Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: risti

Uusi ihminen

Laskiaisena alkanut paastonaika lähestyy loppuaan. Alkavan pääsiäisviikon tapahtumista riittää kirjoitettavaa, vaikka koko elämän ajaksi jokaiselle sunnuntaille – niin paljon aineistoa pääsiäisestä Raamatussa on.

Tyhjä risti on ylösnousemuksen symboli. (Kuva David Bailey, Pixabay)

Ei paljot sanat, vaan yksi teko

Pääsiäisen keskeinen merkitys kristillisen uskon kannalta käy ilmi neljän evankeliumin rakenteesta. Evankeliumit kertovat Jeesuksen maanpäällisen elämän reilut kolme vuotta kestäneestä julkisen toiminnan ajasta, josta pääsiäisviikko on ajallisesti melko pieni osa. Tasaisesti jaettuna yhden viikon tapahtumat vastaavat 0,5 – 0,7 % osuutta. Kuitenkin kolme evankelistaa on käyttänyt kokonaistekstimäärästä peräti kolmanneksen pelkästään kärsimysviikon tapahtumien kuvaamiseen, ja vähäsanaisin Markus on käyttänyt hänkin aiheeseen viidenneksen aineistosta. Eikä lukuihin ole laskettu edes Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeisistä ilmestymisistä kertovia tekstejä.

On helppo nähdä, ettei kristillisen uskon oleellisin …

Lisää...

Mekin annamme anteeksi

Kokosin tähän alkuun muutaman tutun tekstin aiheesta anteeksianto.

Anna heille anteeksi… (Kuva Wesley Tingey, Unsplash)

”Anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa.” (Luuk. 11:4a)

”Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista. Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. Mutta Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa.” (Luuk. 23:32-34)

”Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: ”Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni.” Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: ”Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!” Sen sanottuaan hän nukkui pois.” (Ap. t. 7:59,60)

Ei …

Lisää...

Anteeksianto joululahjaksi

Joulu on monikasvoinen juhla. Se on syntymän juhla, valon juhla, rauhan juhla, perheen juhla, jne. Näiden lisäksi joulu on myös antamisen juhla.

Risti on anteeksiannon vahvin symboli. Sopii myös antamisen juhlaan – jouluun. (Kuva Tumisu Pixabaystä)

Jouluajan juhlintaan keskeisesti liittyvällä lahjojen antamisella on perinteet jo ajalta ennen ensimmäistä joulua. Jouluteksteistä lahjojen antaminen liittyy konkreettisimmin ehkäpä Matteuksen kertomukseen itämaan tietäjistä, jotka toivat lahjoja Jeesus-lapselle (Matt. 2:11). Heidän lahjansa olivat moninaiset ja kalliit, joihin harvalla olisi edes varaa.

Itselleni heräsi joulua edeltävänä aikana mieleen kysymys siitä, mikä olisi minun joululahjani tänä vuonna Jeesukselle? Hän tuskin enää tarvinnee kultaa, suitsuketta tai mirhaa, joita minulla ei kyllä olisikaan antaa. Mikä siis olisi jotain, mitä voisin tänä jouluna sydämeni halusta rakkaalle Vapahtajalleni antaa? …

Lisää...

Pääsiäisen ytimessä

On kirkkovuoden suurin juhla eli pääsiäinen. Kristillistä pääsiäistä on vietetty 100-luvulta lähtien ja se on vanhin kristillinen juhla. Tänäkin vuonna pääsiäistä vietetään täällä kotisuomessa taas varsin erilaisissa merkeissä, mihin olemme tottuneet.

Compassion (Bouguereau, William-Adolphe (1825-1905))

Monen pääsiäisenvietto on käynnistynyt jo laskiaistiistaina, jolloin ’virallisesti’ laskeuduttiin tuhkakeskiviikkona alkaneeseen pääsiäistä edeltävään 40 päivän paastonaikaan. Suomenkielinen nimi pääsiäinen tarkoittaa ”läpikäymistä, pääsemistä”, jolla uskotaan viitatun myös paastosta pääsemiseen.

Viimeistään pääsiäisviikolla paastoa pitäneet tulivat laskeneeksi, että laskiaistiistaista on tullut itse asiassa 47 päivän matka pääsiäissunnuntaihin. Mitä se sellainen on – eikö se 40 riitäkään? Kyse ei ole alkeellisesta laskuvirheestä tai venytetystä paastosta, vaan ajoitukseen on selkeä syy. Paastonaika päättyy Lasaruksen lauantaihin (pitkäperjantain jälkeen) ja siihen ei lasketa mukaan sunnuntaipäiviä, koska ne …

Lisää...

Samassa veneessä

Vene tai sen ’isoveli’ laiva symboloivat ’samassa veneessä’ matkaa tekevää Kristuksen kirkkoa peräsimessä Kristus itse. Symboliikka tulee esiin esimerkiksi goottilaisessa kirkkoarkkitehtuurissa, jossa alttarille johtavaa keskikäytävää kutsutaan laivaksi. Seurakunta on vertauskuvallisesti kokoontunut yhteen ’samaan veneeseen’ katse suunnattuna alttarille kapteeni Kristukseen.

Myrsky Galilean merellä (Rembrandt van Rijn, 1633)

Laiva tunnetaan jo vanhastaan seurakunnan vertauskuvana. Se on kuva kirkosta, jossa Kristus on kapteeni. Jo varhaisiin seurakunnan opettajiin lukeutunut teologi Hippolytos Roomalainen (170 – 235) vertasi seurakuntaa laivaan. Hänen mukaansa:

”Maailma on meri, jolla kirkko purjehtii kuin laiva, mutta aallot eivät voi sitä tuhota.”

Aalloilla keinuvan laivan symboliikan juuret löytyvät jo antiikin ajan latinankielisestä lentävästä lauseesta ”fluctuat nec mergitur”, eli ”vaappuu, vaan ei uppoa”. Se korostaa selviämistä olosuhteista huolimatta. Nykyään …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Joulua kaivolla

Vietämme neljättä adventtia ja parin päivään sisään onkin jo jouluaatto. Tekstini ei ole mikään jouluteksti, vaikka sen olenkin nimennyt jouluisesti otsikolla ”Joulua kaivolla”. Tekstini on lisäksi alamittaisen lyhyt vain yhden jakeen ote Jeesuksen ja samarialaisen naisen dialogista Sykarin kaivolla (Joh. 4:10).

Samarialainen nainen kaivolla

Ennen tähän ’päätekstiin’ siirtymistä tahdon palauttaa mieleen toisen kohdan, jossa Jeesus puhuu opetuslapsille hänen seuraamisestaan. Siinä Jeesus sanoi heille:

”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen minun tähteni kadottaa, on sen pelastava.” (Luuk. 9:23-24)

Luulen ettei kovin monen korvaan sitaatin sanoma kuulosta lainkaan iloiselta Herran Jeesuksen seuraamiselta. Ehkä se kuulostaa ’ajalliselta hinnalta’ ennakkomaksuna …

Lisää...

Kuljetettavana

Kuluvan syksyn aikana olen elänyt muutoksen aikaa. Isoin muutos, joka elämääni on tullut, ei ole lähtöisin itsestäni enkä voi sanoa sitä koskaan tavoitelleenikaan. Kuitenkin tiedän, että juuri tämä muutos on se, johon Herrani Jeesus Kristus on minut nyt kutsunut. Hän on sitonut minut entistä tiukemmalla otteella itseensä ja enää ei olekaan aika toteuttaa niitä omia päämääriä ja valintoja, jotka ehkä luonnostani itselleni valitsisin. Ei, vaan nyt on tullut aika kulkea sinne, minne Herra tahtoo minut viedä; sinne, missä tie on välillä pelottavakin. Ja viimeistään nyt oman tahdon tieni on kulkenut päätökseen ja minusta on tullut kokonaisvaltaisesti Kristuksen tahdon toteuttaja; kulkipa tie sitten minne vain.

Muutos seurakuntatyöntekijästä paikallispastoriksi ei tavallaan muuttanut elämässäni mitään, mutta kuitenkin kaikki on toisin. Näen omat vajavaisuuteni yhä selvemmin. Lisäksi introverttinä ja …

Lisää...