Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Minun kuormani on kevyt

”’Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.’” (Matt. 11:28-30)

Iestä ja kuormaa

Lainattu katkelma on Jeesuksen puheesta satunnaiselle juutalaiselle väkijoukolle. Siinä lause ”ottakaa minun ikeeni harteillenne” on nk. rabbiininen lause. Juutalaiset opettajat tapasivat sanoa, että ihmisen tulee ensiksi ottaa Jumalan valtakunnan ies päälleen ja vielä sen päälle hänen tulee nostaa lain ies harteilleen kantaakseen.

Tätä alkuperäistä uskonnollista taustaa vasten ajateltuna Jeesuksen sanat keveästä kuormasta muuttuvat entistäkin lempeämmiksi. Jeesus ei sälyttänyt seuraajiensa päälle lukuisia ikeitä ikeiden päälle, kuten juutalaiset rabbit tekivät, vaan hän …

Lisää...

Elävän veden virrat

Tänään on kulunut viisikymmentä päivää pääsiäisviikon lauantaista. On helluntai, joka seuraa tuon 50 päivää pääsiäisviikon sapatin jälkeen. Siitä tulee juhlan kreikankielinen nimi ”Πεντηκοστή (Pentikostí)” eli ’viideskymmenes’. Heprean kielinen nimi ”shavuot” eli ’viikot’, viittaa sekin juhlan ajankohtaan. Juutalainen juhlaperinne puhuu ’viikkojuhlasta’; se on viikkojen viikko eli 7 x 7 päivää, minkä jälkeen viikon ensimmäisenä on juhla.

Siunattua helluntain juhlaa!

Suomenkielinen nimi ’helluntai’ et tavoita alkuperäistä ajatusta viikoista. Helluntai on yksinkertaisesti suomalainen väännös ruotsinkielen sanoista ”helig dag”, pyhä päivä.

Pääsiäinen ja helluntai ovat kummatkin sekä juutalaisia että kristillisiä juhlia. Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään Egyptistä lähdön ja liiton juhlana, kun taas helluntai onsadonkorjuun, uuden sadon ja ensihedelmän juhla (5. Moos. 16:9-12).

Kristillisessä kontekstissa Jeesus antoi kummallekin juhlalle …

Lisää...

Muistopuheita ja aikakirjoja

Luin taannoin Vanhan testamentin aikakirjojen kertomusta Israelin jakautuneen valtakunnan ajalta. Tekstissä jaksottuu kuninkaiden mukaan. Välillä kuninkaat vaihtuvat miltei yhtä tiuhaan kuin nimet sukuluetteloissa. Vaihtuvuus on ymmärrettävää, koska aikakirjoissa seurataan rinnan kahden valtakunnan, eli pohjoisen Israelin ja eteläisen Juudan historiaa. Kuninkaita on siten tuplaten. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy suureen vaihtuvuuteen.

Joram – Juudan kuningas.

Aikakirjoissa on myös jaksoja, joissa kuninkaan elämää, kuten Hiskian, seurataan luku lukujen perään. Sen lisäksi on tarinoita kuninkaista, kuten minut pysäyttänyt Juudan kuningas Joram, joiden elämä on kuitattu miltei muutamalla virkkeellä.

Kuningas Joramin melko lyhyt kahdeksan vuotta kestänyt hallintokausi on kuitattu muutaman jakeen tekstillä (2. Aik. 21:4-29), mistä leijonan osan palstatilaa vie profeetta Elian kirjeen sitaatti.

Joramin elämää

Joramin elämän …

Lisää...

Arjesta ihme vai ihmeitä arjessa?

Arjen ilot ja surut ovat monet. Parhaaseen päivään mahtuu siihenkin pientä vastoinkäymistä, vaikka emme sitä välttämättä edes pane merkille. Samoin synkin päivä sekin pitää sisällään valon pilkahduksia, vaikka synkkyydeltä tuskin havaitsemme niitäkään. Tämä on itsestäänselvyys, mutta se miten suhtaudumme pieniin ja suuriin vastoinkäymisiin ei välttämättä enää ole sitä.

On mielenkiintoista huomata ajattelevansa tahattomasti siten, että suurissa vastoinkäymisissä on lupa odottaa Jumalalta suuria tekoja, mutta pienissä vastoinkäymisissä niin ei olisi. Aivan kuin Herra ei tuhlaisi hyvyyttään arjen pieniin asioihin tullen niissä avuksi poikkeuksellisella tavalla. Sen sijaan suurissa asioissa jopa edellytän Jumalalta valtavia ihmeitä ja saatan olla aavistuksen kiittämätön, jos Herran apu tuleekin luonnollista tietä.

Otan esimerkin. Jos minulla ei ole yllättävien menojen tähden tilillä rahaa ruokaan, rukoilen lottovoittoa tai ihmettä, että tilille ilmestyisi salaperäisesti suuri …

Lisää...

Rajoja, rajankäyntiä ja muureja

Tiedotusvälineet uutisoivat paitsi COVID-19 pandemiasta, myös sodista, nälänhädästä, pakolaiskriiseistä, jne. Uutiset puolestaan siirtyvät edelleen keskusteluihin maahanmuutosta, liikkuvuuden rajoittamisesta, yksilön oikeuksista ja tietenkin taloudesta. Varsin usein uutisen ja keskustelun taustalla vaikuttaa yksi ääneen sanomaton käsite eri merkityksissä. Se on raja.

Berliini muuri. Raja vai muuri?

Rajoja

Puhe maahanmuutosta ja liikkuvuuden rajoittamisesta on helppo mieltää keskusteluksi rajoista. Sama pätee sotaan; sota on äärimmäinen rajarikkomus. Siinä rikotaan paitsi maantieteellisiä rajoja, myös etiikan, moraalin ja lukuisten ihmisten elämän rajoja. Samoin nälänhätä on rajan ylitys: elämiseen tarvittavan ravinnon raja alittuu. Niin sota kuin nälänhätä saavat aikaan pakolaisvirtoja, jotka sitten syystä tai toisesta pysähtyvät joko luonnon- tai valtakunnan rajaan.

Rajat löytyvät myös taloudesta; jossain on se veteen piirretty raja, milloin talouden normaalit muuttuvat puheissa …

Lisää...

Helatorstain yhteinen tehtävä

Tällä viikolla vietetään kymmenen päivää helluntain edellä käyvää juhlaa, jota Suomessa kutsutaan helatorstaiksi. Kirkollisessa kontekstissa helatorstaita kutsutaan Kristuksen taivaaseen astumisen muistopäiväksi (”Ascension of the Lord”).

Taivaaseen astuminen (lasimaalaus, Church of St Elthedreda)

Helatorstai on vuotuinen aidosti kristillinen juhla, koska samaan ajankohtaan ei liity mitään pakanallista tai juutalaista juhlaa, niin kuin esimerkiksi jouluun tai pääsiäiseen liittyy.

Helatorstaita vietetään 40. päivää pääsiäisestä Kristuksen taivaaseenastumisen ja taivaallisen kuninkuuden merkeissä. Vuosina 1973-1991 helatorstai oli siirrettynä edelliseen lauantaihin, rukoussunnuntain aatoksi, mutta joka sittemmin siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Juhlan suomenkielinen nimi, helatorstai, tulee ruotsin kielen sanasta ’helg’ eli pyhä. Vanhan uskomuksen mukaan helatorstai oli niin pyhä, ettei ruohokaan kasvanut tuona päivänä. Tähän juhla-aikaan liittyvät myös Etelä- ja Lounais-Suomen helavalkeat sekä helkajuhlat.

Helatorstai on Jeesuksen taivaaseenastumisen muistojuhla. Se …

Lisää...

Taivu seuraamaan

Luonnossa moni asia tuntuu tapahtuvan kuin itsestään verrattuna kaupunkiin – ihmisten valtakuntaan. Ihmisten valtakunnassa on ainainen huoli ja touhu, että kaikki pysyy kohdillaan – siis ihmisen kontrollissa. Rakennuksia korjataan ja vahvistetaan, jotta ne kestävät lunta, vettä, tuulta ja aurinkoa. Silti ne lopulta puretaan – riisutaan tavalla tai toisella.

Vesi virtaa uomassaan kuusien lomassa.

Toki sama kiertokulku on luonnossakin, mutta jotenkin siellä siitä ei välity tunnelma, että pitäisi yrittää vastustaa vääjäämätöntä. Elämä, kuolema, muutos – ne otetaan vastaan, kun ne kohdalle tulevat. Uuden syntymä, kasvaminen komeuteen ja lahoaminen pois – kaikki käy vaivatta järjestyksessä. Se on suurta kokonaisuutta, jota ei ole syytä vastustaa.

Luonnossa on taipuisuutta. Siellä asuu myös helppous muuttaa suunnitelmaa. Muutosta ei tarvitse vastustaa viimeiseen asti – niin kuin …

Lisää...

 
 
 

Etsi sivustolta