Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."
Etsitkö Jumalaa, joka hallitsee?

Olen vuosien varrella kertonut monin esimerkein ja sanoin Jumalasta, joka on lähellä silloinkin, kun emme häntä vierellämme huomaa.

Kenellä valta on ja ken siitä iloitsee? (Kuva WaSZI Pixabaystä)Elia

Tämä Jumalan läheisyys ja kiinnostus elämästämme on pelkästään sekin merkittävä asia, mutta tahdon vielä täydentää tätä kuvaa tästä läheisestä Jumalasta kertomalla hänestä Jumalana, joka hallitsee.

Jumalan läheisyys ei yksistään näet ole kaikki. Otan muutaman esimerkin:

  • Voisihan olla niin, että vaikka koemme Jumalan jokapäiväisen läsnäolon elämässämme vahvasti, mutta tämä immanentti läheinen Jumala ei silti olisi lainkaan kiinnostunut voinnistamme. Jos hän siis olisi panteistinen olevaisessa asuva jumalan kaltainen persoonaton eksistenssi, mitä hänen läheisyytensä meille edes merkitsisi?

  • Edelleen Jumala voisi olla lähellä ja edellisen esimerkin vastaisesti jopa kiinnostunut ihmisestä, mutta silti hän tuntuisi etäiseltä, …

    Lisää...

Kapteeni käskee

Läsnäolo- ja elämäntaidoista puhuttaessa viitataan usein termiin ’playfulness’ eli leikkisyys. Se on kyky hypätä hetkeksi ulos ’aikuisen’ vakavasta roolista, aikataulujen ja tärkeilyn maailmasta.

Lapset leikkivät luonnostaan. Osaatko sinä? Vaiko vain tärkeillä ja käskeä? (Kuva Hai Nguyen Tien Pixabaystä)

Leikkisyys on pieni irtiotto ja muistutus siitä, ettei elämä odota siellä tavoitteiden takana, vaan päinvastoin elämä odottaa minua tulemaan tavoitteiden takaa tähän kuluvaan hetkeen.

Pieni leikkisyys ja leikillinen asenne omaan tekemiseen auttaa tässä kummasti. Ja jos katsot lapsia, he vielä osaavat ottaa hetkestä kaiken irti. He osaavat myös leikkiä. Se on jotain, mitä me aikuiset olemme uhranneet aikuistumisen alttarille. Äärimmillään olemme kadottaneet jopa kokonaan kosketuksen tähän hetkeen. Emme enää tunne mitään nyt, vaan tunteet ja aistimukset halkovat tulevaa.

Kapteeni käskee

Tämä …

Lisää...

Mä sulle rauhaa toivotan!

Muistan lapsuudesta, että paikallisen seurakunnan hengelliset tilaisuudet alkoivat poikkeuksetta Jumalan rauhan toivotuksella muodossa ”Jumalan rauhaa”, johon seurakunta vastasi hartaasti ”rauhaa”.

Kättely on yksi tapa tervehtiä. (Kuva Alexa Pixabaystä)

Pienen lapsen näkökulmasta tuo ’tapa’ vaikutti erikoiselta – etenkin, kun kaikkialla muualla tervehdittiin toisin… Sittemmin eri seurakuntakulttuureissa olen havainnut pientä vaihtelua tervehdyskäytännöissä. Jotkut sanotaan ”rauhan tervehdys”, toiset ”Jumalan terve”, ”armoa ja rauhaa”, jne. Itselläni oli joskus tapana tervehtiä seurakuntaa hieman herätellen sanoin ”rauhan morjens”, mutta nykyään parhaalta tervehdykseltä suussani maistuu mukailtu sitaatti Paavalin kirjeistä eli

Herramme Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teidän kanssanne”.

Tervehdyksiä

Ensimmäisen kristillisen pääsiäisen aikaan, kun ylösnoussut Jeesus ilmestyi omilleen, hän kohtasi opetuslapset rauhan …

Lisää...

Kristus teissä, kirkkauden toivo

Päivittäin kohtaamme ’suuria pieniä’ yllättäviä haasteita, mitä emme osanneet ennakoida.

Mausteet hukassa? Mistä hyllyjäni täydennän? (Kuva Jean-Louis SERVAIS Pixabaystä)

Milloin pitää mahduttaa jokin pieni ylimääräinen meno aikatauluihin, milloin ruokakaapista puuttuu se yksi aineosa, jonka ruoanlaitossa ehdottomasti tarvitsen… Säilykepurkki pitää saada auki, suihkutilan lamppu paloi, päätä särkee, jne.

