Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kohtaaminen

Erehtyminen on inhimillistä

Kiirastorstain ilta on varsin tapahtumarikas, mitä tulee evankeliumien yhteiskertomukseen. Tekstini sijoittuu kiirastorstain ja pitkäperjantain väliseen yöhön. Se on keskeinen teksti, joka kuuluu pääsiäisenä muistettaviin tapahtumiin. Tällaisten tekstien ongelma on usein siinä, että ne luetaan pinnallisesti tai entuudestaan tutusta kulmasta paneutumatta tekstiin syvemmin.

Errare humanum est” eli ”erehtyminen on inhimillistä”.

Tänään yritän tarjoilla erilaisen näkökulman perjantaiyön tapahtumiin psalmin 33 päätössanojen sekä jo Jeesuksen aikana tunnetun latinankielisen lentävän lauseen näkökulmasta.

Erehtyminen on inhimillistä

Aloitetaan tuosta vanhasta latinankielisestä sanonnasta. Yleensä siitä kuulee vain alkuosan: ”Errare humanum est” eli ”erehtyminen on inhimillistä”. Sen näkee usein siteeratun Senecan (Lucius Annaeus Seneca) nimissä, mutta sanonta tuskin on hänen käsialaansa.

Sanontaa on siteerannut tekstissään myös kirkkoisä Hieronymus (347-420). Sanonta löytyy myös eri muodoissa …

Lisää...

Palvonnan ihmeet

Suomenkielessä on kaksi sanaa, jotka muistuttavat toisiaan läheisesti äänneasultaan sekä kristillisessä käytössä ne muistuttavat toisiaan myös sisällöllisesti. Ne ovat ’palvoa’ ja ’palvella’. Niiden käyttö on hyvinkin päällekkäistä. Puheessa käytämme yhteisistä kokoontumisista nimitystä jumalanpalvelus emme ’jumalanpalvonta’. Toisaalta lauluntekijä sanoittaa ”Tahdon sua palvoa…”, mikä monen korvaan tarkoittaa kuitenkin eri asiaa kuin ”Tahdon sua palvella…

Ehtoollinen on Jumalan läsnäolon ja kohtaamisen hetki. Palvontaa sekin., (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Kummallakin sanalla – palvoa ja palvella – on toisistaan poikkeava, mutta myös osittain päällekkäinen merkitys:

  • Palvominen merkitsee toisen persoonan korottamista ja sen edessä nöyrtymistä, kun taas palveleminen on toisen ihmisen huomioimista tai palveltavan tahdon korottamista.

  • Toisaalta termit sisältävät myös jotain samaa. Kristillisessä merkityksessä palvomiseen kuuluu palveleminen, ja vastaavasti palveleminen on erottamaton …

    Lisää...

Salattu ja ihmeellinen

Oletko koskaan rukoillut tai edes mielessäsi leikitellyt ajatuksella, että Jumala ilmestyisi sinulle kaikessa kirkkaudessaan? Vai oletko kenties päätynyt pohdinnoissasi sellaiseen tulokseen, ettei Jumala ylipäätään voi ilmestyä täydessä valtasuuruudessaan vajavaiselle ihmiselle?

Manoahin uhri (Eustache Le Sueur, 1640–1650)

Itse olen ajatuksella ’leikitellyt’, vaikka teologina olen taipuvainen ajattelemaan, etteipä Jumala voi koko kirkkaudessaan ihmiselle ilmestyä, koska ihmisen käsityskyky ei riitä Jumalaa käsittämään. Onneksi silti voin ajatella, että Herra voi ilmestyä ihmiselle ’kirkkaudessaan’ huomioiden ihmisen käsityskyvyn rajat? Vaikka siis Jumalan koko kirkkaus ei minulle koskaan valkenisi, voi Herra ilmestyä minulle niissä rajoissa, jotka inhimillinen luontoni minulle asettaa. Minun näkökulmastani Herra tällöin ilmestyisi minulle kaikessa kirkkaudessaan.

Mietipä siis hetki, millainen tapaamisesi Jumalan kanssa voisi olla. Ajattele miltä hän näyttäisi, tuoksuisi, kuulostaisi tai entä miltä sinusta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Jumalaa kohtaamassa hiljaisuudessa

Kun puhumme Jumalan kohtaamisesta, etsimme syvempää suhdetta häneen – tilaisuutta kohdata Jumala kuin kasvoista kasvoihin.

Palava pensas (Sébastien Bourdon 1616–1671)

Jumalan kohtaaminen on tilanne, jossa ihminen kohtaa myös itsensä Luojan silmien alla. On kyseessä kohtaaminen, johon liittyy suuria odotuksia koskien oman elämän suuntaa: tarkoitusta, päämäärää, jaksamista jne.

Jumalan kohtaamisessa ei ole niinkään kyse siitä, että tarvitaan erityinen hetki tai tilanne, jossa Jumala sallisi ihmisen kohdata hänet, vaan oikeastaan kohtaamisessa kyse päinvastaisesta. On kyse tilanteesta, jossa ihminen intoutuu näkemään Luojansa ja kohtaamaan hänet.

Ei ole kyse siitä, etteikö Jumala olisi kohdattavissa, vaan tahdostamme kääntyä hänen puoleensa kohtaamaan häntä. Se, että näemme Herran kädenjäljen luonnossa ei ole vielä hänen kohtaamistaan. Jeesuksen pelastustyön hienouden ihastelu ei ole sekään hänen kohtaamistaan, kuten ei ole …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Jumalaa kohtaamassa arjessa

Ajattele hetki omia kohtaamisiasi Jumalan kanssa – kohtaamisella tarkoitan tilannetta, jossa olet todella kohdannut Jumalan persoonan kanssa. Kohtaamisessa painotan etenkin ihmisen huomiokykyä; sitä, että ihminen on läsnä kohtaamisessa.

Kohtaamisen uusi normaali. (Kuva B Fierz, Pixabay)

Monet kokevat kohtaavansa Jumalan erityisesti yhteisissä kokoontumisissa tai hiljaisuudessa, hartaushetkessä jne. Toiset kokevat Jumalan läsnäolon erityisesti yhteisessä rukouksessa tai ylistyksessä, sitten on heitä, joiden hengelliset aistimet avautuvat paremmin yksinäisyydessä. Mutta tarkoittaako se, että kohtaamme Jumalan rajoitetuissa tilanteissa sitä, että Jumala on kohdattavissa vain silloin tai tietyllä tavalla?

Onko todella niin, että Jumala on tavoitettavissa vain yhteisten kokousten tai hartaushetkien aikana? Jos yrittäisin ehdottaa Herralle kohtaamista vaikkapa ruokatunnilla kahvijonossa, lähettäisikö hän minulle viestin, että hän ei ole juuri nyt tavattavissa ja että minun pitää …

Lisää...

Parhainta paastoa

Vanhan kirkon perinteestä on meidän aikaamme säilynyt kolme vuotuista paastonaikaa. Idän kirkossa elokuussa vietettävää kahden viikon mittaista paastoa kutsutaan ”Jumalan synnyttäjän paastoksi”. Ajankohta paastolle Jumalan edessä hiljentymiseksi elokuussa on otollinen, koska näihin aikoihin moni palaa lomakauden jälkeen takaisin arkeen.

Mitä on paaston ytimessä? (Kuva congerdesign, Pixabay)

Paasto ei ole vanhojen kirkkojen yksinoikeus. Paasto on ollut keskeinen osa alusta alkaen myös metodistiperinteessä. Metodistiliikkeen isä John Wesley paastosi kahdesti viikossa – keskiviikkoisin ja perjantaisin.

Hän vietti paastoa edellisen illan auringonlaskusta ja päätti sen seuraavan päivän myöhään iltapäivään. Käytännön hän oli omaksunut juutalaisesta ja varhaisesta kristillisestä perinteestä paastota auringonlaskusta auringonlaskuun juutalaisen vuorokausirytmin mukaan.

Wesley arvosti paaston korkealle. Hänen tiedetään olleen jopa haluton vihkimään ketään papiksi ellei tämä …

Lisää...

Herramme arjessa

Taannoin kirjoitin saarnan Efesolaiskirjeen trinitaarisesta doksologiasta (Ef. 1:3-14). Se on syvällinen katsaus pelastushistoriaan. Siinä Paavali kehottaa lukijaa kohottamaan kanssaan ylistyksen Jumalalle, koska olemme niin siunatut Kristuksessa:

Näistä olemme huolissamme – ja kiitollisetkin.

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä!” (Ef. 1:3)

Doksologiassa Paavali selitti perinpohjaisesti Kristuksessa annettujen siunausten suuruuden, mutta silti pelkään, että monen lukijan kohdalla ylistys saattaa jäädä varsin vaisuksi. Näin siksi, ettei pieni ihminen paljoa ymmärrä Jumalan pelastussuunnitelman suuruudesta – etenkin, kun hän puuhastelee arjessaan varsin erilaisten ongelmien kanssa.

Ihminen on luonnoltaan sellainen olento, että konkreettiset lähellä olevat asiat tuppaavat olemaan hänelle merkittävämpiä kuin globaalit pulmat, ikuisuudesta nyt puhumattakaan. On nurinkurista, että hän …

Lisää...