Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Sydämen riemua, nyt!

Pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain kirkkopyhien juhlan merkitys kristillisessä perinteessä on kirkkokansalle tuttuakin tutumpaa. Maanantaina vietettävän toisen pääsiäispäivän merkitys ei välttämättä olekaan niin selkeä. Joku voi alkaa laskea, että onko se ylösnousemuksen kolmas päivä sittenkin maanantai vai mistä on kysymys? Siitä ei ole kysymys. Sunnuntai – eli ensimmäinen pääsiäispäivä – on ylösnousemuksen päivä. Siksihän kristillisessä perinteessä sunnuntai valittiin viikoittaiseksi lepopäiväksi lauantain sijaan.

Emmauksen tien ateria (Jacopo da Pontormo, 1525)

Toisena pääsiäispäivänä kristillisen kirkon perinteessä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat opetuslapset ja naiset siitä, että Jeesus on noussut kuolleista. Tradition mukaan toisena pääsiäispäivänä muistellaan Luukkaan evankeliumista tuttua Emmauksen tiellä -kertomusta. Siinä kerrotaan, kuinka kaksi opetuslasta oli menossa Emmaus-nimiseen kylään ja yllättäen kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen.

Matka Emmauksen tielle

Palautetaanpa …

Lisää...

Kuninkaasi tulee

Palmusunnuntaina muistellaan Kristuksen näyttävää saapumista Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Kaikki neljä evankelistaa kirjoittavat tapahtumasta.

Jeesus ratsastaa aasin selässä Jerusalemiin.

Matteus, joka kirjoitti evankeliumin erityisesti juutalaisia lukijoita varten, siteeraa evankeliumissa laajalti Vanhan testamentin kirjoituksia todisteeksi siitä, että Jeesus oli hän, ketä juutalaiset kirjoitusten perusteella odottivat saapuvaksi. Evankeliumin pääteema onkin, että Jeesus on juutalaiskansan odottama messias.

Matteuksen evankeliumissa täten viitataan Jeesuksen tunnustekojen kohdalla Vanhan testamentin profetioihin osoitukseksi siitä, että Jeesus täytti profeettojen ennustukset niin tunnustekojen tekijänä, kärsivänä messiaana kuin ylösnousseena kuninkaana. Ja näin Matteus teki myös palmusunnuntain tekstissä.

Päivän tekstini on Matteuksen evankeliumissa lainattu katkelma profeetta Sakarjan tekstistä (Matt. 21:4-5). Matteus siteeraa sitä näin:

”Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun kuninkaasi tulee luoksesi nöyränä ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.” (Matt. 21:5)

Matteus viittaa Sakarjan …

Lisää...

Arvovalintoja

Tänään vietetään samana päivänä sekä eduskuntavaalipäivää että palmusunnuntaita. Illalla mitataan 2468 ehdokkaan kannatus, mitä sitten puntaroidaan 200 valitun osalta vielä seuraavat neljä vuotta. Ja voi sitä arvostelun määrää, kun ehdokas ei syystä tai toisesta sitten täytäkään äänestäjänsä odotuksia.

Jeesus parantaa ja tulee torjutuksi kotikaupungissaan.

Jeesuksen kannatus mitattiin pääsiäisviikolla. Vielä palmusunnuntaina Jeesuksen kannatus Jerusalemin kaduilla oli huipussaan, mutta jo pitkäperjantain iltapäivällä Herran kannattajajoukko oli kutistunut muutamaan harvaan.

Sama suosion romahdus tapahtui ainakin kerran aikaisemmin Galileassa heti sen jälkeen, kun Jeesus oli ruokkinut 5000 ja oli hetken suositumpi kuin koskaan. Miksi suosio romahti? Johanneksen evankeliumi vastaa:

”Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.” (Joh. 6:15)

Jeesus ei tahtonut tulla …

Lisää...

Tekikö hän vaikutuksen?

Muistatko tilanteita, kun joku on tehnyt sinuun vaikutuksen? Ainakin kaikki avioliiton tielle astuneet muistanevat sen ainutlaatuisen hetken, kun ensimmäistä kertaa tapasivat puolisonsa ymmärtäen, että hän voisi olla ’se oikea’.

Jeesus kutsuu Pietarin ja Andreaan seuraamaan häntä.

Kerronpa vielä lapsuudestani 6-vuotiaana tilanteen, milloin setäpuoleni teki minuun vaikutuksen, kun olin hieman alle kouluikäinen. Arska-sedällä oli tapana poiketa kyläilemään ja pyytämään pientä vippiä isältäni silloin, kun häneltä oli rahat lopussa pitkän ’juhlinnan’ jälkeen. Huolimatta melko kosteasta elämäntavasta ja rankemman puoleisesta juhlinnasta, hän oli kuitenkin pohjimmiltaan kelpo mies, joka elätti itsensä rehellisellä työllä ja maksoi aina velkansa takaisin isälleni.

