Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: lepo

Levätäänpä hetki…

Abraham Maslow julkaisi vuonna 1943 teorian tarvehierarkiasta. Sen mukaan hierarkkiset tarpeiden tasot ohjaavat ihmisen motivaatiota. Eli ihminen kiinnostuu korkeamman tason tarpeista vasta sen jälkeen, kun alhaisempien tasojen tarpeet on tyydytetty.

Abraham Maslow

Maslow tunnisti seuraavat ihmisen motivaatiota säätelevät tasot primitiivisestä korkeimpaan:

  1. Fysiologiset tarpeet

  2. Turvallisuuden tarpeet

  3. Yhteenkuuluvuuden- ja rakkauden tarpeet

  4. Arvonannon tarpeet

  5. Itsensä toteuttamisen tarpeet

Fysiologiselle tasolle kuuluvat perustarpeet, kuten riittävä ravinto ja lepo. Nykypäivän Suomessa ravinnon saannin tarve täyttyy jopa liiassa määrin, mutta sen sijaan levon tarve jää usein aivan liian vähälle huomiolle, vaikka riittävä lepo on ihmisen hyvinvoinnin perusta siinä missä ravintokin.

Levon merkitystä vähätellään ja sen laiminlyönnillä jopa kerskutaan. Olenpa kuullut hengellisen työn tekijöidenkin kehuskelevan, kuin he jaksavat painaa jopa ilman riittävää yöunta ’Hengen voimassa’ kuukaudesta toiseen. Aina …

Lisää...

Älköön teidän sydämenne…

Olemme ohittaneet laskiaistiistain ja tuhkakeskiviikkona astuimme mukaan jokavuotiseen paastoon, missä laskeudumme yhteiseen matkaan Kristuksen kanssa kohti Jerusalemia.

”Älöön teidän sydämenne olko levoton.” (Kuva 15299 Pixabaystä)

Paaston matkan kuljemme oman aikamme haasteissa peilaten niitä Kristuksen matkaan kohti Jerusalemia, kärsimystä ja voittoa. Saatesanoiksi tämän vuoden paastonaikaan siteeraan Jeesuksen sanoja opetuslapsille kiirastorstain illanvietossa. Hän sanoi:

”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.” (Joh. 14:1)

Uskon Jeesuksen sanoneen nämä sanat tavallaan myös itselleen. Jos hän olisi sanonut ne astumatta itse niiden merkitykseen, opetuslapset olisivat nähneet hänestä, ettei kaikki ollut kohdallaan.

Kun ajattelen näitä itse kutakin usein lohduttavia sanoja Jeesuksen tositarkoituksella lausumiksi, näen oman uskon vaellukseni punnitun varsin keveäksi siinä, että odotan sen olevan lupaus siitä, että taivas selkenee. Siitähän ei ollut …

Lisää...

Tämä on riemuvuosi

Reilu vuosi sitten täytin 49 vuotta. Silloin minun elämässäni tuli täyteen vuosiviikko eli seitsemän kertaa seitsemän vuotta. Se on ajanjakso, jota Vanhan testamentin leeviläislaissa seuraa nk. riemuvuosi.

Riemuvuosi alkoi pasuunan merkkisoitolla.

Riemuvuoden alku määriteltiin kyseisen lain pykälässä näin:

”Laske seitsemän vuosiviikkoa eli seitsemän kertaa seitsemän vuotta. Kun vuosiviikkoja on kertynyt seitsemän eli vuosia yhteensä neljäkymmentäyhdeksän, anna silloin seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä puhaltaa torveen; tuona sovituspäivänä soikoot torvet kaikkialla maassanne.” (3. Moos. 25:8-9)

Perimätiedon mukaan ensimmäistä riemuvuotta vietettiin Israelissa 64 vuotta Kanaanin maahan saapumisen jälkeen. Toisaalta on myös näyttöä siitä, ettei riemuvuotta sen jälkeen koskaan vietetty. Kyseessä oli laki, jota ei kukaan tahtonut noudattaa.

Riemuvuoden käsite on aina kiehtonut minua. Se on kiehtova ajatus yhteiskunnan talouden sääntelymekanismina, mutta ennen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Ja levähtäkää vähän

Abraham Maslow julkaisi vuonna 1943 teorian tarvehierarkiasta, jonka mukaan hierarkkiset tarpeiden tasot ohjaavat ihmisen motivaatiota. Sen mukaan ihminen kiinnostuu korkeammista tarpeista vasta sen jälkeen, kun alhaisemmat tarpeet on tyydytetty. Maslow tunnisti seuraavat ihmisen motivaatiota säätelevät tasot primitiivisestä korkeimpaan:

Abraham Maslow

  1. Fysiologiset tarpeet
  2. Turvallisuuden tarpeet
  3. Yhteenkuuluvuuden- ja rakkauden tarpeet
  4. Arvonannon tarpeet
  5. Itsensä toteuttamisen tarpeet

Fysiologiselle tasolle kuuluvat perustarpeet, kuten riittävä ravinto ja lepo. Nykypäivän Suomessa ravinnon saannin tarve täyttyy jopa liiassa määrin, mutta sen sijaan levon tarve jää usein aivan liian vähälle huomiolle, vaikka riittävä lepo on ihmisen hyvinvoinnin perusta siinä missä ravintokin.

Levon merkitystä vähätellään ja sen laiminlyönnillä jopa kerskutaan. Olenpa kuullut hengellisen työn tekijöidenkin kehuskelevan, kuin he jaksavat painaa jopa ilman riittävää yöunta ’Hengen voimassa’ kuukaudesta toiseen. Aina on …

Lisää...

Lepoa

Tieto muutamasta lähestyvästä talvilomapäivästä auttaa kummasti jaksamaan työn ja opiskelun haasteissa. Samoin perjantaina viikonlopun läheisyys antaa puhtia päivään.

Rennosti… (Kuva Jill Wellington, Pixabay)

Tuntuu siltä, että monet ihmiset heräävät elämään vain viikonlopun tai loman ajaksi, minkä jälkeen he ovat entistäkin väsyneempiä, kun arki taas koittaa. Pidemmät vapaat ovat mahdollisuus toteuttaa itseään ja tehdä kaikkea sellaista, mihin arjessa aika ei riitä.

Tätä taustaa vasten ei voi olla kuin kiitollinen siitä, että historian saatossa 7-päiväinen viikko on vakiinnuttanut asemansa muinaisten kreikkalaisten 10- tai roomalaisten 8-päiväisten viikkokokeilujen sijaan. Toki kokeiluja on tehty modernina aikanakin, mutta jotenkin tämä seitsenpäivärytmi on vain vakiintunut käytännöksi.

Meille tuttu seitsenpäiväinen viikko on mitä ilmeisemmin ollut käytössä ’jo aikojen alusta’ (1. Moos. 2:1-3) ainakin juutalaisilla ja …

Lisää...

Lepoa kunhan…

Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt. 11:28)

Tässä nyt lepäilen… (Kuva pikabum, Pixabay)

Kerta toisensa jälkeen teen tästä Jeesuksen kutsusta tyhjän lupauksen. Ja miksi teen niin? Ihan vain siksi, että luen sen itselleni väärin.

Kehotus on varsin yksinkertainen: ”tulkaa minun luokseni”. Menemättä edes yksityiskohtiin, mitä kaikkea Jeesuksen lupaama lepo pitää sisällään, onnistun vesittämään lupauksen levosta toistamiseen. Ja miten siinä onnistun? Irrottamalla kehotuksen kuluvasta hetkestä joko siirtämällä sen tulevaisuuteen tai asettamalla siihen ehtoja.

Huomenna lepään…

Jeesus ei puhu levosta kaukana tulevaisuudessa. Hän puhuu levosta tässä ja nyt. Minä vesitän lupauksen kieltäytymällä tulemasta hänen luokseen tässä ja nyt. Hän ei kehota minua tulemaan luokseen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Läsnäoloa voipuneille

Tänä vuonna olen tietoisesti jättänyt suunnittelematta lomani. Tarttumakohtia kalenteriin toki on, mutta silti väljyyttä riittää siten, että on mahdollista viettää lomaa hetken mielialan ja kunnon mukaan.

Ristinjuurella Herran läsnäolossa.

Läsnä oleminen hetkessä ei ole minulle vieras tuttavuus eikä se ole vaikeaa, mutta se on jotain, mitä ei opi täydellisesti taitamaan. Monien mukamas tärkeiden asioiden laittaminen syrjään vuoden työrupeaman jälkeen vaatii totuttelua. Tunnen itseni voipuneeksi.

Jos tahdon toipua ja levätä, on päästettävä irti arjen kuormista – henkisistä ja fyysisistä. Kuulostaa helpolta ja mukavalta, mutta stressaantuneelle mielelle irti päästäminen ei ole helppoa. Mieli on hirttäytynyt kiinni asioihin ja tekemiseen. On helpompaa vain tehdä ja mennä kuin pysähtyä olemaan ja löytämään arvonsa jostain muusta kuin siitä, mitä saa aikaiseksi tai edustaa toisille ihmisille. …

Lisää...