Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Uskon, en, tahtoisin kyllä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Monelle pienelle pojalle ja tytölle YLE:n toimittama Pikku Kakkonen on ollut arki-illan tai -aamun ehdoton kohokohta. Ensimmäinen pikkukakkonen lähetettiin vuonna 1977 tammikuun 11. päivänä. Olin silloin 6-vuotias.

Naaman peseytyy Jordanissa.

Lapsuudessani Pikku Kakkonen lähetettiin vain iltaisin. Sen viimeisenä ohjelmana tuli iltasatu Lasse ’satusetä’ Pöystin kertomana. Se oli yhdessä Nalle Luppakorvan kanssa ehdoton suosikkini. Satusetä yksinkertoisesti kertoi iltasadun ilman rekvisiittaa tai muita audiovisuaalisia tehosteita. Ohjelma kuitenkin toimi erinomaisesti, koska Pöysti oli loistava tarinankertoja, joka ei vain lukenut tarinaa, vaan eli sen mukana koko olemuksellaan.

Nykyään iltasadun kaltaisia ohjelmia ei juuri enää ole. Ne on korvattu animaatioilla ja elokuvilla. Se on harmi, koska kerrottu tarina kehittää lapsen mielikuvitusta enemmän kuin valmiiksi kuvitettu animaatio. Onneksi kirjat ovat edelleen olemassa – mikä onkaan parempaa …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , | Kommentoi

Totuudellisuudesta

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Muutama viikko sitten artikkelissa ”Vainko yksi maku?” kirjoitin suolan käytöstä mausteena. Tekstinä siteerasin Paavalin kehotusta kolossalaisille kirjeen loppupuolelta.

Totta vai tarua? Fake or Real?

”Olkoon puheenne aina suloista, suolalla maustettua, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itse kullekin vastata” (Kol. 4:6)

Toin artikkelissa esiin suolan ilmiömäisen kyvyn nostaa ruoan oma maku esiin. Oikein annosteltuna suola ei peitä makua eikä tee ruoasta pelkän suolan makuista. Päinvastoin se tuo esiin ruoan oman maun tehden siitä entistä maukkaampaa. Aiheesta voit lukea enemmän ”Vainko yksi maku?” -artikkelista.

Maulle tapahtuu sama, mikä tehdään huonosti valottuneelle aavistuksen värittömälle valokuvalle, kun sen valotusta korjataan digitaalisesti jälkikäteen. Onnistunut korjaus tuo alkuperäisen näkymän entistä paremmin esiin.

Totta vai tarua?

Tahdon jatkaa maustamisen ja kuvankäsittelyn aihetta aavistuksen …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , , | Kommentoi

Tulkaa pyhyyteen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Vuonna 1660 puritaanisaarnaaja Richard Alleine kirjoitti kirjan ”Jumalisuuden puolustuspuhe” (’Vindiciae Pietatis’). Kirja oli luonteeltaan syvän hengellinen. Se kutsui sitoutumaan kokosydämisesti Jumalalle.

Richard Alleine, Vindiciae Pietatis kirjoittaja.

Vajaan sata vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen se löysi tiensä John Wesleyn käsiin. Maanantaina 11. elokuuta 1755 John Wesley sovelsi jumalanpalveluksessa tuon Alleinen kirjan oppeja. Esimerkiksi myöhemmin liittorukouksena (’covenant prayer’) tunnetun rukouksen Wesley poimi Alleinen kirjasta. Tämä maanantainen jumalanpalvelus on muuten se, mitä Wesley piti ensimmäisenä liiton uudistamisen -jumalanpalveluksena. Se oli alku monisatavuotiselle liiton uudistamisen perinteelle, jota kirkkomme yhä vaalii.

Liittorukous ja liiton uudistamisen juhla jäi siis elämään metodistien perinteessä, koska Wesley havaitsi liiton uudistamisen -juhlan uskonelämää rikastuttavaksi. Hän kirjoitti siitä päiväkirjoissaan useaan otteeseen. Esimerkiksi tammikuussa 1775, eli noin 20 vuotta …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , | Kommentoi

Se on rohkeutta

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Viimeisen vuoden aikana on käyty keskustelua kesä- ja talviajan tarpeellisuudesta. Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikaan. Seuraavina vuosina sen ottivat käyttöön Britannia ja Yhdysvallat. Sen jälkeen Euroopan maissa järjestelmä otettiin käyttöön asteittain. Suomi siirtyi siihen viimeisten joukossa 1981 – muistan tuon itsekin.

Kellohan se siinä.

