän muuta materiaalia, kun tarkastelin viimeisen lukuvuoden syksyn opintosuunnitelmaa ja valitsin sopivat kurssit syksyyn. Samassaetsin kirjallisuutta syksyksi kirjastoista jne.

Rukous, uskon rukous, törkeä rukous :-) (Kuva Myriams-Fotos Pixabaystä)

 

Törkeä myyntilupaus

Päädyin tuossa selailemaan Jari Parantaisen jo vanhempaa klassikkoteosta ”Tuotteistaminen – rakenna palvelusta menestystuote 10 päivässä”. Kirjassa on paljon hyvää – jopa ajatonta sisältöä, mutta ennen kaikkea Parantainen kirjoittaa varsin värikkäästi ja kuivahkojen tenttikirjojen joukossa hänen kirjojensa lukeminen oli aikanaan mieleenpainuva kokemus.

Parantainen kirjoittaa mainitsemassani teoksessa myyntilupauksesta osana tuotteistusta. Hän käyttää ilmaisua ”törkeä myyntilupaus”. Termi on mielenpainuva, koska sen sisältö on jotain muuta kuin se tyypillinen katteeton sanahelinä, joka ilmauksesta ensimmäisenä tulee mieleen.

Parantaisen ”törkeä myyntilupaus” …

Lisää...