Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: odotus

Että sen voi juostessakin lukea

Kirjoita näky ja piirrä se selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessakin lukea.(Hab. 2:2b)

Profeetta Habakkuk, venäläinen ikoni. (18. vuosisadan ikonimaalaus. Kirkastuksen kirkon ikonstaasi, Kizhin luostari, Karjala, Venäjä)

Tätä jaetta olen minäkin toistanut papukaijana aina kyllästymiseen asti, kun olen puhunut tavoitteiden asettamisesta ja näystä.

Tiedä häntä, kuka alkujaan on keksinyt seurakuntakontekstissa siteerata tätä Habakukin kirjan lausetta johtamistaidon oppien yhteydessä. No, onhan se hyvä siteerata Raamattua ajatustensa tueksi, kun yrittää vakuuttaa esimerkiksi vastahankaista seurakuntaneuvostoa tai vanhimmistoa suunnitelmallisen työskentelyn hyödyistä.

Yleensä tuolla sitaatilla korostetaan selkeän toiminta-ajatuksen tärkeyttä tai tarvetta kiteyttää selkeästi seurakunnan näky. Hyviä asioita ovat kummatkin. Ja rehellisyyden nimissä tunnustan itsekin vakuuttuneeni strategisesta työskentelystä. Jos strategiasta ei tule itsetarkoitus tai kahle, se on hyvä väline seurakuntatyössäkin, kunhan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Olkaa kärsivälliset

Kolmannen adventin teksteistä Jaakobin kirjeen näkökulma Herran tulemisen odottamiseen puhuu kärsivällisyydestä. Teksti sopii varsin hyvin meillä tämän ajan kärsimättömille ihmisille. Käydään sisään tekstiin kirjailija Leo Tolstoin johdattamana.

Kolmannen adventin kynttilä kärsivällisyydestä. (Kuva Myriams-Fotos Pixabaystä)

Leo Tolstoi (1828-1910) on yksi venäläisen kirjallisuuden tunnetuimmista vaikuttajista. Kuka nyt ei tuntisi nimeltä hänen suurteoksiaan, kuten Anna Karenina sekä Sota ja rauha. Etenkin jälkimmäinen historiallinen puolitoista tuhat sivuinen suurteos satoine henkilöhahmoineen kuuluu ehdottomasti maailmankirjallisuuden eliittiin.

Vaikka monen mielestä pelkästään jo tekona Sota ja rauha -teoksen lukeminen sopii esimerkiksi teemaan kärsivällisyydestä, valitsin esimerkin toisaalta Tolstoin tuotannosta. Tolstoi puki ajatuksiaan myös lyhyempään muotoon eli aforismeiksi. Kärsivällisyyden hyveestä hän kirjoittaa näin:

Kaikkein voimakkaimmat soturit ovat kärsivällisyys ja aika.

Kärsivällisyys ja aika kulkevat käsi kädessä. Ilman …

Lisää...

Valmistamisen aikaa

Adventtina muistutamme toisiamme siitä, että seurakunta elää odotuksessa. Ihmisen näkökulmasta odotammeajan kulumista ja juhlan alkua. Odotus on valmistautumisen aikaa; adventti valmistaa ihmisen kohtaamaan juhlan siinä missä hän puolestaan valmistaa kotinsa ja kalenterinsa joulunpyhiksi.

Adventin odotus on elävä vertaus ja esimerkki siitä, millä tavoin odotus valmistaa siihen, mitä odotetaan. Jumalan näkökulmasta odottaminen ei ole määrähetkien odottamista; se on valmistamista. Jumala ei ’odota’; hän valmistaa. Jumala ei katso ’oikeaa hetkeä’ kalenterista; hän katsoo ’valmiutta’.

Profeetta Malakia (Duccio di Buoninsegna)

Jumalan aika tässä merkityksessä ei ole meidän mittaamaamme ’kronos’ -aikaa, vaan ’kairos’ -aikaa. ’Kairos’-aika ei ole määrämittaista, kuten kellon osoittama ’kronos’-aika. ’Kairos’-aikaa ei mitata hetkissä, vaan laadussa. Kun ’kairos’-ajan viisari nytkähtää eteenpäin, se merkitsee siirtymistä laadullisesti uuteen aikaan.

Adventin odottamisen kuvassa ei ole …

Lisää...

Riemullinen hoosianna

Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisen adventtikynttilä sytyttämisellä. Se symboloi odotusta, jota myös ensimmäiseen adventin perinteeseen kuuluva ”Hoosianna!” huudahdus sekin alleviivaa. Hoosianna on riemullinen huudahdus, joka kuuluttaa Jumalan tietoon sydämen hartaimman toiveen: ”Oi auta, pelasta!” Huomaa, että sanoin ’riemullinen hoosianna’.