No, joka tapauksessa Arska-setä oli taas kerran poikennut kylään ja tuli puheeksi, että minä aloitan koulun kesän jälkeen. Setä kyseli minulta, että onkos minulla kelloa, …

Lisää...

Viisareita vääntämässä

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Suomi ja Eurooppa siirtyi kesäaikaan. Hetkessä kadotimme yöstä yhden tunnin, jonka saamme takaisin ’lainasta’ syksyllä, kun siirrymme talviaikaan. Tosiasiassa emme menettäneet hetkeäkään – tuo tunti katosi yhteisestä sopimuksesta, koska olemme antaneet kellolle ja kalenterille ylivallan elämässä.

Joosua rukoilee Jumalaa pysäyttämään ajan.

Englanninkielessä järjestelyä kutsutaan termillä ’dayligth saving’ eli päivänvalon säästäminen. Tarkoitus on siis lisätä kesällä aamuinen valo osumaan paremmin aktiivisiin valveillaolotunteihin ja työskentelyaikoihin kouluissa ja työpaikoilla. Kertyneet valoisat tunnit ”säästetään” iltaan sen sijaan, että ne kuluisivat ”hukkaan” ihmisten vielä nukkuessa. Suomessa kesäajalla ei ole yhtä suurta merkitystä kuin etelämpänä, koska Suomessa on kesällä varsin pitkät päivät, mutta keväisin ja syksyisin kesäaika toki säästää valoa ja täten myös energiaa Suomessakin.

Ihminen siirtää kelloja – Jumala aikaa …

Lisää...

Lasten ja imeväisten suusta

Pääsiäisen aika alkoi jo laskiaisesta. Sen muistavat ainakin he, ketkä laskiaisena laskeutuivat paastoon. Kiireisessä ajassamme moni herää pääsiäisen läheisyyteen vasta pääsiäisviikon alussa palmusunnuntaina. Tällöin lapset kulkevat talosta taloon virpomassa.

Virpominen on itäisen kirkon perinne. Jos vanhan tavan mukaan antoi pajusta tehdyn virpovitsan palmusunnuntaina jollekin, sai pääsiäissunnuntaina tulla perimään palkkansa. Sana ’virpoa’ tulee venäjänkielen pajua merkitsevästä ’verboa’-sanasta, joka tulee edelleen latinan sanasta ’verbanae’, joka tarkoittaa pyhää oksaa.

Virpomisen juuret ovat tosiasiassa paljon kauempana, ensimmäisen kristillisen pääsiäisen tapahtumissa, kun kansa tervehti Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta palmunlehvin. Tiettävästi pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin tiettävästi ainakin 500-luvulta lähtien. Palmunlehvät ovat tosin käytännön syistä korvattu täällä pohjoisessa pajunoksilla, kun palmunlehviä ei luonnostaan ole saatavilla. Pyhän nimessä sana ’palmu’ on silti säilynyt.

Joka tapauksessa on jälleen kerran tullut se aika …

Lisää...

Taivaallinen tooga

Olin muutama viikko sitten taas kerran Tallinnassa työmatkalla ja tätä kirjoittaessa olen puolestani matkalla Kööpenhaminaan. Maasta toiseen matkustava henkilö tarvitsee passin. Se on todistus hänen kansalaisuudestaan. Passi takaa haltijalleen oikeudet sen maan kansalaisena, keneksi passi hänet identifioi.

Rooman kansalaisen tooga-asuste.

Passiin on koottu joitain tuntomerkkejä, jotta passin haltija voidaan tunnistaa. Tuntomerkit ovat syntymässä saatuja ominaisuuksia. Passissa ei sen kerrota haltijan ammatista, urasta, varallisuudesta, tms. Se ei kerro elämänvalinnoista; eikä passia anneta yhteiskunnallisesti hyvien tekojen perusteella eikä sitä evätä pahojen tekojen tai ansiottomuuden tähden. Vaikka passin perusteella rajaviranomaiset saavat tiedon etsintäkuulutuksista tms. niin siitä huolimatta passi ei varsinaisesti kerro sitäkään. Siinä on vain tuntomerkit ja vakuus kansalaisuudesta.

Kansalaisuus puolestaan määrittelee oikeudet ja velvollisuudet, mitä yhteiskunta asettaa jäsenelleen. Esimerkiksi Suomen kansalaisuus pitää …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta