Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: tieto

Hän ei tiedä; kuka hänelle kertoisi?

Tämä aihe voi jonkun mielestä olla synkkä – jopa karmiva. Minusta se on elämänmakuinen ja oikeassa tilanteessa lohdullinen ja turvallinen.

Tulevaisuutta katsomassa… (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Kuljetan tekstiä mutkan kautta salaten lopun ajatusta, jonka jokainen meistä kyllä tuntee, vaikka tieten ja tietämättään välttelee. Kuljen siis pienen mutkan kautta, jotta asia saa erilaisen tulokulman kuin yleensä ja ehkä kerää mukaan uusia näkymiä matkalla.

Ihminen ei tiedä

Lähdetään liikkeelle ihmiskuntaa jo pitkään vaivanneesta ongelmasta. Se liittyy siihen, mitä me tiedämme. Nimittäin tosiasiassa ihminen suuressa viisaudessaan ei tiedä juuri mitään. Ihminen on viisas, mutta se ei tarkoita sitä, että hän tietäisi jotain.

Viisaus ei ole tietoa, vaan pikemminkin kyky toimia puutteellisen tiedon varassa. Eihän sellaiseen tarvitse viisautta, minkä tietää. Ihmisen viisauden suuri …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Arvokkaampaa kuin mikään muu

Olet varmasti kuullut eri yhteyksissä sangen suureelliselta kuulostavaan ”tieto on valtaa” -sloganin. Mitä kukin sillä yrittää sanoa ja mitä kuulija sillä ymmärtää riippuu asiayhteydestä.

Tietoa, tietoa, tietoa… (Kuva Foundry Co, Pixabay)

Kyseisen iskulauseen on alun perin kirjoittanut englantilainen filosofi ja lordikansleri Sir Francis Bacon (1561-1626), joten ehkäpä hänen teoksestaan löydetään myös alkuperäinen merkitys tietoyhteiskunnan suosimalle hokemalle.

Erkki Karvonen tavoittelee merkitystä asiaa käsittelevässä artikkelissaan seuraavasti:

”’Tieto on valtaa’ lause on käynyt runsaan hokemisen ansiosta jo kliseeksi. Ensin on syytä vilkaista lähemmin mitä lordikansleri itse asiassa sanoikaan. Baconin iskulause on poimittu hänen latinankielisestä julkaisustaan Meditationes Sacrae vuodelta 1597 ja kuuluu latinaksi: ”Nam et ipsa scientia potestas est” (tieto itsessään on myös valtaa). ”Scientia” tarkoittaa paitsi tietämistä ja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Salomo – viisas vahingosta viisastuu

Sananparsi sanoo, että ”viisas oppii virheistään, tosiviisas toisten virheistä, vaan yliviisas ei opi ollenkaan.

Salomon tuomio (Peter Paul Rubens, 1617)

Tämä humoristinen viisautta oppimisen näkökulmasta piikittelevä sananparsi sopii hyvin kuvaamaan niin Salomon elämää kuin myös lukijaa hänen elämänsä arvioijana. Salomo on jo viisautensa osoittanut, mutta lukijan viisaus sen sijaan punnitaan siinä, miten hän ottaa opikseen viisaan sanoista ja hänen valinnoistaan.

Mitä on viisaus?

Entä mitä tämä paljon arvostettu ja himoittu hyve nimeltä viisaus on? Viisaus on oppimista ja tiedon soveltamista elämään. Yhden määritelmän mukaan viisaus määritellään näin:

Tietämys on ihmisellä itsellään tietyllä hetkellä oleva ymmärrys itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Viisaus on kyky käyttää tietämystä omassa toiminnassa.

Tätä hyvinkin viisaus tarkoittaa, kun sitä ajatellaan ihmisen ominaisuutena. Määritelmässä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Niin vaikeaa? Vai onko?

Olen miettinyt, että milloin uskosta ja Jumalasta on tullut näin kovin vaikea ja monimutkainen asia, mitä se tuntuu välillä olevan… Kun nuorena miehenä löysin elämääni turvan Kristuksesta, kaikki oli selkeää. Se oli pelastetun riemua ja käsittämätön rauha, joka kumpusi siitä yksinkertaisesta totuudesta, että yhteys minun ja Jumalan välille oli palautettu.

Kriketti on yksi niistä peleistä, mitä en ole koskaan sisäistänyt…

Luulisi, että kääntymystä seuraavat vuosikymmenet – etenkin ne, jotka olen pappina palvellut, olisivat selkeyttäneet kallisarvoisen aarteeni olemusta minulle. Olen lukenut ja luen joukoittain teologisia artikkeleita ja teoksia. Osa niistä on kirjoitettu tieteen muotoa kunnioittaen lähdeviittein ja neutraaliin kieliasuun. Paljon olen lukenut myös keveämpiä julkaisuja ja alustuksia mitä erilaisimpien teologisten asioiden tiimoilta. Ja mitä olisikaan ollut …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Vastoin parempaa tietämystä

Elämä on yksi suuri mysteeri. Aika ajoin sitä luulee tietävänsä siitä jotain, mutta vain huomatakseen olevansa väärässä. Sanotaan, että viisas tietää ja tuntee historiansa, mikä auttaa häntä olemaan toistamatta menneitä virheitä. Ja teoriassa näin se on; ihminen ei tunne tulevaisuutta, mutta hän kykenee rajallisesti ennakoimaan tulevaa menneen perusteella. Silloin tällöin onnistumme siinä – toisinaan taas emme.

Luotan sinuun – vie sinä. (Kuva Daniel Boulé, Pixabay)

Mitä pidempään täällä maanpäällä olen tallustellut ja elämää kokenut, sitä taipuvaisempi olen silti minäkin toteamaan maailman menosta tämän kuluneen aforismin sanoin: ”Historiasta opimme, että emme opi historiasta mitään”.

Vanhaa vaan ei vanhentunutta viisautta

Mielestäni Raamatun kirjoittajista Saarnaaja kiteyttää edellä esitetyn ajatuksen makrotason maailmanmenoon varsin osuvasti. Se on vanhaa vaan ei vanhentunutta …

Lisää...