Näissä tilanteissa en aloita ’hifistelemään’, vaan ratkaisuksi kelpaa se lähin saatavilla oleva. Jos suihkutilan lamppua ei nyt ole kaapissa valmiina, taskulamppu tai kännykkä saa kelvata tilapäisesti. Jos purkinavaajaa ei ole, käytetään jotain muuta. Ja aikatauluhaasteissa etsitään se helpoin tapa nipistää tarvittavat minuutit – ei siinä strategiaa aleta laatimaan. Kun ruoka-aine puuttuu, se haetaan kulman takaa lähikaupasta eikä ajeta automarkettiin, mistä saa edullisemmin tai parempaa laatua.

Ymmärtänet pointin, kun näin totean, että kovin …

Lisää...

Olkoon teillä sama mieli

Tämän päivän epistolateksti puhuu yhteydestä ja sen puutteesta. Se puhuu varsin kehottavaan sävyyn. Teksti on Paavalin ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille, heti sen alkupuolelta.

Riidoissa – vai yksin mielin erimielisyydestä huolimatta? (Kuva Herbert Bieser Pixabaystä)

Tekstissä Paavali puuttuu tarmokkaasti Korintin elävän ja armolahjojen rikkaudesta tunnetun seurakunnan ongelmien selvittämiseen ja niiden juurisyyhyn. Hän käy kirjeessään suoraan asiaan, joten käydään mekin. Aloitetaan tekstin ensimmäistä jakeesta.

”Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotan teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisinä.” (1. Kor. 1:10, Kirkkoraamattu 1992)

Kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, että te kaikki olisitte yksimielisiä puheissanne ja ettei teidän keskuudessanne olisi hajaannusta vaan että olisitte täysin yhtä ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.(1. Kor. …

Lisää...

Minne mieleni kiinnitän?

Otsikon kysymys kuuluu jälleen kerran ”helpommin sanottu kuin tehty” -asioihin. On helppo sanoa vastaisuudessa kiinnittävänsä huomion johonkin, mutta käytännössä kohta huomaa huomion karanneen jo jonnekin muualle.

Tosin ihmiset eivät sitä välttämättä huomaa ja monesti se jää huomaamatta jopa itseltämme. Luulemme olevamme läsnä, mutta toisin on, kun havahdumme ajatuksista takaisin tilanteeseen.

Mielen huomion kiinnittämisen vaikeus on tuttua sille, joka on harjoittanut hiljaista rukousta, mietiskelyä, mielenhallintaa, rentoutusharjoituksia tms. Siinä huomaa kuinka ei kulu kauaakaan, kun mieli on täyttynyt ties mistä tai harhailee ties missä. Ja tämä tapahtuu niin ensikertalaiselle kuin pitkään mielensä parissa operoivalle.

Tällainen hiljentyminen tai pysähtyminen erityisesti olemaan läsnä on mielen harjoittamista ’laboratorio-olosuhteissa’. Siinähän olemme varta vasten keskittyneinä tietyn asian …

Lisää...

Jesaja – Kärsivä usko

Raamattu painottaa, että ihminen pelastuu vain ja ainoastaan Jumalan armosta, ja että pelastuksen lahja vastaanotetaan uskon kautta. Paavali kiteyttää tämän perustotuuden kirjeessään efesolaisille tähän tapaan:

Jesaja on esimerkki kärsivästä uskosta. (Kuva Sikstuksen kappelin maalauksesta, Wikipedia)

”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.” (Ef. 2:8)

Mutta mitä tuo usko on? Ja mitä se tarkoittaa? Heprealaiskirjeen 11. luku, joka tunnetaan ’uskon lukuna’, alkaa yksinkertaisella uskon määritelmällä (Hepr. 11:1-3), joka lienee siteeratuin vastaus kysymykseen uskon olemuksesta. Sen ensimmäisessä jakeessa usko määritellään näin:

”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.” (Hepr. 11:1)

Tämän jälkeen luku jatkuu yksityiskohtaisella luettelolla yhteensä 17 ’uskonsankarista’, 7 lyhyesti nimeltä mainitusta …

Lisää...

Kategoria Saarnat |