Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

(Epä)tasapainoilua rakkaudessa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Lyhyt tekstini Luukkaan evankeliumista on johdantokertomus vertaukseen laupiaasta samarialaisesta (Luuk. 10:30-36). Se on dialogi lainopettajan ja Jeesuksen välillä, mikä sai Jeesuksen esittämään vertauksen laupiaasta samarialaisesta.

Rakkautta on… (Kuvan tekijä on James Chan,Pixabay)

”Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Hän kysyi: ’Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?’ Jeesus sanoi hänelle: ’Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?’ Mies vastasi: ’Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Jeesus sanoi: ’Oikein vastasit. Tee näin, niin saat elää.’” (Luuk. 10:25-28)

Tässä emme lainkaan katso vertausta, vaan keskitymme lainoppineen miehen vastaukseen, kun Jeesus pyysi miestä itseään soveltamaan kirjoituksia:

”Mitä laissa …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , | Kommentoi

Samassa veneessä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Vene tai sen ’isoveli’ laiva symboloivat ’samassa veneessä’ matkaa tekevää Kristuksen kirkkoa peräsimessä Kristus itse. Symboliikka tulee esiin esimerkiksi goottilaisessa kirkkoarkkitehtuurissa, jossa alttarille johtavaa keskikäytävää kutsutaan laivaksi. Seurakunta on vertauskuvallisesti kokoontunut yhteen ’samaan veneeseen’ katse suunnattuna alttarille kapteeni Kristukseen.

Myrsky Galilean merellä (Rembrandt van Rijn, 1633)

Laiva tunnetaan jo vanhastaan seurakunnan vertauskuvana. Se on kuva kirkosta, jossa Kristus on kapteeni. Jo varhaisiin seurakunnan opettajiin lukeutunut teologi Hippolytos Roomalainen (170 – 235) vertasi seurakuntaa laivaan. Hänen mukaansa:

”Maailma on meri, jolla kirkko purjehtii kuin laiva, mutta aallot eivät voi sitä tuhota.”

Aalloilla keinuvan laivan symboliikan juuret löytyvät jo antiikin ajan latinankielisestä lentävästä lauseesta ”fluctuat nec mergitur”, eli ”vaappuu, vaan ei uppoa”. Se korostaa selviämistä olosuhteista huolimatta. Nykyään …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , | Kommentoi

Jano

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Täällä Pohjois-Savossa eletään kesän lämpimintä kautta. Liikkuvan ihmisen näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että juoksulenkille on varattava nestettä ja vähäinenkin varjo matkalla otetaan vastaan taivaan lahjana.

Pienen puron virvoittavaa voimaa.

Kuningas Daavid kirjoitti psalmin 63 vieläkin kuivemmissa olosuhteissa:

”Daavidin psalmi, jonka hän sepitti Juudan autiomaassa.”

Kuivuus innoitti hänet vertaamaan Jumalan läsnäolon kaipuuta janoon kuivassa autiomaassa ilman vettä. Daavidin vertauskuvassa Jumalan läsnäolo on kuin luvattu virvoittava lähde. Se virkistää, sammuttaa janon ja palauttaa voimat jatkaa matkaa eteenpäin.

”Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Pyhäkössä saan nähdä sinut, kokea sinun voimasi ja kirkkautesi. Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua.” (Ps. 63:2-4)

Daavid sanoitti tekstinsä Juudan autiomaassa, …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , | Kommentoi

Ajan merkit

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Vanhoina aikoina henkilön kuolema luonnonmullistuksen tai katastrofin seurauksena uskottiin olevan seuraus suuresta synnistä tai rikkomuksesta jumalaa / jumalia kohtaan.

Siloan tornin onnettomuus (Le tour de Siloë – James Tissot)

Vastaavasti katastrofin kohdatessa kokonaista kaupunkia, kaupungin asukkaiden ajateltiin harjoittaneen yleisesti syntiä, minkä tähden kaupunki tuhoutui eräänlaisena kollektiivisena rangaistuksena. Rangaistukset tuntuivat lähes järjestäen kohtaavan aina jotain muita kuin tulkitsijan omaa kansaa tai sosiaalista lähipiiriä. Pandemian kaltaisia globaaleja ongelmia ei tunnettu meidän aikamme laajuudella, mutta tulkintakaava olisi todennäköisesti ollut sama.

Nykyään näin suoraviivaista syyn ja seurauksen lain soveltamista harvoin tapaa, mutta toki suurten onnettomuuksien ja luonnonmullistusten yhteydessä aina löytyy heitä, ketkä poikkeuksetta tulkitsevat syyksi Jumalan tuomion. Ehkä nykyään yleisempää on etsiä syyllisiä ihmisten joukosta.

Nykyään poikkeukselliset tapahtumat tai luonnonilmiöt rinnastetaan ajan merkkeihin, …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , | Kommentoi

Juhannusta juhlikaamme

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Juhannus on Suomessa kesän lomakauden merkittävin juhla, jota vietetään kesäpäivänseisauksen aikana. Sitä se on tänäkin vuonna, vaikka monet juhannustapahtumat on peruttu pandemiarajoitusten vuoksi.

Johannes Kastaja – The Holy Children with a Shell (Bartolomé Esteban Perez Murillo, 1670)

Suomessa ja Ruotsissa juhannus on perinteisesti ollut keskikesän ja valon juhla sekä Suomessa lisäksi Suomen lipun päivä. Euroopassa juhannusta on vietetty esikristilliseen aikaan hedelmällisyyden ja keskikesän juhlana, mikä näkyy juhlaan liittyvistä leikkisistä ’lemmentaioista’ sekä monista vanhaa perua olevista uskomuksista. Mutta tiesitkö, että juhannuksella on paikka myös kristillisessä juhlakalenterissa?

Vaikka juhannus tunnetaan paremmin keskikesän juhlana, muinaiselle alkujaan jopa riettaalle juhannusjuhlalle annettiin korvaava kristillinen merkitys jo 400-luvulla, kun valtiokirkon asemaan päässyt kristinusko uudelleen määritteli vanhoja pakanallisia juhla-aikoja.

Joulun osalta kristillisen merkityksen antaminen juhlalle juurtui paremmin …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |

Mitä murehditte?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Olet varmaan kuullut seitsemästä kuolemansynnistä (lat. ’peccata mortalia’)? Luettelo seitsemästä kuolemansynnistä perustuu roomalaiskatolisessa kirkossa keskiajalla muotoutuneeseen oppiin synneistä, jotka ’synnin pitkittyessä’ johtavat harjoittajansa ’suruttomaan’ mielentilaan, Kristuksen armon kieltämiseen ja lopulta jopa kadotukseen.

Kuva korpista. Kuvan on ottanut Cornelia Schneider-Frank from Pixabay

Seitsemän valikoitua syntiä eivät olleet perinteisiä ulkoisia ’isoja syntejä’ (murha, aviorikos, varkaus, jne.), vaan ne olivat luonteeltaan petollisia piilossa olevia sydämen asenteita, jotka johtavat ihmisen vähän kerrassaan eroon Jumalasta. Niitä olivat esimerkiksi ylpeys, ahneus, himo, kateus, jne.

Olen kuullut sanottavan, että jos kuolemansyntejä olisi nimetty enemmän kuin seitsemän, seuraava synneistä ollut murehtiminen. Olen asiasta samaa mieltä äärimmäisen murehtimisen kuolemansyntien tapaan kadottavan luonteen osalta. Nimittäin murhe todella kääntää ihmisen huomion pois Jumalasta häneen itseensä tai arjen olosuhteisiin. …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Arjen pyhää

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Erityisesti luonnonkansojen keskuudessa ja yleisesti muualla kuin länsimaissasanalla ’pyhä’ on edelleen

Jesajaa kohtaa Jumalan ja serafit. Kuvitus kirjasta Petites Heures de Jean de Berry.

merkitys arkipäivän sanana. Länsimaissa tuon merkityksen olemme pitkälti kadottaneet, minkä vuoksi sana kuuluu lähinnä uskonnolliseen kieleen ja nimistöön. Ei pyhästä kuule puhuttavan muutoin kuin paikannimiä navigaattoriin tavattaessa.

Eipä meille ole juuri mitään pyhää arjessa ellei ’arkipyhiä’ lasketa. Oli se aika joskus vielä Suomessakin, kun arkikielessä puhuttiin pyhistä miehistä, kuten shamaaneista, papeista, tai munkeista. Pyhä ei ollut vain etuliite, vaan se kuvasi sitä, että nämä henkilöt oli erotettu jumalalle. Toki on ollut paljon muutakin pyhää kuin papit ja hengelliseen omistautuneet henkilöt. Pyhää on kaikki, minkä uskotaan liittyvän jumalaan tai hänen palvomiseensa. Samoin pyhää on kaikki se, …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |
 
 
 

Etsi sivustolta