Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Oletteko te niin tomppelit?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Muistelepa milloin viimeksi olet käyttänyt kovia sanankäänteitä esittäessäsi asiaasi toisille. Entä millaisessa tilanteessa ihminen on taipuvainen herättämään kuulijoitaan jopa nimittelemällä heitä?

Kovia sanoja (Kuva Steve Buissinne, Pixabay)

Voi tietenkin olla, että olet aina hillitty ja käyttäydyt tilanteessa kuin tilanteessa viileän laskelmoivasti, mutta tuleeko koskaan edes mieleen sanoa asiasta vähän kovemmin? Voin osaltani tunnustaa, että vaikka lähes poikkeuksetta kaikkein värikkäimmät kielen ilmaisut jäävät ajatuksiin koskaan tulematta suusta ulos, niin joskus kyllä käy niinkin, että tulee jopa sanottua melkoisen painokkaasti.

En tarkoita painokkaalla sanomisella ainoastaan voimasanojen käyttöä tai hillitsemätöntä pahaa puhetta, josta Jaakob kirjeessään varoittaa (Jaak. 3:2-9). Tarkoitan painokasta sanomista ’kovin sanoin’ silloin, kun on tarve herätellä kuulijoita.

Voimakkaita sanoja käytti myös apostoli Paavali kirjeessään galatalaisille erityisesti sen kolmannen …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , | Kommentoi

Käyttökuvauksia ja käärmeöljyä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Hyödykkeen esineestä tekee sen hyödyllisyys. Tähän ominaisuuteen viittaa sanassa esiintyvä ’hyöty’ tai ’hyödyllisyys’. On kyseessä mikä tahansa ’härveli’, kantaakseen hyödykkeen nimeä sen on oltava tarpeellinen. Hyödykkeen vastakohtaa nimitetään epävirallisesti ’turhakkeeksi’.

Syömäväline vai ruuvinväännin? (Kuva Ulrike Leone, Pixabay)

Tavaran käyttötarkoitus selviää jo nimestä, pakkauksesta tai viimeistään tuotekuvauksesta. Käyttötarkoitus ei kuitenkaan aina avaudu asiaa tuntemattomalle. Henkilökohtaisesti käyttökuvaus on itselleni elintärkeä, kun menen esimerkiksi rautakauppaan tai autotarvikeliikkeeseen, missä hyllyille asetetut esineet ovat minulle enemmän ja vähemmän vieraita.

Yleensä tuote on hyödyllinen vain siinä tarkoituksessa, mihin se on suunniteltu ja valmistettu. Lusikka esimerkiksi on hyödyllisimmillään keittoa syödessä tai nestemäisten aineiden ’siirtelyssä’. Silti lusikan kärjellä voi vaikkapa löysän ruuvin paremman työkalun puutteessa kiristää. Jos taas ruuveja olisi kiristettäväksi enemmän …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , , | Kommentoi

Velkojia ja velallisia

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Aiheeseeni viitaten totean arvoituksellisesti: missä velallinen siellä velkoja. Sunnuntain kirkkotekstit käsittelevät anteeksiantamisen jatuomitsemisen sekä armon ja armottomuuden kysymyksiä rakkaudesta käsitteestä käsin.

”Christ Cares for All”, lasimaalaus kirkosta Filippiineiltä.

Sanoisin, että aihepiirin periaatteet ovat varsin selkeät, mutta niiden sovellus käytännönelämässä ontuu. Periaatteet ja ’totuudet’ kasvavat mittasuhteisiin, missä ihmisestä tulee mielipiteiden pelinappula. Ei ole enää tilaa olla ihminen – puhumattakaan armahdetusta sellaisesta.

Käsittelen pääasiassa sunnuntain epistolatekstiä Paavalin kirjeestä roomalaisille. Tahdoin kuitenkin käydä sen maisemaan sisään evankeliumitekstin johdattamana. Näin siksi, että evankeliumiteksti puhuu ’velallisista’ ja ’velkojista’, mikä auttaa meitä lukemaan Paavalin tekstistä sen ydinasian.

Peräti seitsemän kertaako?

Päivän evankeliumitekstissä (Matt. 18:21-35) Pietari kysyi Jeesukselta tarkentavan kysymyksen koskien anteeksiantoa:

”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , | Kommentoi

Minun teot vai rakkauden peili?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Poltto- ja syntiuhrit olivat Vanhan testamentin juutalaisuudessa kummatkin uhreja, jotka oli säädetty annettavaksi joko tahallisen tai tahattoman synnin hyvitykseksi. Näiden lisäksi uhrattavat teuras- ja ruokauhrit olivat vapaaehtoisia uhreja, jotka annettiin esimerkiksi kiitokseksi ja ylistykseksi Jumalalle.

Heijastus veden peilikuvassa.

Kaikki nämä uhrit olivat erottamaton osa juutalaista temppelipalvelusta. Kuuntelehan mitä kuningas Daavid niistä kirjoittaa sepittämässään psalmissa.

”Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua, polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä, mutta sinä teit minulle kuulevat korvat. Siksi minä sanoin:”Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni.”Minä julistan sinun vanhurskauttasi temppeliin kokoontuneelle kansalle, en lakkaa siitä puhumasta. Herra, sinä tiedät sen! Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani, olen puhunut sinun …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , | Kommentoi

Siitä olemme oppineet tuntemaan rakkauden

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

On hämmästyttävää löytää samankaltaisuutta tai yhtäläisyyttä sieltä, missä sitä ei osaa odottaa. Tällöin aina herää kysymys siitä, voivatko yhtäläisyydet olla sattumaa vai onko kyseessä jokin tarkoituksenmukaisuus, mitä ei vain ole aikaisemmin huomannut. No, tästä aiheesta ei sen enempää – jäin vain miettimään sitä tämänkertaisen tekstini aloittavan jakeen kohdalla.

”Siiinä on rakkaus, että…” (Kuva Image by Image by TanteTati, Pixabay)

Pysähdyin miettimään, että onko sattumaa vaiko mietittyä, että Johanneksen evankeliumin ja hänen ensimmäisen kirjeensä jae 3:16 osuvat teemaltaan yhteen jopa niin, että ne täydentävät toinen toisiaan.

Tiedän, ettei rakkauden apostoli Johannes ole jakanut kirjettään lukuihin puhumattakaan jakeista. Lisäksi tiedän, että lukujako on syntynyt aikaisemmin ja eri henkilön laatimana kuin jaejako. Jos siis joku on tarkoituksella ohjannut luku- ja jaenumerot …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , | Kommentoi

Pähkylöitä poimimassa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Loppukesä ja alkusyksy ovat aikaa, kun itse kukin kerää marjoja ja hedelmiä kuka luonnosta, kuka puutarhasta ja kuka torilta. Mansikoilla, mustikoilla, puolukoilla ja omenilla on jokaisella oma aikansa, kun ne ovat sopivan kypsiä poimittavaksi.

Koivun kukintoja, pähkylä.

Oikea ajankohta ei vielä ole tae onnistuneelle marjamatkalle. Marjametsällä tarvitsee joko tietää tai löytää hyvä marjapaikka – siis alue, jossa kyseistä marjaa kasvaa runsaasti. Sama pätee tietty myös puutarhaan niin kuin torillekin. Karviaisia ei kannata puutarhassakaan etsiä viinimarjapuskista eikä torin nakkikioskilta saa parasta tarjousta puolukoista.

Mainitut asiat tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, mutta entäpä jos syystä tai toisesta satut olemaan väärässä paikassa? Asian korjaaminen ei olekaan käytännössä niin mutkatonta kuin äkkiä luulisi. Moni marjastaja jää jääräpäisesti tottumuksesta etsimään marjoja edellisvuosien hyvältä marjapaikalta, …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , | Kommentoi

Heijasta Jumalan koko rakkautta

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Aloitanpa tämän tekstin vieläkin kauempaa kuin klassinen aloitus ”Jo muinaiset roomalaiset…” Siteeraan kahta kaikille tuttua Vanhan testamentin luomiskertomuksen kohtaa. Ne kummatkin puhuvat valosta ja valkeudesta:

Kuu hiejastaa auringon valoa. Kuva Image by Patricia Alexandre, Pixabay)

”Jumala sanoi: ’Tulkoon valo!’ Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,” (1. Moos. 1:3-4)

”Jumala sanoi: ’Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle.’ Ja niin tapahtui. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet.” (1. Moos. 1:14-16)

On peräti merkillistä, että luomiskertomuksen alussa luodaan valkeus, ja vasta myöhemmin luodaan taivaankappaleet …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta