Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Jumala on rakkaus

Rakkauden apostoli Johannes kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessä teemasta ”Jumala on rakkaus(1. Joh. 4:7-21). Hän sanoo, etten voi tuntea Jumalaa ellei rakkaus asu minussa – ts. ellen rakasta. Näin siksi, että ilman rakkauden tuntemista Jumala, joka ”on rakkaus” on minulle tuntematon, koska ”rakkaus” jää minulle tyhjäksi sanaksi.

Kolminaisuuden ikoni, Rublev.

Tästä on kyse myös rakkauden kaksoiskäskyssä. Ellen osaa rakastaa lähimmäistäni, en osaa rakastaa Jumalaakaan. Rakkaus tulee esiin vain suhteissa. Tässä merkityksessä lähimmäinen on ”Jumalan peili” – rakkauteni häneen antaa merkityksen Jumalalle.

Entä oletko ajatellut, että sanat ”Jumala on rakkaus” olisivat tyhjää puhetta, ellei Jumala olisi kolminainen? Rakkaus kun tarvitsee vähintään kaksi ollakseen olemassa. Jos Jumala olisi vain yksi, hän ei olisi ”ollut …

Lisää...

Herralle mieluinen

Puhumme sujuvasti Jumalan armovalinnasta ja ansaitsemattomasta armosta, kun on puhe pelastuksesta. Jos taas on puhe jumalanpalvelijoista, tuntuu valintaperuste muuttuvan enemmän tai vähemmän kelvollisuuden ja ansaitsemisen puolelle. Ihmisten puheista välittyy vahvasti vaikutelma, että kriteerit pelastua ja palvella Herra ovat kovin erilaiset…

Nooa ’duunissa’.

Mietin vain miksi Jumalan kriteerit muuttuisivat? Hän tietää varsin hyvin, ettei yksikään ihminen ole itsessään kelvollinen sen enempää lähestymään kuin palvelemaan häntä. Emmekö ole Kristuksen sovitustyössä astuneet armosta uuteen elämään? Miksi emme voisi samalla tavalla palvella häntä samasta armosta käsin?

Yhdestäkään meistä ei löydy vanhurskautta hitusen vertaa; Jumalan vanhurskauden varassa pelastumme ja yksin Jumalan armosta saamme palvella häntä. On Jumalan armoa, että hän on valinnut työnsä välikappaleiksi meidät ihmiset.

Yksi Herran palvelijoista oli aikanaan Nooa. Hänen valinnastaan suureen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , | Kommentoi

Vaikka minä…

Sunnuntain epistolateksti kirkkomme saarnakalenterissa on tuttu rakkauden korkeaveisuksi kutsuttu teksti Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 13. luvusta.

Visiting the poor (Le Magasin Pittoresque, 1844, Girardet, Karl)

”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa…” (1. Kor. 13:4-6)

Teksti kaunistaa huoneentauluna montaa kotia; meidänkin kodissamme se on koristanut keittiön seinää ja muistan samaisen taulun myös lapsuudenkodista olohuoneen seinältä. Olen kuullut tekstin myös lausuttuna runona ja onpa siihen säveliäkin tehty. Kysynpä vain kuinka monessa häätilaisuudessa se luetaan joko alttarilta tai viimeistään juhlan ohjelmassa.

Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, miksi tuo teksti on Raamattuun kirjoitettu? Tai oletko miettinyt, missä noiden runollisten säkeiden …

Lisää...

Upseerin usko

Päivän evankeliumitekstissäJeesus herättää uskon. Teksti on Matteuksen silminnäkijätodistus Kristuksen jumaluudesta ja siitä, miten suuri Jumala kohtaa pienen ihmisen.

Jeesus kohtaa miehittäjävallan upseerin.

Tänäkin päivänä Jeesuksen ihmeteot ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Mainitsin kansallisuuden, koska kansallisuus on tapahtumien keskiössä myös Matteuksen tekstissä. Siinä tarkastelemmesadanpäämiehen – eli paikallisen miehittäjävallan upseerin uskoa. Sitä hän olisiis Jeesuksen maamiesten silmin katsottuna.

Samainen kohtaaminen Jeesuksen ja sadanpäämiehen kesken on taltioitu myös Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeihin (Luuk. 7:1-10; Joh. 4:43-54), mutta tänään seuraamme Matteuksen todistusta tapahtumista.

Mitä tapahtui?

Jeesuksen julkinen toiminta oli alkanut jokin aikaa sitten. Hän opetti ihmisiä ja paransi sairaita kotiseudullaan Galileassa ja oli tullut nyt Genesaretinjärven rantamille Kapernaumiin. Siellä hän …

Lisää...

Et ole tervetullut

”Minä seison ovella ja kolkuta” (nakedpastor.com)

On varsin lohduttava lukea evankeliumin tekstistä, kun Jeesus todistaa sanoin ja teoin Taivaallisen Isän olevan alati valmis kuulemaan ihmisen ääntä. Jumalan ’vastaanotolta’ ei käännytetä ketään pois, vaan ovi avautuu jokaiselle joka siihen kolkuttaa.

”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.” (Matt. 7:7-8)

Jumalan valtakunnassa tämä on totta tänäänkin. Jos vain kolkutat, sinulle avataan. Siteerattu Jeesuksen lupaus lienee tunnetuin kolkuttamiseen liittyvistä vertauskuvista. Mutta kolkuttamisesta puhutaan Raamatussa myös toisesta näkökulmasta. Tässä vertauskuvassa me ihmiset olemme oven sisäpuolella ja joku muu puolestaan kolkuttaa ovella päästäksensä sisälle.

Nimittäin puolivuosisataa Matteuksen evankeliumin vertauksen jälkeen Jeesus puhuu uudemman kerran kolkuttamisesta. Nyt hän …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Herramme suvussa

Tänään katsomme rukousviikon teksteissä anteeksiantavaan ja laupiaaseen Jumalaan. Päivän psalmiteksti (Ps. 148:8-13) ylistää hänen rakkauttaan.

Herra on hyvä kaikille, hän armahtaa kaikkia luotujaan”, sanoi psalminkirjoittaja julistaen, että Jumalan rakkaus yltää yli kaikkien raja-aitojen, etnisyyden, kulttuurin, rodun ja jopa uskonnon. Jumalan rakkauden edessä kaikkein avoimin ja rakastavinkin ihmissydän joutuu kohtaamaan kovuutensa.

Esimerkki heprealaisesta sukupuusta.

Jumalan rakkaus vallitsee kaikkialla sielläkin, minne ihmisrakkaus ei ulotu. Jumalan rakkaus ei ole tyhjiä sanoja, niin meidän ihmisten ’periaatteellinen hyväksyntä tai suvaitsevaisuus’ on. Jumalan rakkaus on luovien sanojen rakkautta; missä Jumala rakastaa, siellä vallitsee hänen hyvyytensä ja armonsa. Jumalan rakkaus ei jää tyhjiin sanoihin; se löytää tiensä kohdata rakkautensa kohteen käytännössä.

Rukousviikon tämän päivän teksti on Jeesuksen sukuluettelo Matteuksen evankeliumin alusta (Matt.1:1-17).

”Jeesuksen Kristuksen, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Hiljaisuus yön kauhujen keskellä

Tarina kertoo Jeanne d’Arc’n, eli ”Orleansin neitsyen” kohtaamisesta, jossa toiset kyseenalaistivat hänen vankkaa näkemystä Jumalan tahdosta vaikean päätöksen edellä. Häneltä kysyttiin ehkä ihan aiheellisesti, että miksi Jumala puhui muka ainoastaan hänelle eikä kenellekään muille. Pohjimmiltaan kyse oli siitä, että se, mitä Jeanne puhui Jumalan nimissä, ei tuntunut hyvältä muiden mielestä. Miksikö muka Jumala puhui juuri hänelle? Tähän Jeanne vastasi jokseenkin napakasti näin:

Jeanne d’Arc

Arvon herra, olette kyllä nyt väärässä. Jumala puhuu kaikille, mutta minä kuuntelen häntä.

Mitä hän sanoi on varsin totta monen meidän kohdalla. Jumala kyllä puhuu meille, mutta me olemme niin kiireiset oman elämämme kanssa, että emme malta odottaa hänen apuaan saati sitten pysähtyä kuuntelemaan häntä. Vai onko kohdallemme yksinkertaisesti haluttomuudesta kuulla, kun itse …

Lisää...