Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."
Tyhjä täynnä merkitystä

Vuodet ja vuosikymmenet kuluvat ja tyhjästä tilasta tulee vuosi vuodelta rakkaampi käsite minulle. Tiedän kirjoittaneeni tästä aiheesta ennenkin ja varmasti olen toistanut samoja teemoja useissa eri teksteissä. Silti nostan ja avaan tämän uudelleen taas vähän erilaisesta näkökulmasta siinä toivossa, että se avautuu jollekin uudella tavalla tai vaikkapa ensimmäistä kertaa.

Katso, tyhjää täynnä! (Kuva Darkmoon_Art Pixabaystä)

Täyden pakkomielle

Länsimaisessa kulttuurissa meillä on jonkinlainen pakkomielle suosia mieluummin täyttä kuin tyhjää. Mitä enemmän halkoja on vajassa, sen parempi. Vaan jos on vaja halkoja pullollaan, ei sinne mahdu enää sadetta pitämään. On tyhjälläkin arvoa.

Tai mitä enemmän tekstiä on paperilla, sitä enemmän siinä on sanottavaa – informaatiota. Tuntuu tuhlaukselta, jos sivulla on vain yksi sana. Ja onpa niin, että kun tätäkin tekstiä luet, …

Lisää...

Profeetta, jota tulee kuunnella

Avaapa kirjakaupan mainosposti, kansanopiston avointen kurssien luettelo tai päivän lehdestä pienten ilmoitusten sivu. Todennäköisesti löydät kirjavan joukon tarjontaa liikunnasta ja kielten opiskelusta aina filosofiaan ja uskontoon saakka.

Kristus, Jumalan Poika. (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Jos katsot tarjontaa tarkemmin ja pohdit, että kuinka moni kirja, kurssi tai tilaisuus pyrkii tavalla tai toisella vastaamaan ihmisen tarpeeseen löytää itsensä. Huomaat löytäneesi yhteisen nimittäjän monelle päällisin puolin toisistaan poikkeavalle tapahtumalle.

Tämä havainto kertoo vain sen, miten valtava tarve ihmisellä on määritellä itsensä. Hän pyrkii määrittelemään itsensä suhteessa luomakuntaan, toisiin ihmisiin, tekemisiinsä, elämän arvoihin jne. Hän tahtoo tietää, kuka hän on. Vastaus tuohon kysymykseen ei ole ilmeinen; se ei löydy muropaketista eikä kirjan takakannesta.

Tiellä tuon kysymyksen ratkaisemiseksi ihminen päätyy pohtimaan kysymystä Jumalasta. Jumalan …

Lisää...

Tahroja ja tahraisia tekoja

Tänään harjoitetaan ”käytännön teologiaa”. Muistele hetki, milloin viimeksi olet syönyt keittoa? Ehkä otit keittoa ensin kauhalla kattilasta lautaselle. Sitten mahdollisesti leikkasit kyytipojaksi palan leipää ja voitelit sen. Kaadoit lasiin kenties vettä ruokajuomaksi. Asetit ruoan eteesi ja aloit syömään keittoa lusikalla.

Keittoa syömässä… silmät avoinna vai kiinni? (Kuva ivabalk Pixabaystä)

Jatkoit tätä toimenpidettä kunnes ruoka oli syöty ja tulit kylläiseksi. Kun sitten korjasit ruokailun jälkeen astiat, jäikö pöydälle (tai paidalle) keittotahroja, ehkä myös leivän muruja? No, ei tietenkään, olethan sinä siisti ihminen.

Miten on, olivatko sinun silmäsi avoinna ruokaillessasi? Entä söitkö valoisassa vai pilkkopimeässä? Kokeilepa tehdä sama silmät kiinni tai pimeässä. Syötyäsi avaa silmät, laita valot päälle tai odota auringon nousuun.

Näin toteutuu esimerkinomaisesti Paavalin Efesoksen seurakunnalle kirjoittamat sanat ” …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , | Kommentoi
He kohtasivat Jeesuksen

Olen monet kerrat käynyt keskustelua, jossa on pohdittu kiittämistä ja kannustavaa palauttetta. Ja varmasti löydän itseni vastaavista keskusteluissa jatkossakin. Se on aina ajankohtainen aihe niin työpaikoilla, seurakunnissa kuin perhe-elämässäkin.