Tiesitkö, että ennen vuotta 1878 keskustelu kesä- ja talviajasta olisi ollut absurdi, koska vasta tuolloin syntyi ajatus globaalista yhteisestä ajasta. Skotti sir Sandford Fleming ehdotti tuolloin yhteisesti sovittujen aikavyöhykkeiden käyttöönottoa. Tätä ennen kaikilla kaupungeilla oli omat aikansa. Turun aika saattoi olla aivan toinen kuin Helsingin tai Joensuun.

Elettiin aikaa, jolloin ihmiset eivät juuri kulkeneet kellon mukaan, koska heidän mielestään kello oli niin epäluotettava väline. Elämä oli rytmitetty eri tavoin – auringon …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , | Kommentoi

Vainko yksi maku?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

C.S. Lewis kirjassa ”Mere Christianity” käyttää Jeesuksen puheista tuttua vertauskuvaa suolasta. Hän nostaa suolan ominaisuuksista esiin näkökohdan, joka Raamatun teksteissä tulee parhaiten Paavalin kirjeessä kolosalaisille:

”Puhukaa aina ystävällisesti, kuitenkin sananne suolalla höystäen. Teidän on tiedettävä, miten kullekin vastaatte.” (Kol. 4:6)

Suola maustaa – tuo esiin maun, ei peitä sitä.

”Sananne suolalla höystäen” ei viittaa suolan syömiseen paljaaltaan eikä suolan haavoihin ripotteluun. Paavali puhuu maustamisesta.

Kirjassaan C.S. Lewis kertoo esimerkin ihmisestä, joka ei koskaan ole maistanut suolaa. Korjataan asia. Annat tämän ystäväsi maistaa hyppysellisen suolaa. Hän saa kokea henkilökohtaisesti, miltä suola maistuu. Jotenkin luulen, ettei suolan voimakas pistävä maku ole hänelle lainkaan mieluinen.

Seuraavaksi kerrot ystävällesi, että meidän maassamme muuten suolaa käytetään lähes kaikkien ruokien maustamiseen. …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , | Kommentoi

Valmis luopumaan?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Kukapa ei olisi mielellään saamapuolella – ainakin, kun puhutaan talouteen liittyvistä asioista. On aina kiva saada etuuksia tai vaikkapa taloudellisia helpotuksia. Harva juuri vastustelee ylimääräisten etuisuuksien edessä. Mutta silloin, kun yhteisen hyvän nimissä joudutaan aiemmin annettuja etuisuuksia leikkaamaan, emme ole yhtä halukkaita luopumaan eduista, vaikka otimme ne vastustelematta vastaan silloin, kun ne meille annettiin. Moni tekee kaikkensa säilyttääkseen etuisuuden, vaikka hän olisi saanut sen sitä tarvitsematta tai ansaitsematta.

Kuluja laskemassa…

Otetaanpa vielä toinen esimerkki. Jos mainoksessa luvataan kolme ilmaista kuukautta jostain palvelusta, moni haluaa sen itselleen, vaikka ei tarvitse palvelua mihinkään. Jos samainen mainos taas myöhemmin kertoo, että kolmen kuukauden ilmaisjakso velvoittaa toisen vähintään kolmen kuukauden jakson normaalihintaista ostamista, joutuu kuluttaja arvioimaan tarpeensa uudelleen.

Jos hän yhtään tarvitsee ja arvostaa …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Kaikki, mikä painaa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Heprealaiskirjeen 11. luku on tutkielma uskosta. Luku alkaa ’teoreettisella viitekehyksellä’ siitä, mitä usko tarkoittaa.

”Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, varmuus siitä, mikä ei näy. Sen kautta saivat isät todistuksen. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailmat on tehty Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyvästä.” (Hepr. 11:1-3)

Pyssymäki Extreme Polkujuoksu (PEP) 2015 matkavarustusta.

Uskon periaatteen jälkeen kirjoittaja jatkaa luettelemalla esimerkkejä uskosta. Hän luettelee nk. uskonsankareita alkaen Aabelista aina Vanhan testamentin profeettoihin saakka (Hepr. 11:4-40). Hän kertoo heistä uskon esikuvina. He ovat meille kokonaisen elämän kokoisia esimerkkejä. Mielikuvamme heistä uskonesikuvina liittyvät tilanteisiin, joissa heidän uskonsa on erityisen selkeästi tullut esiin, mutta esikuvia he ovat vain siksi, että heidän uskonsa kesti läpi koko elämän. Uskonvaellukseen kuuluivat …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori, Lenkillä | Avainsanat , , , , , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta