Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: lammas

Paimenruokaa?

Johanneksen evankeliumin viimeisessä luvussa Pietari keskustelee Jeesuksen kanssa siitä, mitä Pietarille merkitsi Jeesuksen rakastaminen (Joh. 21:15-19). Muistanet tämän keskustelun.

Katsopas, paimen, miten ja mitä lampaat syövät! (Kuva Suanpa, Pixabay)

Siinä Jeesus kysyy kolmasti Pietarin rakkautta. Jeesus korostaa, että tosi rakkaus on enemmän kuin kauniita sanoja tai lupaus. Rakkaus elää rakkauden kohteelle ja hänen parhaakseen. Sen tähden Jeesus antaa ’tehtävän’ Pietarin jokaiseen rakkauden tunnustukseen.

En siis usko Jeesuksen epäilleen Pietarin vilpitöntä halua rakastaa, vaikka hän kysyi sitä kolmasti. Joku onsanonut, että koska Pietari kielsi Herran kolmasti, hänen tuli samoin tunnustaa rakkautensa kolmasti. Tämä saattoi ollavahvistus Pietarille itselleen, mutta muutoin llainen sana sanasta matematiikka ei kuulosta Jumalan tapaiselta.

Itse tulkitsen Jeesuksen dialogissa antaneen Pietarille mission. Lisäksi hän muistutti …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Lampaita Isän oomme kaikki

Näin joulun alla sitä kuulee lapsuudesta jo tutuksi tulleita jouluajan rallatuksia, joista yksi erikoisempia lienee ”Porsaita äidin oomme kaikki, oomme kaikki, oomme kaikki” eli samma på svenska ”Morsgrisar är vi allihopa, allihopa, allihopa.

Ei porsas, vaan lammas. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Vasta näin aikuisiällä pysähdyin miettimään, että mikä lienee tämän laulun sanoma ja miten sanat liittyvät jouluperinteeseen? Viittaako porsas kenties joulukinkkuun, josta Juice Leskinen taituroi hänkin jouluisen laulun ”Sika”? Viittaus kinkkuun tekisi tästä lastenlaulusta tosin aika arveluttavan… No, ehkä siinä viitataan vain pienten lasten iloon, kun he temmeltävät ja sotkevat joulupöydän ympärillä kuin pienet porsaat karsinassa.

Toki ymmärrän, ettei lauluilla tarvitse olla syvää sanomaa. Toki jouluilo nousee siitäkin, kun …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , |

Yhdessä eksyneet

Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä…” (Ps. 23:1-2)

Norjalaisia lampaita laiduntamassa.

Tällä tavoin alkaa Daavidin tuttu paimenpsalmi, johon on varsin helppo samaistua. Ja niin teemmekin. Herramme Jeesus on hyvä paimenemme sanan koko merkityksessä.

Entä keitä me tässä psalmin maalamassa vertauskuvassa olemme? Annetaanpa erään myöhemmän psalmistin jatkaa kuvan piirtämistä eteenpäin.

”Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme, hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat.” (Ps. 100:3)

Psalmisti muistuttaa paimenemme erityisyydestä tunnustamalla hänet Jumalaksi. Samalla hän identifioi meidät lampaiksi. Ja hänen laitumellaan me olemme kaikki – koko Herran kansa yhdessä.

Siellä saamme käyskennellä paimenen johdolla hänen laitumellaan. Oletko tullut ajatelleeksi, …

Lisää...

Paimeneni

Jouluajan mielikuviin asettuvat niin lampaat kedolla kuin paimenkin. Täten tekstini Jeesuksen lammastarha allegoriasta (Joh. 10:1-5) ja hyvästä paimenesta (Joh. 10:11-18) sopivat mitä parhaimmin myös joulun ajan tunnelmiin.

Hyvä paimen -onnittelukortin etusivu.

Jeesuksen allegoriat lammastarhasta ja hyvästä paimenesta palauttavat mieleeni muistikuvat lapsuudesta: hyvät muistot pyhäkoulusta ja kiiltokuvista, joissa Jeesus seisoi paimensauva kädessä. Rakkain muistoni liittyy huoneeni seinälle ripustettuun tauluun, jossa lempeän oloinen Jeesus seisoi karitsa sylissään orjantappurapensaan vieressä. Luetaanpa teksti.

”’Totisesti, totisesti: se, joka ei mene lammastarhaan portista vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo. Se, joka menee portista, on lampaiden paimen. Hänelle vartija avaa portin, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle. Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Etsiä vai löytää?

Muistatko lapsuudessasi etsineesi tienvarsilta tai metsistä aarteita? Entä oletko koskaan leikkinyt aarteenetsintää? Tarkoitan sitä leikkiä, jossa joku piilottaa aarteen ja muut yrittävät etsiä sitä. Itse muistan lapsuudessani leikkineeni kumpaakin: aarteenetsintää ja muuten vain aarteiden löytämistä teidenvarsilta. Vaikka nämä leikit kuulostavat samanlaisilta ja kummassakin etsitään aarretta, ovat ne silti luonteeltaan erilaisia.

Kadotettu kultaraha, lasimaalaus.

Aarteenetsintää leikitään kovalla sykkeellä tarkoituksena löytää ennalta tiedetty ’kadotettu’ aarre mahdollisemman nopeasti ennen muita. Tässä leikissä on tieto aarteen olemassaolosta ja yleensä sen mahdollinen sijaintikin on rajattu tietylle alueelle.

Tienvarsien aarteista ei taas koskaan tiennyt. Ei niitä kukaan ollut piilottanut eikä ollut takeita niiden löytämisestä eikä edes olemassaolosta. Tienvarsien aarteet etsittiin rauhalliseen tahtiin muun touhun ohessa ilman, että välttämättä mitään aarteeksi luokiteltua edes löytyi. Jos jotain sattumalta …

Lisää...

Minä olen ovi

Johanneksen evankeliumin 10. luvun tekstissä on kaksi Jeesuksen ’minä olen’ -julistusta, jotka kummatkin selittävät Jeesuksen lammastarhaa koskevaa vertausta. Ensimmäiseksi allegorioista mainitaan ”lammasten portti” tai ”lammasten ovi(Joh. 10:7, 9) ja sitä seuraa vielä ”hyvä paimen” -allegoria (Joh. 10:11, 14).

Tarkastelen tässä ensimmäistä ’minä olen’ -julistusta – eli Jeesuksen julistautumista ”lammasten portiksi” tai ”lammasten oveksi”. Käännöksenä ”portti” lienee lähempänä mielikuvaa lammastarhan sisäänkäynnistä, mutta ”ovi” puhuu enemmän sisäänkäynnin toiminnallisuudesta ainoana väylänä sisään ja ulos tarhasta. Ovihan pitää saada auki, jotta pääsy sisälle on mahdollinen.

"Minä olen portti / ovi".

”Minä olen portti / ovi”.

Tekstin puhe on jatkoa Siloan altaalla tapahtuneen parantumisihmeen (Joh. 9) jälkipuintiin. Jeesus oli parantanut sapattina sokeana …

Lisää...

Katso, minä etsin lampaani

Ajankuva on alkuperäinen saksankielisen ’zeitgeist’ sanan käännös. Se käännetään myös ilmaukseksi ’ajan henki’, joka tarkoittaa jonkin aikakauden kulttuurillista ja älyllistä ilmapiiriä. Käytännössä se ilmenee yhteiskunnallisten arvojen ja valintojen kautta.

Pienessä mittakaavassa ajankuva tarkoittaa sitä arvopohjaa ja ilmapiiriä, minkä perusteella ’ajan ihmiset’ arvottavat elämää ja kohtelevat toinen toistaan. Käytännössä tuo ’ajan henki’ näkyy esimerkiksi siinä, miten me suhtaudumme itseemme, ympäristöön ja toinen toiseemme.

Hesekielin profetia ajankuvana

Profeetta Hesekiel kirjoittaa kirjansa 34. luvussa oman aikansa ’ajankuvasta’, mutta hän kirjoittaa auki myös Jumalan vastineen vallitsevaan ajankuvaan. Vastine silloiseen ’ajankuvaan’ on profetia siitä, miten Jumala on tekevä asiat paremmin kuin ne ovat – ennallistamaan suunnitelmansa, joka on ihmiskäsissä rikkoutunut. Se on profetia Kristuksesta, mikä on myös sunnuntain Vanhan testamentin teksti kirkkomme saarnakalenterissa (Hes. 34:11-16, 20-24).

Hesekiel kirjoitti …

Lisää...