Veljemme Paavali kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille tällä tavoin:
Paavalin kääntymys tiellä Damaskokseen (Caravaggio, 1600)
”Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!” (1. Kor. 9:16)
Paavali ei kirjoita jakeen päättävää huudahdusta tekstiin tyylikeinona tai teatraalisena ilmauksena. Sanat ovat täynnä tunnetta. Se on huudahdus – Paavalin sydämen huuto evankeliumin tähden. Ilmaus ”Voi minua” on sydämen paloa. Se on alkukielessä tuskan ilmaus – ei vain puolihuolimaton ”voi, voi”, vaan todellakin sydäntä repivä henkilökohtainen ”voi!”
Paavali ei julistanut evankeliumia siksi, että hän olisi nauttinut puhumisesta. Hän ei julistanut sen tähden, että se olisi ollut hänen työnsä. Hän ei myöskään julistanut evankeliumia, koska ihmisistä …
Lisää...
