Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."
Arvon hinnoittelua

Puhutaan hetki arvoista. Pysähdytään hetkeksi miettimään, mitä arvoja sinulla ja minulla on? Arvo on siis jotain, mitä pidetään toivottuna tai tavoiteltuna.

Hintoja, hintoja (Kuva Gerhard G., Pixabay)

Kun kohta mielikuva itselle tärkeistä arvoista on muodostunut, mietitään hetki, mikä näistä seikoista tekee arvoja? Eli miksi koen tärkeäksi, että juuri nämä asiat ohjaavat toimintaani?

Hyvä. Seuraavaksi pohtikaamme, mitä oikeastaan arvoilla tarkoitetaan? Mikä tekee mielipiteestä tai asiasta arvon? Ei tarvitse jatkaa pohdintaa niin pitkälle, että erotellaan toistaan itseisarvo ja välinearvo tms.

Monissa suomen sukulaiskielissä ’arvo’ on aikanaan viitannut hintaan. Toisaalta arvolla viitataan ymmärrykseen, arvioon ja arviointiin, mikä oli Agricolan kielessä ’arvo’ -sanan merkityksen perusta.

Arvoon liittyy varsin läheisesti ajatus hinnasta. Maksammehan kuluttajinakin hintaa verona nimenomaan arvon lisästä, mitä palvelu tai hyödyke …

Lisää...

Sellaista vastaan ei ole laki

Luetaanpa heti aluksi Galatalaiskirjeen 5. luvun jakeet 4 ja 5.

Lakia (Kuva succo, Pixabay)

Te, jotka pyritte vanhurskauteen lakia noudattamalla, olette joutuneet eroon Kristuksesta, armon ulkopuolelle. Koska me uskosta olemme saaneet Hengen, odotamme hartaasti, että toivomme toteutuisi ja me saavuttaisimme vanhurskauden.” (Gal. 5:4-5)

Eikö tekstin perusteella voida perustellusti sanoa, ettei lailla ole enää mitään otetta Kristuksen omiin? Sillä, jos ihminen pyrkii täyttämään vanhurskauden vaatimuksen lain säädöksiä noudattamalla, niin samalla hän kääntää selkänsä Kristuksessa perustetulle armoliitolle. Jos näin joku kuvittelee pystyvänsä elämään lain velvollisuudet täyttäen, hän tällöin aliarvioi Kristuksen sovitustyön merkityksen, kuten Paavali kirjeessään aiemmin sanoo:

En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.” (Gal. …

Lisää...

Valintoja

Kukapa ei olisi joutunut tekemään vaikeita päätöksiä ja valintoja, jotka vaikuttavat kauas tulevaisuuteen. Aina emme ole valintaa tehdessämme täysin tietoisia sen mahdollisesti kauaskantoisista vaikutuksista.

Loot ja Abram eroavat. (1897 Bible Pictures and What They Teach Us, Charles Foster)

Esimerkiksi moni nuori valitsee opiskelupaikkansa kavereiden, paikkakunnan tai vaikkapa alan silloisen työllisyystilanteen perusteella. Harva tulee opiskelupaikkaa valitessa ajatelleeksi, että päätös vaikuttaa jopa kymmenien vuosien päähän. Ja kukapa sitä osaisi arvioidakaan kiinnostaako työ enää parin vuosikymmenen jälkeen.

Opiskelu- tai työpaikan valinta ei ole ainoa vaikea valinta. Elämän tärkein valinta on tietysti suhtautumisemme Kristukseen, koska se vaikuttaa konkreettisesti koko loppuelämän laatuun ja sillä on kauaskantoinen merkitys aina ikuisuuteen saakka. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että arkipäiväisiltä tuntuvat valinnat vaikuttavat hengelliseen hyvinvointiin? Ei tarvitse olla kyse …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , | Kommentoi
Ja levähtäkää vähän

Abraham Maslow julkaisi vuonna 1943 teorian tarvehierarkiasta, jonka mukaan hierarkkiset tarpeiden tasot ohjaavat ihmisen motivaatiota. Sen mukaan ihminen kiinnostuu korkeammista tarpeista vasta sen jälkeen, kun alhaisemmat tarpeet on tyydytetty. Maslow tunnisti seuraavat ihmisen motivaatiota säätelevät tasot primitiivisestä korkeimpaan:

Abraham Maslow

  1. Fysiologiset tarpeet
  2. Turvallisuuden tarpeet
  3. Yhteenkuuluvuuden- ja rakkauden tarpeet
  4. Arvonannon tarpeet
  5. Itsensä toteuttamisen tarpeet

Fysiologiselle tasolle kuuluvat perustarpeet, kuten riittävä ravinto ja lepo. Nykypäivän Suomessa ravinnon saannin tarve täyttyy jopa liiassa määrin, mutta sen sijaan levon tarve jää usein aivan liian vähälle huomiolle, vaikka riittävä lepo on ihmisen hyvinvoinnin perusta siinä missä ravintokin.

Levon merkitystä vähätellään ja sen laiminlyönnillä jopa kerskutaan. Olenpa kuullut hengellisen työn tekijöidenkin kehuskelevan, kuin he jaksavat painaa jopa ilman riittävää yöunta ’Hengen voimassa’ kuukaudesta toiseen. Aina on …

Lisää...

Niin vaikeaa? Vai onko?

Olen miettinyt, että milloin uskosta ja Jumalasta on tullut näin kovin vaikea ja monimutkainen asia, mitä se tuntuu välillä olevan… Kun nuorena miehenä löysin elämääni turvan Kristuksesta, kaikki oli selkeää. Se oli pelastetun riemua ja käsittämätön rauha, joka kumpusi siitä yksinkertaisesta totuudesta, että yhteys minun ja Jumalan välille oli palautettu.

Kriketti on yksi niistä peleistä, mitä en ole koskaan sisäistänyt…

Luulisi, että kääntymystä seuraavat vuosikymmenet – etenkin ne, jotka olen pappina palvellut, olisivat selkeyttäneet kallisarvoisen aarteeni olemusta minulle. Olen lukenut ja luen joukoittain teologisia artikkeleita ja teoksia. Osa niistä on kirjoitettu tieteen muotoa kunnioittaen lähdeviittein ja neutraaliin kieliasuun. Paljon olen lukenut myös keveämpiä julkaisuja ja alustuksia mitä erilaisimpien teologisten asioiden tiimoilta. Ja mitä olisikaan ollut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , | Kommentoi
Kiitollisuus hartauselämässä

Jumala on luonut valtavan määrän hyvää ja kaunista. Hänen aikomuksensa luomistyössä oli luoda ”sangen hyvää”, eli jotain sellaista, mikä kantaisi hänen hyvyytensä nimeä ja olisi hyvyyden hedelmää. Näin koko luomakunta ylistäisi hänen nimeään.

Rukoilevat kädet. (Kuva Couleur, Pixabay)

Valitsin käyttää sanaa aikomus, koska siinä on ajatus toiminnan tarkoituksesta. Aikomus on kuitenkin Jumalan yhteydessä käytettynä virheellinen ilmaus, koska Jumala ei tunne aikomusta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan kaikki mitä hän aikoo myös tapahtuu. Aikomus kuitenkin kertoo sen, ettei Jumalan teot vain ’satu ja tapahdu’, vaan ne toteutuvat aina tarkoituksesta. Näin tapahtui myös luomiskertomuksessa jokaisen päivän kohdalla:

Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, …

Lisää...

Tehkäämme nimi – kenelle?

Egyptissä välimeren rannalla on 5,2 miljoonan asukkaan kaupunki nimeltä Aleksandria. Se on perustettu 331 eKr. Kaupunki oli perustamisestaan miltei tuhat vuotta Afrikan pohjoisen rannikon helleenisen sivistyksen keskus.

Aleksanteri Suuren kuolema. Karl von Pilotyn kaiverrus vuodelta 1886.

Aleksandrian Suuri kirjasto oli yksi seitsemästä maailman ihmeestä. Kaupungilla oli suuri merkitys myös helleenisen filosofian kehityksessä. Siellä syntyi myös alkuseurakunnan laajalti käyttämä Vanhan testamentin käännös Septuaginta (LXX).

Mutta mistä kaupunki sai nimensä? No, tietenkin se nimettiin valloittajakuningas Aleksanteri Suuren mukaan, joka kaupungin perusti. Aleksanterin strategia oli hellenisoida valloitetut alueet siten, että helleenikulttuuri ja kreikankieli korvaisivat alkuperäiskulttuurin. Ja tässä Aleksanteri onnistuikin siinä, että Uuden testamentin aikana kreikka oli Välimeren alueella yleiskieli nykyisen englannin tavoin. Tässä Aleksanteri Suuren strategia onnistui täydellisesti.

Sen sijaan helleenien valtakunta hajosi …

Lisää...