Kristuksen kunniassaan – mosaiikki Saint Charles seminaarissa Carthagenassa.

Ensimmäisen adventin evankeliumin teksti (Luuk. 21:25-36) alkaa neljän jakeen mittaisella profetialla, jota seuraa vertauskuva viikunapuusta ja lopuksi kehotus valvoa. Jeesuksen puheen ensimmäinen osa johdattaa lukijan hoosiannaan ja adventin kantavaan teemaan – odotukseen.

”Auringossa, kuussa ja tähdissä on merkkejä, ja maan päällä on kansoilla ahdistus ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ihmiset menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä kohtaa maanpiiriä, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan …

Lisää...

Paruusian adventtissa

Joulukuun alussa kristillinen Suomi ’hiljentyi’ viettämään joulun aikaa – Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa. Valmistautuminen joulun viettoon alkaa noin neljän viikon mittaisella adventin ajalla, mistä ehkä selkein merkki arjessa on lisääntyvä kiire ja ilmaisjakelulehtisten sivumäärän moninkertaistuminen.

Toki adventin aika nykymuodossaan valmistaa ihmisiä joulun aikaan – ovathan he joulun vihdoin koittaessa jo niin väsyneitä, että joulun ajan kolme vapaapäivää kuluu sangen rauhallisesti adventista palautumiseen, jotta sen jälkeen jaksaa hyödyntää tehokkaasti uudet joulun välipäivien alennusmyynnit.

Adventin aika kuvaa odotusta, joka ajanlaskumme alun juutalaisilla oli. He odottivat messiaan syntymää: profeettojen kirjoitusten täyttymistä ja Rauhan Ruhtinaan hallituskauden alkua. Päinvastoin kuin he odottivat, odotettu Messias syntyi alhaisuuteen ja palveli alhaisuudessa. Hänen valtakuntansa oli erilainen – ei poliittinen eikä sotilaallinen. Hän antoi rakkaudelle uuden nimen ja merkityksen sekä toi rauhan ihmisten …

Lisää...

Katsokaa, tuomari seisoo ovella

Kolmannen adventin kirkkopyhän latinankielinen nimitys ”adventus spiritualis et sanctificationis” avaa näkymän Kristuksen ”hengelliseen tulemiseen”, vaikka evankeliumitekstin raamatullinen keskushenkilö on vanhan liiton viimeinen profeetta Johannes Kastaja. Toisaalta Johannes sopii ”hengellisen tulemisen” teemaan, koska hänen julistustyönsä parannussaarnansa viitoitti tien kansalle Jeesuksen ”hengelliseen tulemiseen”. Johannes Kastaja oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva – pelastus oli lähellä.

Roomalaiskatolisessa perinteessä – kuten myös anglikaanisessa ja metodistisessa perinteessä – kirkkopyhää nimitetään latinankielellä ”gaudete” -sunnuntaiksi. Se on kutsu uudeksi tekevään iloon – pelastuksen iloon Kristuksessa.

Gaudete” on latinankielinen kehotus ’iloitkaa’. Se on kutsu valmistautua Herramme ”hengelliseen tulemiseen”, mikä on matkamme päämäärä. Olemme kaikki matkalla kohti ’kultakaupunkia’ katsomatta siihen kohtaammeko ajan ja ikuisuuden rajan …

Lisää...

Christuxen cunnialisesta tulemisesta

Adventin aikana me samaistumme Vanhan testamentin profeettojen ja hurskaiden messiasodotukseen, kun he odottivat hartaasti syntyväksi Vapahtajaa, kenet oli kirjoituksissa luvattu syntyväksi kansansa keskelle. Messiasodotus oli Jeesuksen syntymää edeltäneinä vuosikymmeninä käsinkosketeltavan vahvaa, kun alas painettu juutalainen kansa odotti Vapahtajaansa.

Adventin ajan odotus ei silti ole vainKristuksen syntymän odotuksen ajan muisteloa. Tämän päivän seurakunta elää näet sekin yhä odotuksessa. Me odotamme nimeltä tuntemamme messiaan – Jeesuksen Kristuksen – paluuta kunniassa ja kirkkaudessa.

Seurakunta elää näin odotuksessa tänäänkin. Seurakunta kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Tästä odotuksesta muistuttaa myös tämän kirkkopyhän teksti, jonka aihe on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla.

Tästä puhuu myös toisen adventin nimitys ’adventus glorificationis’, jonka Eerik Sorolainen Postillassaan (1621) suomensi sanoilla ”Christuxen cunnialisesta tulemisesta”.

Me elämme odotuksessa. Jos siis ajanlaskumme alussa Vanhan …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |