Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."
Suuret juhlat
Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään taas 6.12. Itsenäisyyspäivänä palkitaan ansioituneita kansalaisia ja monissa puheissa muistettiin sodissa kaatuneita sankarivainajia. Joskus takavuosina – aikana ennen koronaa – itsenäisyyspäivänä suurimmat kaupungit järjestivät asukkaille ilotulituksia itsenäisyyden kunniaksi, sankarihaudoille laskettiin seppeleitä ja itsenäisyytemme muistomerkkien eteen järjestettiin kunniavartioita.

Suuret juhlat (Brunswick Monogrammist, 1525))

Eniten media-aikaa menneinä aikoina sai presidentin linnassa järjestetty itsenäisyyspäivän vastaanotto, jonne joka vuosi kutsuttiin vaikuttajia ja ansioituneita kansalaisia juhlistamaan itsenäisyytemme juhlaa. Näihin juhliin ei voinut saapua ilman presidenttiparin henkilökohtaista kutsua, koska perinteen mukaan juhlat järjestää istuva presidentti eikä valtio. Pelkkä kutsu ei kuitenkaan varmistanut sisäänpääsyä, vaan kutsuvieraiden oli lisäksi pukeuduttava protokollan mukaan. Tällaista oli Suomessa joskus menneinä aikoina. Nyt vietämme juhlia pääosin virtuaalisesti.

Taivasten valtakunnan juhlat

Mainitut kaksi itsenäisyyspäivän juhlan pääsyvaatimusta havainnollistavat osuvasti myös maailmankaikkeuden …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , | Kommentoi
Oli viisi viisasta ja viisi tyhmää
Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Aloitetaan psalmin sitaatilla. Sitaatti on Daavidin kirjoittamasta psalmista, ja se kehottaa tähän tapaan:

Morsian, missä ovat hääneitosi? (Kuva ErikaWittlieb, Pixabay)

”Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.” (Ps. 90:12)

Mitä Daavid mahtanee tarkoittaa, kun hän käskee sinun laskea päiväsi oikein? Mitähän meistä itse kukin tekee kuullessaan tämän kehotuksen? Avaako joku kenties kalenterin tai lukee aikakauslehden tarjoileman horoskoopin? Alkaako joku kyselemään Luojalta päivien määrää tai kenties anomaan niitä lisää?

Vuosina 1642-1727 elänyt brittifyysikko Sir Isaac Newton tunnetaan parhaiten painovoiman keksijänä ja modernin fysiikan isänä. Harva kuitenkaan tietää, että Newton oli kiinnostunut myös alkemiasta ja okkultismista. Hän esimerkiksi käytti elämästään vuosia yrittäessään keksiä, miten raudasta voisi tehdä kultaa. Ehkäpä tämä kaipuu keltaisen arvometallin perään kertoo …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , | Kommentoi
Kiitosta ja kiitollisuutta
Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Kiitospäivää (Thanksgiving Day) vietetään Yhdysvalloissa marraskuun neljäntenä torstaina. Suomessa me olemme tästä juhlapyhästä varsin tietämättömät. Tunnemme paljon paremmin paljon juhlaa seuraavan kaupallisen kulutusjuhlan eli Black Fridayn tai siitä edelleen johdetun Cyber Mondayn.

Amerikkalaista kiitospäivän juhlan viettoa (Kuva Gordon Johnson, Pixabay)

En avaa kiitospäivän sisältöä tarkemmin. Aiheeni kannalta riittää, että tiedät juhlan liittyvän Amerikan historiaan. Pohjimmiltaan sen vietto vastaa monissa muissakin kulttuureissa vietettyä sadonkorjuujuhlaa. Vanhastaan Suomessa ja Euroopassa on vietetty kekriä (köyri) syksyisenä sadonkorjuun juhlana. Se on vastineemme kiitospäivälle. Idea sadonkorjuujuhlissa on kiitollisuus sadosta. Kristillisissä sadonkorjuujuhlissa seurakunta kiittää Herraa sadosta satokauden päättyessä.

Kiitollisuutta ja kiitollisuutta

Tämä johdanto kiitospäivästä ja sadonkorjuujuhlista tuo meidät varsinaiseen aiheeseen eli sanaan ”kiitollisuus”. Suomenkielessä kiitollisuudelle on käytössä vain yksi sana, mutta …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , | Kommentoi
Toivottomien suojelupyhimys
Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Uuden testamentin aikaan Juudas oli suosittu nimi, olihan se kreikannos niinkin keskeisestä hepreankielisestä nimestä kuin Juuda (’ylistetty’). Nimen yleisyyden huomaa siitäkin, että Uuteen testamenttiin mahtuu sinnekin useampia Juudaksia.

Juudas Taddeus (Anthony van Dyck, 1619-1621)

Tunnetuin heistä on tietty Juudas Iskariot (= Karioitin mies, ilmaisee kotikylää), joka Herran kavaltajana antoi kauniille nimelle heikon kaiun. Iskariot mainitaan 12 apostolin luetteloissa aina viimeisenä. Iskariotia aikanaan tunnetumpi oli Juudas Galilealainen (Ap. t. 5:37), joka johti verilöylyyn päätynyttä seloottien kansannousua roomalaisia vastaan 7 jKr.

Jeesuksen perheeseen mahtui myös yksi Juudas – hänen veljensä (Matt. 13:55; Mark. 6:3), jota nykyisin pidetään todennäköisimpänä Juudaksen kirjeen kirjoittajana. Apostolien teoissa mainitaan vielä Juudas Damaskolainen, jonka luona sokeutunut Saulus majaili (Ap. t. 9:11).

Kirjoituksemme ei …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , | Kommentoi
Paimenruokaa?
Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Johanneksen evankeliumin viimeisessä luvussa Pietari keskustelee Jeesuksen kanssa siitä, mitä Pietarille merkitsi Jeesuksen rakastaminen (Joh. 21:15-19). Muistanet tämän keskustelun.

Katsopas, paimen, miten ja mitä lampaat syövät! (Kuva Suanpa, Pixabay)

Siinä Jeesus kysyy kolmasti Pietarin rakkautta. Jeesus korostaa, että tosi rakkaus on enemmän kuin kauniita sanoja tai lupaus. Rakkaus elää rakkauden kohteelle ja hänen parhaakseen. Sen tähden Jeesus antaa ’tehtävän’ Pietarin jokaiseen rakkauden tunnustukseen.

En siis usko Jeesuksen epäilleen Pietarin vilpitöntä halua rakastaa, vaikka hän kysyi sitä kolmasti. Joku onsanonut, että koska Pietari kielsi Herran kolmasti, hänen tuli samoin tunnustaa rakkautensa kolmasti. Tämä saattoi ollavahvistus Pietarille itselleen, mutta muutoin tällainen sana sanasta matematiikka ei kuulosta Jumalan tapaiselta.

Itse tulkitsen Jeesuksen dialogissa antaneen Pietarille mission. Lisäksi hän muistutti …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |
Toivon ja odotan
Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Tekstini on Valitusvirsien kirjasta. Ei kuulosta mieltä ylentävältä, vai? Miten sen nyt ottaa. Elämä on elämää ja vaihtelu on sen suola.

Jeremia suree hävitettyä Jerusalemia (Rembrandt)

Valitusvirsistä

Suomenkielisen Raamatun käyttämä nimi Valitusvirret on lähtöisin juutalaisen tradition käyttämästä nimityksestä ”qinot”. Se on myös kreikankielisen Septuagintan (n. 100 – 200 eKr.) ja latinankielisen Vulgatan nimivalinta.

Kirjan alkuperäinen hepreankielinen nimi on ’ekah’ eli ”kuinka!”; tämä on sana, jolla alkavat kirjan luvut 1, 2 ja 4.

Nimi Valitusvirret kuvaa tämän kirjan luonnetta ja rakennetta. Se on ’valitus’, jonka teema on syvä murhe hävitetyn Jerusalemin puolesta. Vastaavia runollisia valitusteoksia kirjoitettiin muinaisina aikoina yleisesti kaupungin tuhon jälkeen. Meille on säilynyt vastaavia vanhoja sumerilaisia tekstejä esimerkiksi Sumerin, Uurin ja Nippurin kaupunkien hävityksestä. …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , | Kommentoi
Keitä he ovat?
Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Vanhassa lastenlaulussa lauluntekijä kysyy: ”Keitäs te ootte te pienet poijaat, kun en ma tunne teitä?”. Myös raamatunlukija joutuu kysymään tätä samaa kysymystä usein, kun hän tutkii vaikea selkoisia tekstejä. Tällöin hän monesti joutuu miettimään, kenestä tekstissä on kyse.

Kohti taivaallista ylistystä. (Kuva StockSnap Pixabaystä)

Kysymys ”Keitä he ovat?” toistuu erityisen usein luettaessa Ilmestyskirjaa tai Danielin kirjaa, jotka ovat vaikeaselkoista apokalyptista kerrontaa, jossa käytetään symboleita kuvaamaan reaalimaailman asioita, tehtäviä ja tapahtumia. Moni on pohtinut esimerkiksi Ilmestyskirjan pedon henkilöllisyyttä puhumattakaan muista antikristuksista. Ilmestyskirja herättää mielenkiintoa lukijassa myös kuvaamalla kymmentä kuningasta lohikäärmeen sarvina ja Kristuksesta luopunutta kirkkoa porttona. Vaikka tiedämme symbolien edustavan näitä asioita, joudumme edelleen kysymään tekstiltä niiden henkilöllisyyttä, jos tahdomme tarkemmin tietää, kenestä on kyse. Nämä …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , | Kommentoi