Kiitollisuus on yksi uskon ilmaus. (Kuva suju-foto Pixabaystä)

Kiitollisuus ja kiitoksen vastaanottaminen ovat tärkeitä asioita ihmiselle myös henkilökohtaisella tasolla. Itse olen ihminen, jolle mikään ei riitä. Ei ole juuri hetkeä, että katsoisin kätteni jälkiä ja pysähtyisin antamaan itselleni hyvää palautetta. Katsoihan Jumalakin luomistyötä ja totesi ”kaiken olevan sangen hyvää(1. Moos. 1:10, 12, 18, 21, 25, 31). Miksen siis minäkin voisi joskus tehdä niin? On hyvä oppia katsomaan omaa elämää kiitollisin mielin – kiitollisena kaikesta siitä, mitä loppuviimeksi Jumalan armosta elämä on antanut.

Jos kiitoksen lausuminen hyvin …

Lisää...

Puolin ja toisin

Lainattu tekstini on Roomalaiskirjeen alkutervehdyksistä, joissa Paavali esittää vilpittömät pahoittelunsa Rooman vierailun jatkuvasta viivästymisestä. Hän ei pyydellyt asiaa anteeksi seurakunnalta, koska Roomassa ei häntä tiettävästi odotettu tulevaksi, kuten esimerkiksi Korintissa tehtiin.

Kaikki jakavat yhdessä toisensa. (Kuva Barbara Bonanno Pixabaystä)

Kirjeessä Paavali oikeastaan kutsuu itsensä vierailulle Roomaan, jotta voi edelleen sieltä käsin suunnitella evankeliointimatkaa läntiseen Roomaan.

Jumala, jota henkeni voimalla palvelen julistaessani evankeliumia hänen Pojastaan, todistaa, että muistan teitä aina rukouksissani. Alati rukoilen, että vihdoin saisin tulla teidän luoksenne, jos se on Jumalan tahto. Kaipaan päästä tapaamaan teitä, jotta voisin antaa teille jonkin hengellisen lahjan ja näin vahvistaa teitä, tai paremminkin, jotta puolin ja toisin saisimme rohkaisua yhteisestä uskostamme.(Room. 1:9-12)

Tekstissä Paavali välittää tuntojaan ja kertoo halustaan …

Lisää...

Irti kiireestä

Kiire on merkittävä tekijä monen elämässä. Se on yksi syy pahaan oloon ja laiminlyöntiin. Kiireestä puhuttaessa samassa yhteydessä esiintyvät usein sanat väsymys, uupumus ja riittämättömyys. Väitän että yleensä sanalla ’kiire’ on vahva negatiivinen sointi – harva puhuu kiireestä myönteisenä ilmiönä.

Kiire jonnekin, tapaaminen, palaveri, deadline… (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Toisaalta kyllähän kiire mielletään tärkeän ihmisen attribuutiksi. Henkilön kiire tekee hänestä tärkeän. Kiire antaa hänen olemassaololleen tarkoituksen.

On paradoksaalista, että puhutaan kiireestä vain silloin, kun selitämme miksi emme ole tehneet jotain tai miksi se jokin tuli tehtyä huonosti. Kiire on aina pätevä syy alisuorittamiselle, lupauksen pettämiselle ja tekemättä jättämiselle. Mietipä mikä vaikkapa seuraavista kuulostaa parhaalta syyltä laiminlyönnille: laiskuus, uupumus, osaamattomuus, huono ajanhallinta vai KIIRE. Niinpä niin – kiire on hyvä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , | Kommentoi
Mistä meidät tunnetaan?

Jotain vuosia sitten oli trendikästä puhua brändistä ainakin seurakuntaistutuskontekstissa. Esimerkkeinä mainittiin isolla rahalla tehtyjä tuotemerkkejä, kuten Coca-Cola, Apple, Volvo, jne.

Yksi brändi – mitä se sinulle edustaa? (Kuva Kenneth White Pixabaystä)

Takavuosina moni asiaa tuntematon sekoitti brändin mielikuvamarkkinointiin, logoon, värimaailmaan, tunnusmusiikkiin ja sen sellaiseen. Brändi ei kuitenkaan ollut eikä ole mitään niistä, vaikka niillä yritetään vaikuttaa brändin muodostumiseen.

Markkinoinnissa brändi on peruskäsite, jopa itsestään selvyys. Siitä ei tarvitse edes puhua. Yksinkertaistettuna brändi tarkoittaa mielikuvaa, jonka minä asiakkaana – tai potentiaalisena asiakkaana – olen muodostanut yrityksestä, sen tuotteesta, palveluista, jne. Kyse ei ole siitä, mitä yritys sanoo olevansa, vaan siitä, miten minä henkilökohtaisesti koen heidät tai heidän tuotteensa.

Sama asia vielä toisin sanoin. Brändissä kyse ei ole minusta. Kyse on …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |