Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kärsimys

”Ole tervehditty, juutalaisten kuningas”

[Tämä on pitkäperjantain illan saarna, joka ’jatkui’ loppuhuipentumaan sunnuntain ylösnousemusjuhlassa.]

Getseman puutarha (Image by Kristine Matheson from Pixabay)

Pitkäperjantain evankeliumiteksti (Joh. 18:1-19:42) koostuu peräti kahdesta pitkästä luvusta, mikä tietenkin sopii juhlapäivän suomalaiseen nimeen. Pitkä se on, koska tapahtumat on kuvattu varsin tarkasti erityisesti Johanneksen evankeliumissa. Mutta pitkä tuo teksti saa ollakin, koska pääsiäisviikko kirkkovuoden huipennuksena korostaa uskomme todellista pääkohtaa.

Välillä tuntuu siltä, että kirkoissa olemme kadottaneet sen kirkkaan ytimen, joka uskollamme on. On kuin kulkisimme pimeässä metsässä ja tuikkisimme taskulampulla satunnaisesti sinne tänne ja sitten ihmettelemme, miksi kompastumme ja eksymme tuon tuostakin. Puhumme ties miestä ja parannamme maailmaa, mikä ei ole pahasta – paitsi jos oleellisin jää syrjään sen tähden. Jos valo olisi kohdistunut sinne, …

Lisää...

Hiljainen tanssi pimeässä

Aloitetaan pienellä johdannolla tähän tekstiin, jonka valmistin pitkäperjantain aamupalvelukseen. Se kuitenkin sopii luettavaksi hyvin vielä tänäänkin, koska ylösnousemuksen todellisuus on jokapäiväinen kokemus.

Kirjoitukset (Jes 53) kertoivat ennalta Herramme kärsimyksen. (Image by congerdesign from Pixabay)

Hyvän aikaa sitten eräs englantilainen lääkäri suoritti kokeen tutkiakseen eristyksen vaikutuksia ihmisiin. Hän rakensi vajaan 8 m2 kokoisen äänieristetyn huoneen, joka lisäksi ripustettiin köysillä roikkumaan niin, että huone ikään kuin kellui tyhjän päällä.

Osallistujat käyttivät pehmustettuja turkiskäsineitä ja oikein paksuja villasukkia kosketuksen tuntemusten poistamiseksi. Vieläpä laitettiin läpikuultavat suojalasit, jotka rajoittivat heidän näkökykyään. Jo reilun tunnin eristyksen jälkeen useiden oli mahdotonta keskittyä. Sitä seurasi ahdistus ja paniikki. Monelle viisi tuntia tuossa huoneessa oli liikaa.

Ensimmäinen osa

Tämä koe tuo esiin Jeesuksen pitkäperjantain kärsimyksen näkymättömän puolen. …

Lisää...

Jeesuksen kärsimys – että sinulla on rauha

Pääsiäisviikkoa vietettiin Suomessa vanhoina aikoina rauhan ja levon juhlana. Silloin ei saanut tehdä työtä eikä missään tapauksessa ollut lupa metelöidä, etteivät hyvät haltijat lähtisi talosta.

Rakkaus vuodatettiin verenä ristillä. (Image by congerdesign from Pixabay)

Pääsiäiseen on suomalaisessa juhlaperinteessä liittynyt vahvasti hiljaisuus ja tietty vakavuus. Itseäni pääsiäisviikon päivistä on aina askarruttanut pitkäperjantain nimi ja päivän tietty vakavuus ja synkkyys. Lapsena tuntui siltä, että pitkäperjantaina vietettiin vuotuista ’suruaikaa’ Jeesuksen muistolle. Pääsiäisenvietto tuntui synkältä, joskin arvokkaalta, juhlalta, jonka toki piti loppua ilon juhlaan pääsiäispäivänä, mutta jotenkin vain synkkyys jäi minulle pääsiäisen vieton yleisväriksi.

Olen aina mieltänyt sanan ’pitkäperjantai’ viittaavan suruun ja Jeesuksen pitkään kärsimyksen päivään. Intuitio on osunut oikeaan, koska suomalainen nimitys pitkäperjantai on käännöslaina pohjoismaisista kielistä (ruotsiksi ”långfredag”), millä …

Lisää...

Ajatuksia kuuliaisuudesta

Seuraava psalmin tekstin alku kuulostaanee tutulta. On mahdollista, että psalmi 40 on sinulle jo entuudestaan tuttu, mutta ehkäpä olet lukenut tekstin Heprealaiskirjeestä, jossa sen kirjoittaja siteeraa psalmia (Hepr. 10:5-10).

Äärimmäinen kuva kuuliaisuudesta. (Kuva Hands off my tags! Michael Gaida Pixabaystä)

Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua, polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä, mutta sinä teit minulle kuulevat korvat. Siksi minä sanoin: ’Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni.’ Minä julistan sinun vanhurskauttasi temppeliin kokoontuneelle kansalle, en lakkaa siitä puhumasta. Herra, sinä tiedät sen! Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani, olen puhunut sinun uskollisuudestasi ja pelastusteoistasi. En ole salannut juhlakansalta, kuinka hyvä ja …

Lisää...

Miksi viattomat kärsivät?

Otsikon kysymys olisi helppo kaataa pienellä saivartelulla. Voi näet aina kysyä, että kuka langenneen ihmiskunnan jäsenistä lopulta on ’viaton’ sanan perimmäisessä merkityksessä.

Epätoivo on yksi kärsimyksen hedelmistä. (Kuva Christoph Schütz, Pixabay)

On kuitenkin totta, että maailmassamme moni kärsimykseen viaton joutuu kärsimään – sitä ei ole kiistäminen. Otan kaksi esimerkkiä vähän kauempaa, jotta asioiden henkilökohtaisuus, ajankohtaisuus tai läheisyys ei vie esimerkeissä huomiota.

Ensimmäinen esimerkki on Ruandan kansanmurha, eikä tarvitse mennä aikaa taaksepäin kuin vuoteen 1994. Tuona vuonna Ruandassa tapahtui joukkomurha, jossa joukko hutujen ääriryhmiä tappoi sadan päivän aikana noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Uhriksi joutuvat kaikki tutsiheimoon kuuluvat ikään tai sukupuoleen katsomatta. Kansanmurhaa ei tehty edes ’siististi’, vaan hyvin raa’asti kärsimystä säästelemättä YK:n puuttumatta asiaan. Jos tahdot …

Lisää...

Oikeuteni kärsimyksessä

Suoratoistopalvelut ja television tarjoilevat olohuoneisiin ja digitaalisiin päätelaitteisiin valtavan määrän sarjaohjelmia ja elokuvia. Elokuvat ja sarjat sijoittuvat mitä erilaisimpiin miljöisiin ja niiden juonet poikkeavat toisistaan. Suurinta osaa viihteellisiä ohjelmia yhdistää silti varsin usein yksi yhteinen seikka: oikeudenmukaisuuden tavoittelu.

Köyhä perhe kitosrukouksessa (Cornelis Pietersz Bega, 1631-1664)

Monesti pääosan esittäjä joko puolustaa oikeutta tai taistelee epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Tyypillinen käsikirjoitus on myös toimintatragedia, jossa tarina alkaa kärsitystä vääryydestä, jolle etsitään hyvitystä tai kostoa eli toisin sanoen otetaan oikeus omiin käsiin.

Keskinkertaisten elokuvien maailmassa oikeus voittaa ja paha saa palkkansa. Harvassa ovat ne realistiseen maailmankuvaan pyrkivät elokuvat, jotka eivät latista elämää hyveen ainaiseksi voitoksi pahasta. Elävässä elämässä ei näet oikeus aina voita, kuten tv-uutiset ja ihmiskunnan historia todistavat.

Vääryys saa voiton ja …

Lisää...

Kärsimyksen sivustakatsojat

Sunnuntain evankeliumiteksti on tuttu kertomus Johanneksen evankeliumin yhdeksännestä luvusta (Joh. 9:1-41). Siinä Jeesus parantaa sokeana syntyneen miehen. Miehen parantaminen – Jeesuksen yliluonnollinen laupeuden teko – on varsin pieni kahden jakeen osuus yhteensä peräti 41 jakeen mittaisesta kertomuksesta. Näin siitä huolimatta, että sokea mies ja hänen parantumisensa on tarinan keskiössä kertomuksen alusta loppuun.

Sokea kerjäläinen (Jules Bastien-Lepage, 1848-1884)

”Näin sanottuaan Jeesus sylkäisi maahan, teki syljestä tahnaa, siveli sitä miehen silmiin ja sanoi: ”Mene Siloan altaalle ja peseydy.” – Altaan nimi merkitsee: lähetetty. – Mies meni, peseytyi ja palasi näkevänä.” (Joh. 9:6-7)

Tässä kaikki, mitä Johannes kirjoitti Jeesuksen varsinaisesta tunnusteosta. Entä mihin suurin osa kertomuksen palstatilasta kului? No, tietenkin siihen samaan, mihin se kuluu meidänkin aikanamme. Aika ja palstatila kuluu …

Lisää...