Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: fariseus

He kohtasivat Jeesuksen

Olen monet kerrat käynyt keskustelua, jossa on pohdittu kiittämistä ja kannustavaa palauttetta. Ja varmasti löydän itseni vastaavista keskusteluissa jatkossakin. Se on aina ajankohtainen aihe niin työpaikoilla, seurakunnissa kuin perhe-elämässäkin.

Kiitollisuus on yksi uskon ilmaus. (Kuva suju-foto Pixabaystä)

Kiitollisuus ja kiitoksen vastaanottaminen ovat tärkeitä asioita ihmiselle myös henkilökohtaisella tasolla. Itse olen ihminen, jolle mikään ei riitä. Ei ole juuri hetkeä, että katsoisin kätteni jälkiä ja pysähtyisin antamaan itselleni hyvää palautetta. Katsoihan Jumalakin luomistyötä ja totesi ”kaiken olevan sangen hyvää(1. Moos. 1:10, 12, 18, 21, 25, 31). Miksen siis minäkin voisi joskus tehdä niin? On hyvä oppia katsomaan omaa elämää kiitollisin mielin – kiitollisena kaikesta siitä, mitä loppuviimeksi Jumalan armosta elämä on antanut.

Jos kiitoksen lausuminen hyvin …

Lisää...

Pähkylöitä poimimassa

Loppukesä ja alkusyksy ovat aikaa, kun itse kukin kerää marjoja ja hedelmiä kuka luonnosta, kuka puutarhasta ja kuka torilta. Mansikoilla, mustikoilla, puolukoilla ja omenilla on jokaisella oma aikansa, kun ne ovat sopivan kypsiä poimittavaksi.

Koivun kukintoja, pähkylä.

Oikea ajankohta ei vielä ole tae onnistuneelle marjamatkalle. Marjametsällä tarvitsee joko tietää tai löytää hyvä marjapaikka – siis alue, jossa kyseistä marjaa kasvaa runsaasti. Sama pätee tietty myös puutarhaan niin kuin torillekin. Karviaisia ei kannata puutarhassakaan etsiä viinimarjapuskista eikä torin nakkikioskilta saa parasta tarjousta puolukoista.

Mainitut asiat tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, mutta entäpä jos syystä tai toisesta satut olemaan väärässä paikassa? Asian korjaaminen ei olekaan käytännössä niin mutkatonta kuin äkkiä luulisi. Moni marjastaja jää jääräpäisesti tottumuksesta etsimään marjoja edellisvuosien hyvältä marjapaikalta, …

Lisää...

Lähestykää Jumalaa

Tässä tekstissä lähestymme Herraa. Lienet kuullut siteerattavan seuraavaa Raamatun lupausta Jaakobin kirjeestä:

Lähekkäin. Kuva Marzena P., Pixabay)

”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaak.4:8a)

Jaakobin kirjeen teksti puolestaan on kirjoittaja Jaakobin epäsuora sitaatti profeetta Sakarjan tekstin vastaavasta lupauksesta (Sak. 1:3). Ohje on sellaisenaan varsin selkeä ja järkeenkäypä. Sitä mukaillen onkin sanottu, että kun ihminen ottaa varovaisen askeleen kohti Jumalaa, Jumala tulee häntä vastaan suurin harppauksin aivan niin kuin vertauksessa tuhlaajapojan isä teki.

Lupauksen ensimmäisen osan ohje ”lähestykää Jumalaa” ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen kuin nopeasti vilkaisten luulisi. Mielestäni on aiheellista kysyä, miten sitten Herraa lähestytään? Jos tätä ei kysytä, jää kehotus ’roikkumaan tyhjän päälle’ ilman konkreettista sisältöä.

Valitettavan usein pohdinta …

Lisää...

Kärsimyksen sivustakatsojat

Sunnuntain evankeliumiteksti on tuttu kertomus Johanneksen evankeliumin yhdeksännestä luvusta (Joh. 9:1-41). Siinä Jeesus parantaa sokeana syntyneen miehen. Miehen parantaminen – Jeesuksen yliluonnollinen laupeuden teko – on varsin pieni kahden jakeen osuus yhteensä peräti 41 jakeen mittaisesta kertomuksesta. Näin siitä huolimatta, että sokea mies ja hänen parantumisensa on tarinan keskiössä kertomuksen alusta loppuun.

Sokea kerjäläinen (Jules Bastien-Lepage, 1848-1884)

”Näin sanottuaan Jeesus sylkäisi maahan, teki syljestä tahnaa, siveli sitä miehen silmiin ja sanoi: ”Mene Siloan altaalle ja peseydy.” – Altaan nimi merkitsee: lähetetty. – Mies meni, peseytyi ja palasi näkevänä.” (Joh. 9:6-7)

Tässä kaikki, mitä Johannes kirjoitti Jeesuksen varsinaisesta tunnusteosta. Entä mihin suurin osa kertomuksen palstatilasta kului? No, tietenkin siihen samaan, mihin se kuluu meidänkin aikanamme. Aika ja palstatila kuluu …

Lisää...

Lyhyestä virsi kaunis

Pari viikkoa ennen tämän tekstin kirjoittamista sain etuoikeuden löytää mielenkiintoisen artistin. Saan kiittää löydöstäni Googlea, jonka musiikkipalvelu ehdotti minulle entuudestaan tuntematonta artistia sen perusteella, miten Goole on musiikkimakuani vuosien varrella ’oppinut’ tuntemaan. Artistin nimi oli Blanca.

Fariseus ja publikaani (Millais, John Everett, 1829-1896)

Kuluvalla viikolla kävin kiinni sunnuntain evankeliumitekstiin ja kuuntelin samalla tämän Blancan levyä ”Shattered” taustamusiikkina. Kävi kuitenkin niin, että yksi hänen kappaleistaan pysäytti minut. Jäin kuuntelemaan tarkemmin, mitä hän laulaa. Tuo kappale oli nimeltään ”Real Love”, josta on tehty myös espanjankielinen versio ”Amor Real”.

Kyseinen kappale sanoittaa varsin osuvasti yhden puolen siitä kertomuksesta, mistä pohjimmiltaan on kyse sunnuntain evankeliumitekstissä. Kyseessä on vertaus fariseuksesta ja publikaanista rukoilemassa.

Blancan kappaleen valikoitumisesta korviini en nyt …

Lisää...

Etsiä vai löytää?

Muistatko lapsuudessasi etsineesi tienvarsilta tai metsistä aarteita? Entä oletko koskaan leikkinyt aarteenetsintää? Tarkoitan sitä leikkiä, jossa joku piilottaa aarteen ja muut yrittävät etsiä sitä. Itse muistan lapsuudessani leikkineeni kumpaakin: aarteenetsintää ja muuten vain aarteiden löytämistä teidenvarsilta. Vaikka nämä leikit kuulostavat samanlaisilta ja kummassakin etsitään aarretta, ovat ne silti luonteeltaan erilaisia.

Kadotettu kultaraha, lasimaalaus.

Aarteenetsintää leikitään kovalla sykkeellä tarkoituksena löytää ennalta tiedetty ’kadotettu’ aarre mahdollisemman nopeasti ennen muita. Tässä leikissä on tieto aarteen olemassaolosta ja yleensä sen mahdollinen sijaintikin on rajattu tietylle alueelle.

Tienvarsien aarteista ei taas koskaan tiennyt. Ei niitä kukaan ollut piilottanut eikä ollut takeita niiden löytämisestä eikä edes olemassaolosta. Tienvarsien aarteet etsittiin rauhalliseen tahtiin muun touhun ohessa ilman, että välttämättä mitään aarteeksi luokiteltua edes löytyi. Jos jotain sattumalta …

Lisää...

Mikä saastuttaa ihmisen?

Elämme pahoja aikoja, Nooan päivät ovat tulleet, jne.” ovat kovin yleisiä fraaseja uskovien puheissa tänäkin päivänä. Tietystä kulmasta katsottuna tämä on tietty tottakin. Toki pahuus lisääntyy maanpäällä (1. Moos. 6:5), mikä lienee merkki siitä, että vapautus ja Herran Jeesuksen tulemisen päivä on lähellä. Se on ollut merkki ja herättäjä monelle sukupolvelle. Kiitos Herralle!

Mikä saastuttaa? Likaiset kädet vai likainen sydän?

Toisaalta herää kysymys, että miksi kiinnitämme huomion aikamme yleiseen pahuuteen, mutta silti emme ole valmiit lääkitsemään sitä. Olemme kärkkäät syyttämään toisia ihmisiä vallitsevasta pahasta, mutta miksi emme puutu mieluummin siihen, mikä sen aiheuttaa?

Oleellisinta ei liene retostella ihmisten pahuuden suuruudella, vaan katsoa sinne mistä tuo pahuus on lähtöisin – eli katsoa ihmisen sisimpään ja etsiä apua mieluummin …

Lisää...