Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Isä

Isä ja kaksi veljestä

Tuhlaajapoikavertaus on tuttu kertomus jokaiselle Raamattua vähänkään lukeneelle. Se on ainutlaatuinen ja erikoinen kertomus, että se puhuttelee niin uskosta osatonta kuin vielä pidempäänkin Kristusta seurannutta.

Tuhlaajapoika (Image by Jeff Jacobs from Pixabay)

Voisi sanoa, että tuhlaajapoikavertaus on kokonainen oma maailmansa pienoiskoossa. Sen sanoman ymmärtää jo pieni lapsi, mutta siitä huolimatta harvassa ovat ne kasvaneetkaan kristityt, jotka ovat vertauksen sanoman sisäistäneet niin, että hallitsevat sen käytännön elämässä. Yllättävän moni varttuneempikin uskova näet löytää itsensä ainakin jossain määrin tuhlaajapojan kovasydämisen vanhemman veljen paikalta.

Kertomus tuhlaajapojasta löytyy vain Luukkaan evankeliumista, jossa se on sijoitettu viimeiseksi 15. luvun kolmen samaa teemaa käsittelevän vertauksen sikermässä: 1) vertaus kadonneesta lampaasta (Luuk. 15:1-7), 2) vertaus kadotetusta kolikosta (Luuk. 15:8-10) ja tekstimme 3) vertaus kadotetusta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Niin kuin oli, on ja on aina

Olen aiemminkin siteerannut ajatelmissani stoalaisen elämänfilosofian oppi-isää Marcus Aureliusta. Hän oli filosofi ja Rooman keisari, joka vaikutti toisella vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen.

Gloria Patri (Kuva. Wikipedia, public domain)

Oheinen lainaus on hänen mietekokoelmastaan. Se ei ole Jumalan sanaa, mutta inhimillistä viisautta siinä kuin kaikki muukin kirjallisuus.

”Jos olet nähnyt nykyhetken, olet nähnyt kaiken, muinaisista ajoista koko ikuisuuteen. Sillä kaikki, mitä tapahtuu, liittyy toisiinsa ja on samaa.” (Marcus Aurelius, Τὰ εἰς ἑαυτόν (Meditations), 6.37)

Aureliuksen ja minun elämänfilosofiaa yhdistää ajatus nykyhetken erityisyydestä ainoana katoamattomana ajanhetkenä ja keskeisimpänä sellaisena tällä ajassa elävälle ihmiselle. Yhteneväisyys ei kuitenkaan ulotu perimmäisiin totuuksiin asti.

Stoalainen ajattelu tulkitsee, että tapahtumat, jotka tapahtuvat tänään, ovat samoja kuin ne, jotka ovat aina …

Lisää...

Isä!

Vuonna 1967 alallaan tunnettu kuvataiteilija Andy Warhol lausui itseään monin verroin kuuluisammaksi tulleen hokeman: ”In the future everybody will be world-famous for 15 minutes” eli ”Tulevaisuudessa jokainen on maailmankuulu 15 minuutin ajan.” Andyn ajatusta on siteerattu pääosin hymyssä suin 40 vuoden ajan aina kliseeksi asti – joskin sosiaalisen median aikakaudella väite on muuttunut entistä realistisemmaksi. Tosin tällöin unohtuu, että maailma on paljon suurempi kuin se joukko etuoikeutettuja, jotka ovat sosiaalisessa mediassa.

Psalmilaulajien 15 min :-) (Luca della Robbia, Cantoria, 1431–1438)

Jos Andyn ajatus pitäisi kirjaimellisesti paikkansa, eletään taas niitä hetkiä vuodesta, kun Suomessa suuri joukko isiä käyttää oman 15-minuuttisen tai ainakin osan siitä.

Parin viikon ajan postiluukusta putoillut mainosposti vihjaa vahvasti siihen, että marraskuun toisena sunnuntaina …

Lisää...

Luottamuksen riemu

Muistan, kun omat lapset olivat vielä siinä iässä, että heitä jaksoi kantaa olkapäillä. Silloin aikaa vietettiin paljon leikkipuiston hiekkalaatikon reunalla.

Erään kerran leikkipuistossa kävi niin, että yksi lapsistani oli kiivennyt kiipeilytelineessä niin korkealle, ettei hän uskaltanut tulla sieltä alas. Kehotin häntä hyppäämään syliini, että minä kyllä ottaisin hänet vastaan. Hän ei tahtonut suostua ehdotukseeni, koska lapsen näkökulmasta hän oli varsin korkealla eikä hän voinut varmuudella tietää, että saanko minä hänet kiinni. Pitkän pohdinnan ja hartaan maanittelun jälkeen hän rohkaisi mielensä ja hyppäsi ’tyhjän päälle’ turvallisesti isän syliin.

Hyppy – ja isän syliin!

Ensimmäinen hyppy oli vaikea, mutta mitä tapahtui sen jälkeen? Ei kulunut kuin tovi, kun lapsi oli kiivennyt samaan paikkaan ja oli taas muka apua vailla. Sitten sitä hypättiin …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Ihmis-isän näkökulmaa

Neljäs adventti on nimeltään ”adventus sanctificationis” eli ”pyhä adventti”. Viimeinen adventtisunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat luonnollisesti yhteen.

Nuorelle äiti-Marialle uutinen saada armo olla Jumalan Pojan synnyttäjä oli varmasti mitä ristiriitaisin, mitä tulee elämäntilanteeseen, jossa Maria sai kutsun hänelle varattuun tehtävään. Jumalan synnyttäjän tehtävä oli ainutlaatuinen ihmisjärjen ylittävä kunnia ja ilo, mitä hänen oli varmasti vaikea uskoa todeksi.

Jumalan äidin rooli oli osa, josta Maria ei varmasti tahtonut luopua suurimmastakaan hinnasta, vaikka inhimillisesti hänen roolistaan oli glooria ja tunnustus kaukana. Jo silloin me ihmiset osasimme olla varsin julmia ja armottomia toisiamme kohtaan.

Marian raskaudesta julkitulleen uutisen iloista puolta avaa meidän Luukkaan evankeliumiin talletettu Marian kiitosvirsi (Luuk. 1:46-55). Ilo ja …

Lisää...

Idästä saapui Jumalan kirkkaus

Olen taas kerran lukenut profeetta Hesekielin kirjaa. Poimin uutta temppeliä koskevasta näystä tarkempaan tarkasteluun kohdan, jossa Herran kirkkaus palaa temppeliin (Hes. 43:1-12). Lainaan siitä tähän neljä ensimmäistä jaetta:

Mies vei minut sitten portille, sille portille, joka aukeaa itään. Ja minä näin: Idästä saapui Israelin Jumalan kirkkaus. Sen ääni oli kuin suurten vesien pauhu, ja Herran kirkkaus sai maan hohtamaan.

Näky, jonka minä näin, oli samanlainen kuin se, minkä olin aikaisemmin nähnyt, se oli niin kuin se, minkä näin, kun Herra tuli hävittämään kaupunkia, niin kuin se, minkä olin Kebarjoen rannalla nähnyt. Minä heittäydyin maahan kasvoilleni. Herran kirkkaus meni temppeliin portista, joka on itää kohti.” (Hes. 43:1-4)

Se näkymä, mitä Hesekiel sai nähdä itään aukeavalta portilta, on koko Hesekielin pitkän apokalyptisen ilmestyksen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Aina ja koskaan lannistumatta

Jumala ilmoittaa itsensä Raamatussa eri nimillä ja määreillä, jotta lukija tavoittaa enemmän hänen persoonansa ja tahtonsa eri ulottuvuuksia. Erityisesti evankeliumeissa korostuu Jeesuksen puheiden kautta Jumalan itse-ilmoitus Taivaallisena Isänä. Jumalaa kuvaavana käsitteenä ’isä’ ei ole vieras Vanhalle testamentillekaan. Siellä Jumalaan viitataan ihmissuvun isänä, koska hän on luonut ihmisen ja pitää huolen hänestä (Jes. 64:8; Mal. 2:10; 5. Moos. 32:6).

Uudessa testamentissa käsite ’isä’ saa Jumalasta käytettynä syvemmän sisällön ja laajuuden. Jeesuksen puhe Jumalasta Isänä paljastaa Jumalasta tutut isälliset ominaisuudet, kuten Jumalan lempeys, armo ja rakkaus ihmistä kohtaan. Paavalin teologiassa suhteemme isään tekee meistä Jumalan perheen jäseniä, minkä perustella me kaikki uskovat olemme ”saman Isän lapsia(Gal. 4:1-7).

Aivan niin kuin lapset ovat ihmisperheissä, me uskovat olemme Jumalan perheessä kukin erilaisia ainutlaatuisia …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , |